Uusiutuvaa energiaa

"Pitkän aikavälin tavoitteena on hiilineutraali yhteiskunta, johon päästään noudattamalla strategioiden pohjalta laadittavaa tiekarttaa kohti vuotta 2050 energiatehokkuuden nostamiseksi ja uusiutuvien energiamuotojen käytön tehostamiseksi" (Hallitusohjelman mukaiset pitkän aikavälin tavoitteet, Suomi).
 

Suomen 2050 tiekartan laadinta aloitetaan vuonna 2013

Elämme energiatoimialallakin mielenkiintoista aikaa, rahoitusasiantuntija Jukka Weckman toteaa. Monet tahot ja toimijat esittävät kilvan perusteltuja ja perusteettomiakin näkemyksiä siitä, mitä pitäisi tehdä, että Suomi ja maailma pelastuisivat.  Weckmanin mielestä tästä näkemysten kaaoksesta on hankala löytää järkeviä ja realistisia toimintamalleja, joita voisimme yrittää omalta osaltammekin edistää.

Nykyiset tavoitesuunnitelmat Suomessa ulottuvat vuoteen 2020. Ne sisältävät uusiutuvien energiantuotantotapojen tavoitetasot, jotka on jaoteltu tukitarpeen mukaan:

  • Suuremmat vesivoima- ja kierrätyspolttoainehankkeet eivät tarvitsisi tukea.
  • Pieni tukitaso: metsähake, puupelletit ja peltobiomassat, puun pienkäyttö, lämpöpumput.
  • Korkea tukitaso: tuulivoima, aurinkoenergia, nestemäiset biopolttoaineet, jotkut biokaasut.

Pitkälle EU- komission säännöksien takia on Suomessakin jouduttu äskettäin luopumaan biopolttoaineen tuotanto- ja kuljetusyrityksille ohjatusta energiainvestointituesta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston rahoittamien metsähakkeen valmistus- ja kuljetuskaluston energiainvestointitukihakemusten vastaanotto ELY- keskuksissa päättyi 30.9.2013.

Weckmanin mukaan käytettävissä ovat edelleen muut uusiutuvan polttoaineen käyttöä ja energiansäästöä edistävät tukielementit. Lisäksi on tullut pientuulivoiman ja aurinkoenergian lisäämiseen liittyviä uusia tukimahdollisuuksia sekä parantuneita porkkanoita kuntapuolen hankkeille.

Eri lukunsa on suuremmille tuulivoimaloille, biokaasulaitoksille ja puupolttoaineille tarkoitettu syöttötariffin määrittämä tuki, jota hallinnoi Energiamarkkinavirasto (vuodesta 2014 alkaen Energiavirasto).

Hämeen ELY-keskuksen toiminta-alue ei poikkea merkittävästi muista sisämaan alueista uusiutuvan energian tuotannon ja käytön kannalta katsottuna.
 

Tuulivoimaa rannikolla, aurinkovoimaa Etelä-Suomessa

Erityisolosuhteet suosivat kuitenkin joitakin alueita, esimerkiksi

  • rannikoilla, merialueilla ja tuntureilla voimakkaammat tuulet soveltuvat paremmin tuulivoiman käyttöönottoon
  • aurinkovoimaa saadaan tehokkaammin kerättyä Etelä-Suomessa
  • suuremmat biokaasutuslaitokset vaatisivat raaka-aineen saannin takia ympärilleen eläinten kasvatukseen perustuvaa tehomaataloutta.
     

Esteitä uusiutuva energian käyttöönotossa

Uusiutuvan energian tuotantoa ja käyttöönottoa hidastaa moni tekijä:  Tuulimylly, Päivi Tahvanainen, YHA Kuvapankki.jpg

  • Teollinen tuulipuistojen rakentaminen etenee lupakäytäntöjen ja lainsäädännön puutteiden takia hitaasti. Toteutuessaan vuoden 2020 tavoite vaatii runsaasti säätövoimaa (hiili-, vesi- ja tuontisähkö).
  • Hitaasti uusiutuva n turpeen nostomäärä on liiaksi riippuvainen sääoloista. Puuttuva osuus joudutaan korvaamaan pääosin fossiilisella hiilellä.
  • Euroopan unioni rajoittanee jatkossa elintarvikkeeksi kelpaavan raaka- aineen käyttöä biopolttoaineeksi (etanoli) 5 %:iin kokonaiskäytöstä.
  • Päästökauppa ei kannusta nykyhinnalla (< 5 €/tn) käyttämään uusiutuvia tai vähäpäästöisiä polttoaineita.
  • Fennovoiman Pyhäjoen suurvoimalan toteutuminen on epävarmaa. Tilanne vaikeuttaa muuta päätöksentekoa.

Tuulimylly. – Kuva Tahvanainen / YHA Kuvapankki.

Lisätiedot:

Rahoitusasiantuntija Jukka Weckman, jukka.weckman(at)ely-keskus.fi, puh. 0295 025 105