Navigointivalikko
Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2015

Liikenneturvallisuusfoorumin väki vakavien asioiden äärellä (Kaakkois-Suomen ELY-keskus)

Kaakkois-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi järjestettiin Lappeenrannassa 5.5.2015. Tämän vuoden tapaamisen teemana olivat kuolemaan johtaneiden ja vakavimpien liikenneonnettomuuksien taustalla olevat yleisimmät riskitekijät: rattijuopumus, sairaskohtaukset, väsyneenä ajaminen sekä itsemurhat. Näitä aiheita lähestyttiin asiantuntijapuheenvuoroilla sekä lopuksi pohdittiin yhteisesti sitä, mitä alueella voidaan tehdä ongelmien ratkaisemiseksi. Foorumi keräsi yhteen reilut 50 alan asiantuntijaa, kuntapäättäjää ja yhteistyötahoa.

Yhteistyöllä eteenpäin

Perustan Kaakkois-Suomen liikenneturvallisuustyölle muodostaa vuonna 2013 valmistunut liikenneturvallisuussuunnitelma. Vuosittain järjestettävän liikenneturvallisuusfoorumin tavoitteena on liikenneturvallisuudesta vastaavien päättäjien ja asiantuntijoiden verkottuminen, tiedon ja hyvien käytäntöjen levittäminen sekä eri toimijoiden liikenneturvallisuustyön aktivointi ja tukeminen. Foorumin suunnittelusta ja alueellisen liikenneturvallisuustyön koordinoinnista vastaa Kaakkois-Suomen liikenneturvallisuustyöryhmä, jota ELY-keskus vetää. Työryhmissä on edustus tärkeimmistä sidosryhmistä – Liikenneturvasta, Poliisista ja SKAL ry:stä sekä lisäksi molempien maakuntien kunnista.

Nykyisen perustienpidon rahoituksen vuoksi ELY-keskuksien liikenneturvallisuustyö painottuu aiempaa enemmän kokonaisvaltaiseen liikenneturvallisuustyöhön. Liikenneympäristön parantamisia tehdään resurssien määräämissä rajoissa ja sen rinnalla panostetaan yhteistyöhön, asenteisiin sekä tiedottamiseen. Kaikkiin onnettomuuksiin ei pystytä vaikuttamaan liikenneympäristöä parantamalla, minkä vuoksi kasvatus-, valistus- ja tiedotustyöllä on iso merkitys.

40 vuoden liikenneturvallisuusteko

Tilaisuuden alussa Kaakkois-Suomen liikenneturvallisuustyöryhmä palkitsi Liikenneturvan yhteyspäällikkö Anna-Maija Hinkkasen ansiokkaasta, yli 40 vuotta jatkuneesta liikenneturvallisuustyöstä.

– Anna-Maija on toiminut esimerkkinä ja mitä parhaimpana yhteistyökumppani meille kaikille. Hän on tehnyt laadukasta ja pitkäjänteistä työtä Kaakkois-Suomen alueella sekä ollut asioissa mukana tunteella, kiitteli liikenneturvallisuustyöryhmä.

Haasteita ja asenteita

Liikenneturvallisuusfoorumissa oli tarjolla laaja kattaus eri asiantuntijoiden luentoja nykyisin paljon puhuttavista aiheista. Liikenneturvan toimitusjohtaja Anna-Liisa Tarvainen kertoi omassa puheenvuorossaan faktatietoa Suomen liikenneturvallisuustilanteesta sekä nosti esille positiivisen kehityksen haasteita. Tällaisia ovat mm. väestön ikääntyminen ja sen myötä liikenteeseen tulevat riskit, asenteisiin vaikuttamisen mahdollisuudet ja onnistumiset sekä lainsäädäntö. – Mitä liikenneturvallisuutta parantavia ratkaisuja keksitään seuraavaksi?

Turun yliopiston liikennepsykologian dosentti Sirkku Laapotti avasi esityksessään riskikäyttäytymistä liikenteessä sekä sitä, mitkä tekijät selittävät tätä. Persoonallisuuden piirteet ovat suhteellisen pysyviä, mutta ne voivat ilmetä eri tavoin eri tilanteissa. Esim. liikenteessä kynnys näyttää keskisormea on alhaisempi kuin kasvotusten kaupan kassalla. Tunteet saattavat myös sotkea järkevän toiminnan. Lisäksi ihmiset voivat elää ikään kuin haavoittumattomuuden illuusiossa, jossa uskotaan, että siinä missä muille huonosti ajaville tapahtuu onnettomuuksia – minulle ei. Esimerkiksi nuoret miehet aliarvioivat yleensä riskejä ja yliarvioivat omia taitojaan. Turvallisuus teillämme paranisi todennäköisesti merkittävästi, kunhan vain liikenneasenteet saataisiin kuntoon.

Ratin ja penkin välisiä ilmiöitä

Rikoskomisario Ari Järveläinen Kaakkois-Suomen poliisilaitokselta kertoi kuinka huolestuttavaa erityisesti huume-, lääke- ja sekakäyttäjärattijuoppojen määrän lisääntyminen on nykyisin. Tyypillinen rattijuoppo on iältään n. 30 vuotias mies, sinkku tai eronnut, lapseton ja mahdollisesti myös työtön. Sosiaalisen rikollisuuden ehkäisyssä syrjäytymisen ehkäisy sekä perheiden ja koulunkäynnin tukeminen ovat avainasemassa. Lisäksi omilla lapsilla, perheellä ja parisuhteella on yllättävänkin iso merkitys. Rattijuopumustapauksiin pystyttäisiin vaikuttamaan asentamalla alkolukot kaikkiin uusiin autoihin sekä rikosten uusijoille. Lisäksi tulisi harkita sitä, että törkeiden tekijöiden uusijoiden autot menetettäisiin valtiolle.

Puolustusvoimien päällikkölääkäri Antti Pellinen selvitti liikenneonnettomuuksien suurimpia riskitekijöitä. Kuljettajan tila on osallisena jopa joka toisessa kuolemaan johtaneessa onnettomuudessa: Alkoholi on osallisena noin kolmasosassa, sairaskohtaukset 10–25 %:ssa, dementia ja kognitiohäiriöt 5–10 %:ssa, nukahtaminen 10–20 %:ssa ja itsemurhat 6–10 %:ssa. Pellinen kertoi humoristisesti kuinka ns. ajotaitohatun käyttäjillä on 5-kertainen riski joutua liikenneonnettomuuteen muihin autoilijoihin verrattuna. Ajotaitohattuisia ovat ne iäkkäämmät pappalippalakkipäiset kuskit sekä jenkkilippis väärin päin päässä ajavat nuoret miehet. Väestö myös ikääntyy ja yhä useammalla yli 80-vuotiaalla on vielä ajokortti. Tällaisissa tapauksissa autoilijalla istuu usein ns. tähystäjä vieressä, joka vahtii liikennettä ja kommentoi ajotyyliä.

Väsymyksen riskit verrattavissa humalatilaan

Unilääketietieteeseen erikoistunut professori Markku Partinen Helsingin Uniklinikalta kertoi väsymyksen olevan merkittävästi aliarvioitu tekijä liikenneonnettomuuksien tutkinnassa. Yli 16 tunnin valvominen vastaa noin 0,5 promillen humalatilaa ja 24 tunnin valvominen noin yhtä promillea. Väsymysonnettomuudet tapahtuvat yleisimmin aamuyöllä, kun edellisenä yönä on nukuttu alle 6 tuntia, on joko valvottu yhtäjaksoisesti pitkään (yli 16 tuntia) tai ajettu yli 10 tuntia. Tyypillisesti väsymysonnettomuudessa kuljettaja ajautuu ulos suoran tien päästä tai vastakkaiselle ajokaistalle. Myös ateriointi 1-3 tuntia ennen ajoa tai kuljettajan uniapnea lisäävät riskiä. Yhtenä merkittävänä liikenneturvallisuusriskinä Partinen näkee unilääkkeiden käytön sekä näihin liittyvät varoajat (vaikutus kehossa jopa 14 tuntia). Väsymysonnettomuuksien ehkäisynä Partinen suosittelee riittävää yöunta (yli 6 tuntia), riittävän usein pidettäviä taukoja ja tarvittaessa lyhyttä (12–15 min) torkkutuokiota: Juokaa tauolla kahvia reilusti, heti sen jälkeen lyhyet "power napsit" ja sitten taas rattiin!

Liitteet

Foorumin aineistot ja esitykset on nähtävissä Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen sivustolta:

http://www.ely-keskus.fi/web/ely/liikenneturvallisuus#.VTZPGKDyXIU

Lisätietoja: Liikenneturvallisuusvastaava Sonja Lehtonen, puh. 0295 029 385


Alueellista tietoa