Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2014

Kaakkois-Suomen ELY-keskus esittää suojeltaviksi lisää Verlan maailmanperintöalueen rakennuksia (Kaakkois-Suomen ELY-keskus)

Kaakkois-Suomen ELY-keskus on tehnyt 18.12.2014 päivätyn rakennussuojelupäätöksen Verlan maailmanperintöalueen rakennuskannan suojelemisesta entisten tuotantolaitosten lähiympäristössä. Vuonna 1993 suojellun seitsemän rakennuksen lisäksi ehdotetaan alueella 30 rakennusta pihapiireineen suojeltavaksi. Kaikki rakennukset sekä maapohjan omistaa UPM-Kymmene Oyj, joka on tehnyt myös suojeluesityksen. Asiassa tehtiin vuonna 2011 jo suojelupäätös, mutta ympäristöministeriö palautti päätöksen uudelleen käsiteltäväksi tarkempien suojelumääräysten laatimiseksi. Suojelumääräykset laatii museoviranomainen ja rakennussuojelupäätöksen ollessa kyseessä laadinta kuuluu Museovirastolle, jolta ELY-keskus pyysi asiassa uuden lausunnon. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen tekemä päätös alistetaan vielä ympäristöministeriön vahvistettavaksi.

UPM-Kymmene Oyj:n tavoitteena on saattaa kaikki ne Verlan maailmanperintökohteessa omistamansa kulttuurihistoriallisesti merkittävät rakennukset rakennussuojelulain mukaisen suojelun piiriin, myös rakennukset joita ei ole aikaisemmin suojeltu entisen pahvitehtaan ja puuhiomon lähialueella.

Kuuleminen

Kaakkois-Suomen ELY-keskus kuuli Museoviraston lausunnossaan esittämät suojelumääräys-ehdotukset saatuaan uudelleen sekä UPM-Kymmene Oyj:tä että maailmanperintöalueen muita kiinteistönomistajia. Lisäksi lausuntoja pyydettiin mm. Kouvolan kaupungilta, Kymenlaakson liitolta ja Verlan kyläyhdistykseltä.

Suojelumääräyksiä tarkistettiin ja täydennettiin yhteistyössä sekä UPM-Kymmene Oyj:n että ELY-keskuksen Liikennevastuualueen edustajan kanssa, koska suojelu esitetään koskemaan rakennusten lisäksi myös maailmaperintöalueen tieympäristöä.

Alueen kaavallinen nykytilanne ja muita taustatietoja

Verlan kyläalue on merkitty Kymenlaakson maaseutua ja luontoa käsittelevään maakuntakaavaan loma- ja matkailualueeksi, jolla on säilytettäviä rakennuskulttuurikohteita (R/s). Lisäksi alue on maakuntakaavassa osoitettu UNESCO:n maailmaperintökohteeksi un-merkinnällä ja rajauksella, jota koskee seuraava suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee edistää maailmanperintökohteeksi nimeämisen perusteena olevien arvojen säilymistä ja hoitoa. Maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 8.6.2009 ja sen on ympäristöministeriö vahvistanut 14.12.2010.

Verlan maailmanperintöalueella ja siihen liittyvällä suoja-alueella (Area II) on voimassa 8.6.1999 päivätty ja 26.1.2001 Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen vahvistama Verlan osayleiskaava. Osayleiskaavaa täydentämään on laadittu rakentamistapaohje ja maiseman hoitosuunnitelma. Kouvolan kaupunki on laatimassa Verlan alueelle osayleiskaavamuutosta. Muutosalue käsittää osan nykyisestä yleiskaava-alueesta. Kaava-aluetta on laajennettu lisäksi länteen ns. Omakylä-hankkeen huomioimiseksi. Kaavamuutoksen valmisteluvaiheen viranomaisneuvottelu järjestettiin 3.2.2010. Kaavaprosessi on ollut keskeytettynä sekä aiemmin asiassa tehdyn että nyt uudelleen käsittelyssä olleen suojelupäätöksen vuoksi. Keskeytyksen perusteluna on ollut mm. päällekkäisyyksien välttäminen tulevien yleiskaavamääräysten ja valmisteilla olevan rakennussuojelupäätöksen suojelumääräysten välillä.

Verlan puuhiomo ja pahvitehdas on merkitty UNESCO:n maailmanperintösopimuksen mukaiseen maailmanperintöluetteloon 1996 (http://whc.unesco.org/en/list/751).

Valtionneuvosto on päätöksellään 6.5.1993 suojellut rakennussuojelulailla Verlan puuhiomon ja pahvitehtaan rakennukset ympäristöineen.

Verlan maailmanperintöalue suoja-alueineen on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuri­ympäristö ja sitä koskee valtioneuvoston tarkistettu päätös (RKY2009).

Suojelutavoitteet

Museoviraston lausunnon mukaan suojelutarve koskee koko Verlan maailmanperintöaluetta.

Suojelun tarve koskee kaikkien suojeltaviksi esitettyjen rakennusten vakiintunutta asemaa ympäristössä, niiden ulkoasua ja sisätilojen ominaispiirteitä. Suojelun tarve koskee myös raamisahan laitteistoa ja uittoradan konehuoneen kiinteää sisustusta sekä koneistoa ja laitteistoa. Suojelun tarve koskee myös joidenkin rakennusten alkuperäisenä säilynyttä huonejakoa ja kiinteätä sisustusta, kuten ovia, panelointia sekä listoitusta.

Alueella olevia merkittäviä säilytettäviä laitteita ja rakenteita ovat nippu-uittoon liittyvät kiskot vaijeripyörineen, tiepuomin kannattimet, kalliossa olevat kiinnityskoukut ja raudat sekä työväen asuinrakennuksiin liittyvät pihan pengerrykset. Tärkeän maisemallisen elementin muodostaa vanha tieyhteys Selänpään asemalle.

Rakennuksia korjattaessa toimenpiteiden on oltava säilyttäviä, palauttavia tai muuten rakennusten ominaispiirteisiin sopivia. Rakennuksia voidaan käyttää niiden ominaisluonteeseen sopivalla tavalla.

Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen perustelut suojelulle

Verlan teollisuusalue Pohjois-Kymenlaaksossa useine rakennuksineen on kulttuuri- ja rakennushistoriallisesti merkittävä kokonaisuus, jolla tunnetusti on sekä valtakunnallista että kansainvälistä merkitystä ja arvoa. Arvokas teollisuushistoriallinen miljöö on UNESCO:n maailmanperintölistalla ja 7 kpl vanhan tehdasalueen rakennuksista on suojeltu jo 6.5.1993 valtioneuvoston päätöksellä rakennus-suojelulailla. 

Maailmanperintöalueella Verlan kylän rakennuskanta koostuu vanhan jo suojellun tehdasalueen ohella siihen liittyvistä muista entisistä tuotanto- ja teollisuusrakennuksista ja rakennelmista sekä mm. seuran-talo-, työväen asuin- ja talousrakennuksista pihapiireineen. Maailmanperintöalueen kyläasutusta täydentää ympäröivän suojavyöhykkeen (Area II) rakennukset ja rakennelmat ympäristöineen.

Museovirasto on rakennussuojeluesityksestä antamassa asiantuntijalausunnossaan jo aiemmin ja nyt esityksen uudelleen käsittelyvaiheessa kuvannut vanhaa tehdasaluetta ympäröivän Verlan kylämiljöön ja sen rakennuskannan syntyhistoriaa sekä ominaispiirteitä. Saadun selvityksen perusteella Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen näkemys on, että UNESCO:n maailmanperintöalueeksi luokiteltu vanhan tehdasalueen lähialue rakennuksineen muodostaa kulttuurihistoriallisesti erittäin merkittävän ja eheän miljöön ja sen arvo Verlan kokonaisuuden kannalta on kiistaton. Näin ollen Kaakkois-Suomen ELY-keskus katsoo, että UPM-Kymmene Oyj:n omistamat ja suojeluesityksessä nimetyt kohteet ovat rakennussuojelulain 1 ja 2 §:n tarkoittamia rakennuksia ja rakennelmia ja siten niiden omistajan UPM-Kymmene Oyj:n tekemä suojeluesitys täyttää kaikki ne kriteerit, joita rakennussuojelulain (60/1985) 2 §:ssä edellytetään esitettyjen kohteiden suojelemiseen rakennussuojelulain nojalla.

Päätöstä perustellaan lisäksi seuraavasti: rakennussuojelulain (60/1985) 3 § 1 momentin mukaan rakennuksen suojelusta asemakaava-alueella säädetään pääsääntöisesti maankäyttö- ja rakennuslailla. Verlan alueella ei ole asemakaavaa, sille ollaan laatimassa osayleiskaavamuutosta. Jo vuonna 2009 Kouvolan kaupunki ilmoitti Verlan suojeluesityksestä antamassaan ensimmäisessä lausunnossa (12.9.2009, § 507), että osayleiskaavamuutoksessa aluetta käsitellään kylä-alueena, jolle ei tulla laatimaan asemakaavaa. Myös tämän seikan johdosta Kaakkois-Suomen ELY-keskus katsoo, että suojeluesityksen mukaiset kohteet on perusteltua ja tarkoituksenmukaista suojella rakennussuojelulailla.

Museovirasto esitti 30.8.2013 päivätyssä lausunnossaan myös pyynnön saattaa vireille neuvottelut muiden kuin UPM-Kymmene Oyj:n omistuksessa olevien rakennusten saattamisesta rakennus-perintölain mukaiseen suojeluun maailmanperintöalueella sekä vuonna 1993 rakennussuojelulailla suojellun puuhiomon ja pahvitehtaan alueen suojelumääräysten harmonisoinnin nyt tehdyssä päätöksessä esitettyjen määräysten kanssa.

Kaakkois-Suomen ELY-keskus toteaa, ettei se päätöksenteon yhteydessä katsonut tarkoituksen-mukaiseksi ryhtyä Museoviraston ehdottamiin prosesseihin. Perusteluna on, että pitkittynyt suojeluesityksen käsittely on keskeyttänyt vuosiksi vireillä olevan osayleiskaavatyön. Lisäksi tähän päätökseen sovelletaan jo kumottua rakennussuojelulakia.

Koskien puuhiomon ja pahvitehtaan aluetta, rakennussuojelupäätöksen uudelleenkäsittelyprosessi lailla kulttuuriperinnön suojelusta (498/2010) on mahdollista käynnistää, mikäli kiinteistöjen omistaja pitää sitä suojelumääräysten osalta tarpeellisena. Tämän päätöksen valmistelun aikana kiinteistöjen omistajalta saaduissa lausunnoissa ei Museoviraston suojelumääräysten harmonisointiehdotukseen ole otettu mitään kantaa. Mikäli harmonisointi halutaan myöhemmin tehdä, laki kulttuuriperinnön suojelemista 9 §:n mukaan vuonna 1993 tehdyn suojelupäätöksen muuttamiseen tai kumoamiseen sovelletaan, mitä suojeluesityksen tekemisestä ja suojelusta päättämisestä säädetään.

Suojelu ei siis koske maailmanperintöalueella sijaitsevia yksityisten tai muiden yhteisöjen omistamia kiinteistöjä tai vesialueita. Puuhiomo ja pahvitehdas lähirakennuksineen maailmanperintöalueella on suojeltu valtioneuvoston päätöksellä n:o 18/561/92, 6.5.1993 (kiinteistötunnus 286-470-15-2).

Suojelumääraykset

1.  Rakennuksia ja rakennelmia ei saa purkaa. Rakennusten ja rakennelmien ulkoasu on säilytettävä sekä rakennusten sisätilojen ominaispiirteet on säilytettävä siten kun ne tämän suojelupäätöksen kohdissa Suojeluesityksen kohteet ja Suojelutavoitteet on kuvailtu.  Rakennusten VB6, VB7, V89, VB16 ja uittokämpän huonejako ja kiinteä sisustus on säilytettävä. Sahan ja uittoradan konehuoneen tekninen laitteisto on säilytettävä.

2.  Suojeltua aluetta, rakennuksia ja rakennelmia tulee hoitaa ja käyttää niiden kulttuurihistoriallista arvoa heikentämättä. Korjaustyöt on toteutettava perinteisiä materiaaleja käyttäen ja siten, että ne ovat rakennusten ja rakennelmien ominaispiirteisiin sopivia.

3.  Ympäristön ominaisluonne on säilytettävä mukaan lukien alueelle tyypillinen kasvillisuus ja avoin maisema. Ympäristössä olevat laitteet ja rakenteet kuten nippu-uittoon liittyvät kiskot pyörineen, tiepuomin kannattimet, kalliossa olevat kiinnityskoukut ja raudat sekä työväen asuinrakennuksiin liittyvät pihamaan pengerrykset on säilytettävä. Verlantien linjaus alueella on säilytettävä ja tien pinnoite sekä korkeusasema tulevissa kunnostustoimenpiteissä tulee suunnitella ja toteuttaa ympäristöön ja lähirakennuksiin soveltuvaksi liikenneturvallisuusnäkökohdat huomioiden.

4.  Muutoksissa ja rakentamis- ja korjaustöissä lukuun ottamatta normaaleja kunnossapitotoimenpiteitä on asiantuntijana kuultava Museovirastoa. Museovirastolla on oikeus antaa tarkempia ohjeita suojelumääräysten soveltamisesta.

Sovelletut oikeusohjeet

Rakennussuojelulain (60/1985) korvaava laki rakennusperinnön suojelemisesta (498/2010) on tullut voimaan 1. heinäkuuta 2010. Voimaan tulleen lain 24 §:n mukaan ne suojeluesitykset, jotka olivat jo vireillä lain voimaan tulon aikana, käsitellään suojeluesityksen teon ajankohtana voimassa ollein säännöksin. Verlan päätös on tehty rakennussuojelulain (60/1985) säännöksiä noudattaen.

 

Lisätietoja

Arkkitehti Tuija Stam (30.12.2014)
puh. 040 7675 473, email: tuija.stam@ely-keskus.fi


Päivitetty
Tulosta Tulosta
Jaa