› Takaisin graafiseen esitykseen

ELY-keskukset

ELY-keskusten alueellisille sivuille  voi siirtyä valitsemalla ylävalikosta viraston tai ylhäältä oikealta Valitse alue -kohdasta halutun alueen.

ELY-keskukset edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskusten arvoja ovat asiakaslähtöisyys, osaaminen, yhteistyö ja avoimuus.

ELY-keskuksissa on kolme vastuualuetta:

- elinkeinot, työvoima ja osaaminen
- liikenne ja infrastruktuuri
- ympäristö ja luonnonvarat

Kolmen vastuualueen ELY-keskukset: Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Keski-Suomi, Pirkanmaa, Varsinais-Suomi, Uusimaa, Pohjois-Savo ja Kaakkois-Suomi.

Kahden vastuualueen ELY-keskukset (elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualue sekä ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue): Häme, Kainuu, Pohjois-Karjala ja Etelä-Savo.

Yhden vastuualueen ELY-keskukset (elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualue): Pohjanmaa ja Satakunta.  

ELY-keskukset kuuluvat työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalaan. Keskuksia ohjaavat työ- ja elinkeinoministeriön lisäksi sisäasiainministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö sekä Väylävirasto. ELY-keskukset toteuttavat myös Ruokaviraston, Maahanmuuttoviraston ja Business Finlandin tavoitteita.

ELY-keskukset on perustettu 1.1.2010 ja niihin on koottu entisten TE-keskusten, alueellisten ympäristökeskusten, tiepiirien, lääninhallitusten liikenne- ja sivistysosastojen sekä Merenkulkulaitoksen tehtäviä. Osa tehtävistä siirtyi saman aikaan perustettuihin aluehallintovirastoihin.

1.1.2014 lähtien kirjasto-, liikunta-, nuoriso- ja oppilaitosrakentamistehtävät on siirretty ELY-keskuksista aluehallintovirastolle:

TIETOA ALUEELTA

Organisaatio - Pohjois-Karjala

Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on  valtionhallinnon alueellinen kehittämis- ja palvelukeskus.

Puhelinvaihde: 0295 026 000
Sähköposti muotoa: etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen johto

  • Ylijohtaja: Ritva Saarelainen
  • Elinkeinot, työvoima ja osaaminen: johtaja Ritva Saarelainen
  • Ympäristö ja luonnonvarat: johtaja Janne Kärkkäinen
  • Hallintojohtaja: Heli Määttänen

Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen palvelut ja tehtävät jakaantuvat kahdelle vastuualueelle:

Elinkeinot, työvoima ja osaaminen

  • yritysten neuvonta-, rahoitus- ja kehittämispalvelut
  • maaseutuyrittäjyys ja maaseudun elinvoimaisuus, kalatalous
  • elinkeinoelämän ja innovaatioympäristön kehittäminen
  • työmarkkinoiden toiminta ja työllisyys (mm. TE-toimiston ohjaus)
  • osaaminen
  • maahanmuutto, maahanmuuttajien kotouttaminen ja työllistyminen

Vastuualueen yksiköiden päälliköt:

  • Maaseutu ja energia: Pekka Tahvanainen
  • Työllisyys ja osaaminen: Reijo Vesakoivu

Ympäristö ja luonnonvarat

  • ympäristönsuojelu
  • alueidenkäyttö, rakentamisen ohjaus ja kulttuuriympäristön hoito
  • luonnon monimuotoisuuden suojelu ja kestävä käyttö
  • vesivarojen käyttö ja hoito
  • ympäristötiedon tuottaminen ja -tietoisuuden edistäminen

Vastuualueen yksiköiden päälliköt:

  • Ympäristövastuu: Ari Heiskanen
  • Luonto ja alueidenkäyttö: Irma Mononen

ELY-keskuksessa on seuraavat toiminnot:

  • Yhteiset palvelut (mm.  strategian valmistelutehtävät, oikeudelliset palvelut ja viestintä)
  • Maksatustoiminto

Liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualueen tehtävät hoidetaan Pohjois-Karjalan osalta Pohjois-Savon ELY-keskuksessa.


Asset julkaisija

« Takaisin

Ympäristöalan avustuksia haettavissa Uudenmaan ELY-keskuksesta (Uusimaa)

Ympäristöalan avustuksia haettavissa Uudenmaan ELY-keskuksesta

Ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalojen ensi vuoden harkinnanvaraisia valtionavustuksia voi nyt hakea Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta (Uudenmaan ELY-keskus). ELY-keskus myöntää avustuksia ministeriöiden sille osoittamien määrärahojen puitteissa.

Uudellamaalla toteutettaviin kalataloudellisiin kunnostuksiin voi hakea avustusta Varsinais-Suomen ELY-keskukselta. Uudenmaan alueella toteutettaviin ympäristökasvatus- ja -valistushankkeisiin voi puolestaan hakea avustusta Keski-Suomen ELY-keskukselta.

Hakemukset tulee toimittaa 2.12.2019 mennessä.

Rakennusperinnön hoito

Rakennusperinnön hoitoon voidaan myöntää avustusta kulttuurihistoriallisesti merkittävien rakennusten kunnossapitoon. Avustusta voidaan myöntää myös muihin kunnossapitoa, suojelua ja parantamista edistäviin toimenpiteisiin. Työ on tehtävä rakennuksen rakentamisajankohdan mukaisilla työtavoilla ja rakennukseen sopivilla perinteisillä rakennusmateriaaleilla. Avustusta voivat hakea rakennusten yksityiset omistajat ja yhteisöt.

Saariston ympäristönhoito

Avustusta voidaan myöntää kunnalle tai kuntalaiselle saariston eläimistön, kasviston tai maiseman suojeluun liittyviin hankkeisiin. Avustusta voi hakea myös yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on luonnonsuojelun tai ympäristönhoidon edistäminen. Avustusta ei ole myönnetty ruoppauksiin.

Uudellamaalla saariston ympäristönhoitoavustuksen piiriin kuuluvat Espoon, Helsingin, Inkoon, Kirkkonummen, Loviisan, Porvoon, Raaseporin ja Sipoon ilman kiinteää tieyhteyttä olevat saaret.

Avustusalueeseen kuuluvat lisäksi seuraavat alueet, joihin on kiinteä tieyhteys:

  • Suvisaaristo (Espoo)
  • Santahamina (Helsinki)
  • Storramsjö, Hirdal, Barö, Räfsö, Degerö ja Stävö (Inkoo)
  • Porkkalanniemi (Kirkkonummi)
  • Sarvsalö, Kabböle, Isnäs, Tjuvö, Strömsland, Vahterpää ja Gäddbergsö (Loviisa)
  • Emäsalo, Vessölandet, Tirmo ja Fagersta (Porvoo)
  • Bromarv, Trollshovda, Lindö, Svedja, Öby, Odensö, Norrby ja Båsa (Raasepori)
  • Kitö ja Löparö (Sipoo)

Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien laatiminen ja pohjavesien suojelua toteuttavat hankkeet

Avustuksilla edistetään pohjavesien suojelusuunnitelmien laatimista alueille, joilla suunnitelmaa ei vielä ole. Niillä edistetään myös vanhentuneiden suojelusuunnitelmien päivittämistä. Tukea voidaan myöntää kunnalle, jonka alueelle suojelusuunnitelma laaditaan. Avustuksen saamiseksi vesienhoitosuunnitelmissa tarpeellisina pidettyihin pohjavesien suojeluhankkeisiin hakijan tulee olla kunta.

Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden toteuttaminen

Vesien hyvän tilan tavoite edellyttää monissa järvi-, joki-, rannikko- ja pienvesikohteissa ulkoisen kuormituksen vähentämistä sekä vesien kunnostustoimia. Tavoitteiden toteuttamiseksi tuetaan myös kuntien, yritysten, yhdistysten ja muiden paikallisten yhteisöjen muodostamien yhteistyöverkostojen toimintaa ja kehittymistä. Hankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa tulisi hyödyntää aikaisemmissa hankkeissa saavutettuja hyviä tuloksia, kokemuksia sekä verkostoja ja verkostomalleja. Määräraha voidaan myöntää harkinnanvaraisina avustuksina hankkeisiin, jotka paikallisesti ja alueellisesti kokonaisuutena arvioiden vaikuttavimmin edistävät vesien- ja merenhoidon tavoitteiden toteuttamista.

Hankkeiden arvioinnissa on eduksi, jos:

  • Toimenpiteiden tarve on tunnistettu vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelmissa vuosille 2016-2021;
  • Kohdevesistö on hyvää huonommassa tilassa tai tilan säilymiseen kohdistuu riski;
  • Hankkeen toteuttaminen voidaan käynnistää viivytyksettä, mikä tarkoittaa esimerkiksi tarvittavia suunnitelmia, lupia sekä olemassa olevaa yhteistyöverkostoa ja paikallista sitoutumista;
  • Toimenpiteillä saavutetaan merkittäviä hyötyjä, jotka palvelevat mahdollisimman laajasti alueen asukkaita ja virkistyskäyttäjiä;
  • Hankkeen muu rahoitus on varmistettu;
  • Hankkeen tulokset ja kokemukset ovat hyödynnettävissä muissa kohteissa;
  • Hanke hyödyntää tai jatkojalostaa aikaisempien hankkeiden tuloksia, kokemuksia ja verkostoja;
  • Toteutushankkeen esitys sisältää hankkeen vaikutusten seurantasuunnitelman.

Hankkeiden tulee viestiä aktiivisesti ELY-keskukselta saatavia viestintäohjeita hyödyntäen. Hankkeiden taloudellisia ja ympäristövaikutuksia tullaan seuraamaan vuosittain. Lisäksi kaikille avustuksen saajille tehdään kyselytutkimus hankkeiden vaikuttavuuden arvioimiseksi.

Rahoitus voidaan myöntää 3-vuotisena määrärahana, joka on käytettävissä vuosina 2020-2022. Avustuksen saamiseksi hakijan tulee yleensä olla esimerkiksi vesilain mukainen yhteisö, rekisteröitynyt yhdistys, vesialueen osakaskunta, kalatalousalue tai kunta. Mikäli myönnettävällä avustuksella tuetaan taloudellista toimintaa, noudatetaan EU:n valtiontukisääntöjä.    

Vesistön käyttö, tulvariskien hallinta ja vesitalous

Vesistöjen käytön ja tulvariskien hallinnan hankkeissa tavoitteena on tulva- ja kuivuusriskien vähentäminen sekä vesistöjen monipuolisen käytön edistäminen. Etusijalla ovat laajaa käyttäjäjoukkoa palvelevat vesitalouden riskien hallintaa, alueen elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä tai virkistyskäyttöä parantavat hankkeet. Tavoitteena voi olla esimerkiksi vesistöön jääneistä rakenteista tai materiaaleista aiheutuvan vaaran vähentäminen, aiemmin valtion tuella toteutetun toimenpiteen täydentäminen tai siitä aiheutuneiden haittojen vähentäminen. Tukea on mahdollista suunnata myös tulvasuojelun ja peltojen vesienhallinnan edistämiseen. Tukea voidaan myöntää myös vesiluonnonvarojen kestävää käyttöä edistäviin kehittämis-, kokeilu- ja vienninedistämishankkeisiin sekä vesihuollon alueellisen yhteistyön ja innovatiivisten julkisten hankintojen sekä niihin liittyvien toimintamallien kehittämiseen. Hakuajan jälkeen toimitettuja hakemuksia voidaan ottaa huomioon määrärahojen puitteissa.

Avustuksen saamiseksi hakijan on yleensä oltava esimerkiksi vesilain mukainen yhteisö, rekisteröitynyt yhdistys, vesialueen osakaskunta, kalatalousalue tai kunta.

Kalataloudelliset kunnostukset

Kalataloudellisissa kunnostuksissa avustusta voidaan myöntää hankkeisiin, joiden tavoitteena on edistää kalan kulkua, kalakantojen luontaista lisääntymistä tai parantaa mahdollisuuksia kestävään kalastukseen. Hankkeilla pyritään erityisesti vahvistamaan uhanalaisten tai vaarantuneiden kalakantojen elinvoimaisuutta. Avustettavia hankkeita voivat olla esimerkiksi kalakantojen luontaisten lisääntymisalueiden kunnostaminen, kalateiden rakentaminen ja vaelluskalojen luontaisen elinkierron turvaaminen. Etusijalle asetetaan virtavesikohteet, jotka on mainittu kansallisessa kalatiestrategiassa, kalataloudellisissa kunnostusohjelmissa tai Uudenmaan vesienhoidon toimenpideohjelman (2016–2021) liitteessä 2. Tuettavilla hankkeilla toteutetaan myös kansallista ohjelmaa vaelluskalakantojen elvyttämiseksi.

Ympäristökasvatus ja -valistus

Ympäristökasvatuksen ja -valistuksen hankeavustus voidaan myöntää valtakunnallisesti tai alueellisesti merkittäville kokeilu- tai kehittämishankkeille. Hankkeissa voidaan esimerkiksi luoda uusi toimintamalli, tuote tai kasvatus- ja valistusmateriaali.

Avustuksen hakemisesta ja myöntämisestä

Avustusta on haettava ennen hankkeen toimenpiteiden aloittamista. Hakemukset toimitetaan Uudenmaan ELY-keskukselle viimeistään 2.12.2019 ensisijaisesti sähköisesti aluehallinnon asiointipalvelun kautta.

Avustuksia myönnettäessä noudatetaan valtionavustuslain (668/2001) perusteita ja menettelyjä. Vesien kunnostushankkeiden osalta noudatetaan myös valtioneuvoston asetusta vesistön ja vesiympäristön käyttöä ja tilaa parantavien hankkeiden avustamisesta (714/2015).

Kalataloutta koskevat avustushakemukset tulee toimittaa Varsinais-Suomen ELY-keskukseen. Avustusten hakuaika päättyy 2.12.2019. Hakuajan jälkeen toimitettuja hakemuksia voidaan ottaa huomioon määrärahojen puitteissa.

Avustushakemukset ympäristökasvatuksen ja -valistuksen hankkeisiin tulee toimittaa Keski-Suomen ELY-keskukseen. Avustusten hakuaika päättyy 2.12.2019.

Hakulomakkeet ja ohjeita ELY-keskuksesta ja verkkopalvelusta

Hakulomakkeita ja tarkempia tietoja avustusten myöntämisen edellytyksistä saa Uudenmaan alueella Uudenmaan ELY-keskuksesta. Harkinnanvaraisia valtionavustuksia koskevia hakulomakkeita ja ohjeita – myös kalataloudelliset kunnostukset – on saatavissa myös ELY-keskusten verkkopalvelussa osoitteessa

ely-keskus.fi > Palvelut > Rahoitus ja avustukset > Ympäristö > Rahoitus ja avustukset – ELY-keskusten ympäristövastuualue.

Avustuksista kalataloudellisiin kunnostuksiin saa lisätietoja Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta. Ympäristökasvatuksen ja -valistuksen hankeavustuksista lisätietoja saa Keski-Suomen ELY-keskuksesta.

Rahoitus ja avustukset -sivujen kautta pääsee tutustumaan sekä eri avustustyyppien avustuksiin että niihin liittyviin Uudenmaan vesienhoidon toimenpideohjelmaan 2016–2021, Kansalliseen kalatiestrategiaan ja valtioneuvoston asetukseen 714/2015. Suomen merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelma 2016–2021 on osoitteessa: ymparisto.fi > Meri > Merensuojelu ja -hoito > Merenhoidon suunnittelu ja yhteistyö.

Lisätietoja:

  • Rakennusperinnön hoito: ylitarkastaja Henrik Wager, 0295 021 473
  • Saariston ympäristönhoito: ylitarkastaja Henrik Wager, 0295 021 473
  • Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien laatiminen: geologi Esko Nylander, 0295 021 437
  • Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden toteuttaminen: erikoistutkija Pasi Lempinen, 0295 021 425
  • Vesistön käyttö ja tulvariskien hallinta: erikoistutkija Pasi Lempinen, 0295 021 425
  • Kalataloudelliset kunnostukset: johtava kalatalousasiantuntija Mikko Koivurinta, 0295 021 080
  • Ympäristökasvatus ja -valistus: ympäristökasvatusasiantuntija Tanja Tuulinen, 0295 024 669

 


Päivitetty

ALUEELLISET LINKIT