Esitykset:

Rakennekalkki_Kjell Weppling_Kankaanpää  22012018.pdf (1,4 Mt)

Soilfood_Juuso Joona_Kankaanpää 22012018.pdf  (2,4 Mt)

KOTOMA-Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen_Parkkila Pekka_Kankaanpää 22012018.pdf (1,4 Mt)

Anna palautetta semianaarista:

https://link.webropolsurveys.com/S/4A1B51A774176793

_____________________________

Päivitimme tietoja ajankohtaisista, peltomaan kasvukuntoa parantavista ja vesistöjen kuormitusta vähentävistä mahdollisuuksista. Maanviljelyn ja vesienhoidon yhteisenä haasteena on maa-aineksen sekä ravinteiden huuhtoutuminen pelloilta, viljelykasvien ulottuvilta vesistöihin. Seminaarissa pureuduttiin käytännönläheisiin esimerkkeihin, joilla peltomaan eroosiota ja ravinnehuuhtoumia voidaan vähentää. Tilaisuudessa esiteltiin aiheeseen liittyvät kysymykset suoraan alan asiantuntijoille. Seminaari oli suunnattu erityisesti maanviljelijöille, mutta myös muille asiasta kiinnostuneille.

Kutsu ja ohjelma_Parannusta peltomaan kasvukuntoon 22012018_Kankaanpää.pdf

Ohjelma:

12.00 Kahvit

12.20 Tervetuloa, Elina Liinaharja, MTK-Satakunta

12.30 Keinoja ravinnehuuhtoutumien hallintaan ja sadontuottokyvyn nostoon, Juuso Joona, Soilfood;
Eloperäisen aineksen vähyys on monin paikoin satoa rajoittava ja vesistöpäästöjä lisäävä tekijä viljelyssä. Eloperäinen aines pitää huolen veden ja ravinteiden pidätyskyvystä sekä pieneliöiden aktiivisuudesta. Tehokkaimpia keinoja eloperäisen aineksen lisäämiseen ovat eloperäiset kierrätyslannoitteet ja maanparannusaineet kuten maanparannuskuidut.

13.30 Rakennekalkki – ratkaisu savimaiden rakenneongelmiin, Kjell Weppling, Nordkalk;
Millainen tuote on rakennekalkki ja miten se vaikuttaa peltomaassa välittömästi tai pitkällä aikavälillä? Esityksessä selvitetään miten, missä ja milloin rakennekalkitus tulisi toteuttaa.

14.00 – 14.10 Tauko

14.10 KOTOMA- hanke ja RUSLE2015-eroosiokarttojen hyödyntäminen, Mikko Jaakkola ja Pekka Parkkila, Varsinais-Suomen ELY-keskus;
KOTOMA- hankkeen tavoitteena on tuottaa toimintamalli, jolla maatalouden vesiensuojelutoimenpiteitä voidaan kohdentaa sellaisille alueille, joissa niistä on eniten hyötyä. Toimintamalliin kuuluvan paikkatietoanalyysin perustana on RUSLE2015-eroosiomalli, joka osoittaa millä alueilla syntyy eniten sateen aiheuttamaa eroosiota. Paikkatietoanalyysin tuloksena on sovellus, josta viljelijä tai viranomainen pystyy tarkastamaan kasvulohkokohtaisesti lohkon vesiensuojelun tarpeen ja lohkolle suositeltavat suojelumenetelmät.

Esitysten jälkeen on mahdollista tutustua lohkokohtaisiin RUSLE-eroosiokarttoihin ja saada opastusta niiden hyödyntämiseen.

Tilaisuuden järjestää Varsinais-Suomen ELY-keskus