Navigointivalikko
Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2013

Sivulla on ELY-keskusten uusimmat tiedotteet, alkaen huhtikuusta 2013. Vanhemmat tiedotteet löytyvät vasemmalta kohdasta Tiedotearkisto.

Tiedotteet 2013

Uutta tietoa pintavesien tilasta Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueelta (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja Kainuun ELY-keskus)

Suomen pintavesien ekologisesta tilasta on laadittu uudet arviot. Jokien ja rannikkovesien tila on laajalti huolestuttava, mutta suuret järvet ovat hyvässä ja jopa erinomaisessa tilassa. Muutokset edelliseen vuoden 2008 luokitukseen ovat vähäisiä, koska monet vesien tilaa parantavat toimenpiteet ovat vasta käynnistyneet tai käynnistymässä, ja vesistöjen toipuminen vie aikaa.

Vesien tilan arviointi on osa vesienhoidon suunnittelua, joka etenee kuuden vuoden jaksoissa. Edelliset tila-arviot tehtiin kuusi vuotta sitten. Nyt valmistuneita tila-arvioita tarkennetaan edelleen. Uusimmat arviot ovat pohjana, kun aletaan suunnitella lisäkeinoja vesien tilan parantamiseksi. Osa vesistä on keinotekoisia tai voimakkaasti muutettuja. Tällaisia ovat esimerkiksi tekoaltaat, padotut merenlahdet tai voimatalouskäyttöön valjastetut joet. Näiden vesien tila arvioidaan muista poikkeavilla periaatteilla.

Tila-arvioihin voi tutustua tarkemmin ympäristöhallinnon sivuilla (www.ymparisto.fi > Vesi ja meri > Pintavesien tila). Aineisto on koottu samalla tavalla koko Suomessa. Biologisen aineiston lisäksi on hyödynnetty tietoja veden laadusta ja rakenteellisesta muuttuneisuudesta. Myös valuma-alueelta tulevaa ja vesistöihin kohdistuvaa kuormitusta on arvioitu. Luokitus perustuu ensisijaisesti vesien ekologiaan, ei pelkkään veden laatuun tai käyttökelpoisuuteen ihmisen kannalta. Aineistoa on kattavimmin suurista järvistä ja joista. Pienten vesien arviointi on suuntaa antava. Pintavesien kemiallisesta tilasta saadaan tietoa tulevan talven aikana.

Pohjois-Pohjanmaalla moniongelmaisimmat vesistöt sijoittuvat Oulujoen eteläpuolelle. Alueen suurimpien järvien tila on pysynyt ennallaan lukuun ottamatta Kuusamon Kiitämää, Kuontijärveä, Joukamojärveä ja Kuusamojärveä, joiden tilaa vesiruttokasvustojen runsastuminen on heikentänyt.  Pyhäjärven Junttiselän tila on muuttunut parempaan suuntaan, eikä pohjasedimentistä johtuvia happamuuspiikkejä ole esiintynyt, mikä on samalla parantanut myös Pyhäjoen yläosan tilaa. Rannikkoalueen happamista sulfaattimaista johtuva happamoituminen on viime vuosina vähentynyt ja sitä kautta esimerkiksi Olkijoen (Raahe, Siikajoki) tila on parantunut. Iijoen alaosan tilaa laskee se, että vaelluskaloilla ei ole vapaata kulkuyhteyttä, mutta patojen yläpuolella on laajat lisääntymisalueet. Kalateiden suunnittelu alaosan padoille on käynnissä.

Perämeren rannikkovesien luokitukseen on ollut aikaisempaa enemmän tietoa käytettävissä. Ulompien rannikkovesien tila-arvio on heikentynyt hyvästä tyydyttäväksi pääasiassa menetelmällisistä syistä johtuen. Rannikkovesien tilaa tarkennetaan vielä laajemmassa koko Perämeren kattavassa tarkastelussa.  

Kainuussa vesistöjen tila on säilynyt pääpiirteissään hyvänä. Lähimpänä Sotkamon Talvivaaran kaivosta olevien vesistöjen tila on kuitenkin muuttunut selkeästi hyvää huonompaan tilaan. Erinomaisessa ekologisessa tilassa olevat vesistöt sijaitsevat Kuhmossa Lentuan vesistöalueella sekä Suomussalmen pohjoisosassa Hossassa.

Sotkamojärvessä on havaittavissa viitteitä leväkukintojen vähenemisestä tehokalastuksen jäljiltä, vaikka järvi luokittuikin vielä hyvää huonompaan tilaan. Vaalan Nimisjärvellä säännöllisesti toistuvien leväkukintojen taustalla saattavat olla Rokuan harjusta purkautuvat ravinteikkaat pohjavedet.

Pohjois-Pohjanmaalla keskeisimmät vesienhoidon haasteet ovat rehevöityminen ja paikoin maaperästä aiheutuva vesistöjen happamoituminen. Vesirakentaminen on muuttanut laajalti vesistöjen luonnetta sekä Pohjois-Pohjanmaalla että Kainuussa. Kainuussa vesiensuojelun haasteet ovat perinteisesti liittyneet hajakuormituksen hallintaan. Nykyinen ja mahdollisesti tulevaisuudessa laajeneva kaivostoiminta on nousemassa vesien tilan kehityksen kannalta merkittävään asemaan. Perämeren sisempien rannikkovesien tilaan vaikuttaa valtaosin maalta jokivesien mukana kulkeutuva kuormitus.

Vaikka vesiensuojelua on tehty Suomessa jo pitkään, vaatii vesistöjen tilan parantaminen edelleen toimenpiteitä. Toimia suunnitellaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä alueellisten tahojen yhteistyönä. Samanaikaisesti jatketaan jo aloitettuja toimenpiteitä sekä seurataan niiden vaikutuksia vesistöissä. Vesistöjen toipuminen vie oman aikansa ja edellyttää mahdollisimman monien tahojen sitoutumista työhön.

Vuoden kuluttua lokakuussa alkaa vesienhoitosuunnitelmien julkinen kuuleminen. Tuolloin kaikilla on mahdollisuus ottaa kantaa vesienhoitosuunnitelmiin, joihin on koottu keskeisimmät tiedot muun muassa vesien tila-arvioista sekä vesien tilan parantamiseksi ehdotettavista toimenpiteistä.

Vesien tilaan voi tutustua tarkemmin Suomen ympäristökeskuksen uudessa karttapalvelussa:

Lisätietoja:
Kainuun ELY-keskus, ylitarkastaja Kimmo Virtanen, p. 0295 023 899,
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, biologi Mirja Heikkinen, p. 0295 038 315

Kuva 1. Pintavesien ekologinen tila Oulujoen–Iijoen vesienhoitoalueella (klikkaa kuva isommaksi)

Kuva 2. Järvipinta-alan (km2) jakaantuminen eri tilaluokkiin Oulujoen–Iijoen vesienhoitoalueella

Kuva 3. Jokipituuksien (km) jakaantuminen eri tilaluokkiin Oulujoen–Iijoen vesienhoitoalueella

 

 

 


Alueellista tietoa