› Takaisin graafiseen esitykseen

ELY-keskukset

ELY-keskusten alueellisille sivuille  voi siirtyä valitsemalla ylävalikosta viraston tai ylhäältä oikealta Valitse alue -kohdasta halutun alueen.

ELY-keskukset edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskusten arvoja ovat asiakaslähtöisyys, osaaminen, yhteistyö ja avoimuus.

ELY-keskuksissa on kolme vastuualuetta:

- elinkeinot, työvoima ja osaaminen
- liikenne ja infrastruktuuri
- ympäristö ja luonnonvarat

Kolmen vastuualueen ELY-keskukset: Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Keski-Suomi, Pirkanmaa, Varsinais-Suomi, Uusimaa, Pohjois-Savo ja Kaakkois-Suomi.

Kahden vastuualueen ELY-keskukset (elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualue sekä ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue): Häme, Kainuu, Pohjois-Karjala ja Etelä-Savo.

Yhden vastuualueen ELY-keskukset (elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualue): Pohjanmaa ja Satakunta.  

ELY-keskukset kuuluvat työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalaan. Keskuksia ohjaavat työ- ja elinkeinoministeriön lisäksi sisäasiainministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö sekä Väylävirasto. ELY-keskukset toteuttavat myös Ruokaviraston, Maahanmuuttoviraston ja Business Finlandin tavoitteita.

ELY-keskukset on perustettu 1.1.2010 ja niihin on koottu entisten TE-keskusten, alueellisten ympäristökeskusten, tiepiirien, lääninhallitusten liikenne- ja sivistysosastojen sekä Merenkulkulaitoksen tehtäviä. Osa tehtävistä siirtyi saman aikaan perustettuihin aluehallintovirastoihin.

1.1.2014 lähtien kirjasto-, liikunta-, nuoriso- ja oppilaitosrakentamistehtävät on siirretty ELY-keskuksista aluehallintovirastolle:

TIETOA ALUEELTA

Organisaatio - Pohjois-Karjala

Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on  valtionhallinnon alueellinen kehittämis- ja palvelukeskus.

Puhelinvaihde: 0295 026 000
Sähköposti muotoa: etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen johto

  • Ylijohtaja: Ari Niiranen
  • Elinkeinot, työvoima ja osaaminen: johtaja Ari Niiranen
  • Ympäristö ja luonnonvarat: johtaja Janne Kärkkäinen
  • Hallintojohtaja: Heli Määttänen

Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen palvelut ja tehtävät jakaantuvat kahdelle vastuualueelle:

Elinkeinot, työvoima ja osaaminen

  • yritysten neuvonta-, rahoitus- ja kehittämispalvelut
  • maaseutuyrittäjyys ja maaseudun elinvoimaisuus, kalatalous
  • elinkeinoelämän ja innovaatioympäristön kehittäminen
  • työmarkkinoiden toiminta ja työllisyys (mm. TE-toimiston ohjaus)
  • osaaminen
  • maahanmuutto, maahanmuuttajien kotouttaminen ja työllistyminen

Vastuualueen yksiköiden päälliköt:

  • Maaseutu ja energia: Pekka Tahvanainen
  • Työllisyys ja osaaminen: Ulla Mauranen

Ympäristö ja luonnonvarat

  • ympäristönsuojelu
  • alueidenkäyttö, rakentamisen ohjaus ja kulttuuriympäristön hoito
  • luonnon monimuotoisuuden suojelu ja kestävä käyttö
  • vesivarojen käyttö ja hoito
  • ympäristötiedon tuottaminen ja -tietoisuuden edistäminen

Vastuualueen yksiköiden päälliköt:

  • Ympäristövastuu: Ari Heiskanen
  • Luonto ja alueidenkäyttö: Sirkka Hakalisto

ELY-keskuksessa on seuraavat toiminnot:

  • Yhteiset palvelut (mm.  strategian valmistelutehtävät, oikeudelliset palvelut ja viestintä)
  • Maksatustoiminto

Liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualueen tehtävät hoidetaan Pohjois-Karjalan osalta Pohjois-Savon ELY-keskuksessa.


Asset julkaisija

« Takaisin

VAR Kiertotalous ja materiaalitehokkuus maakunnassa -hanke

Kiertotalous ja materiaalitehokkuus maakunnassa -hanke

OHKE-hankkeessa (ympäristöhallinnon ohjaus- ja kehittämishanke) edistetään kiertotaloutta Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. Hankkeessa kartoitetaan kiertotalouden nykytilaa, levitetään tietoa ja luodaan työkaluja kiertotalouden periaatteiden entistä tehokkaampaan hyödyntämiseen kahdessa maakunnassa. Luotuja toimintamalleja hyödynnetään jatkossa lounaisen Suomen lisäksi myös muilla aluille.


Mitä on kiertotalous?

Kiertotalous on uusi talousjärjestelmä, joka pyrkii katkaisemaan yhteyden raaka-aineiden kulutuksen ja talouskasvun välillä.

Kiertotalouden keskeisenä tavoitteena on säästää luonnonvaroja ja hyödyntää materiaalit tehokkaasti ja kestävästi: tuotteet suunnitellaan niin, että jätteen synty minimoidaan ja kaikki materiaalit pystytään käyttämään uudelleen tuotetta huoltamalla, uudistamalla sekä lopulta purkamalla osiin ja osat uudelleen hyödyntämällä.

Kiertotaloudessa tärkeää on materiaalien kierto: yhden yrityksen jäte on toisen raaka aine. Arvoa ei luoda neitseellisiä raaka aineita käyttämällä, vaan tuotteiden elinikää pidentämällä sekä siirtymällä omistamisesta käyttömaksuihin ja jakamistaulouteen. Kiertotaloudessa tärkeää on uusiutuvan energian ja luonnonvarojen käyttö.

Yritysten kannalta kiertotalous tarkoittaa uusia muuttuvia kulutustottumuksia, ansaintamalleja, bisneslogiikkaa ja uudenlaisia verkostoja.

Hankkeen toimenpiteitä

Kiertotalous ja materiaalitehokkuus maakunnassa -hankkeessa selvitetään kiertotalouden tilaa ja kartoitetaan tulevia mahdollisuuksia. Hanke muun muassa luo kartoittaa ja visualisoi jätteiden, eli kiertotalouden raaka-aineiden, määrää ja liikkeitä Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. Maantiede on usein kiertotaloudessa tärkeässä osassa, sillä raaka-aineiden saatavuus ja kierto ovat harvaan asutussa maassa yksi keskeisistä haasteista.

Hankkeessa etsitään keinoja helpottaa yritysten siirtymistä kiertotalouteen ja luodaan toimintamalleja julkisen hallinnon palvelujen järjestämiseen. Nykyisen mallin pullonkauloja tarkastellaan niin yritysten kuin hallinnon näkökulmasta.

Materiaalivirtavisualisoinnit

Hankkeessa visualisoidaan ympäristöluvanvaraisten laitosten jätetietoja. Käytännössä nämä ovat sivuvirtoja, jotka ovat potentiaalisesti jonkin ulkopuolisen toimijan hyödynnettävissä. Tiedoista tehdään tilastoja ja visualisointeja, joista yksittäisten laitosten tiedot eivät ole luettavissa (ainoastaan keskiarvot ja likiarvot). Visualisaatiot ovat vahva työkalu uusien kiertotalouden liiketoimintamahdollisuuksien löytämiseen: kartoista selviää muun muassa miten paljon ja pitkälle materiaalit liikkuvat sekä mitä niille tehdään (esimerkiksi loppusijoitus tai uudelleenkäyttö). Tilastoista selviää aiempaa tarkemmin tietyllä alueella (esim maakunnassa tai kunnassa) syntyvien jätteiden määriä sekä tietoja jätteiden hyödyntämisestä. 

Kuka tahansa voi hyödyntää visualisointeja, kun lähde on mainittu eikä visualisointia tai sen tietoja muuteta. Otamme myös vastaan ehdotuksia materiaaleista ja maantieteellisistä alueista, joihin liittyen visualisointeja tulisi tehdä. Yhteystiedot alla.

Aiheesta lisää sekä julkaistut visualisoinnit >> Materiaalivirrat
(ely-keskus.fi/web/ely/varsinais-suomi-materiaalivirrat)

Lisätietoa ja kyselyt:

Olli Hakala, erityisasiantuntija, olli.hakala@ely-keskus.fi

Kuvat: YHAn kuvapankki


Päivitetty

ALUEELLISET LINKIT