› Takaisin graafiseen esitykseen

ELY-keskukset

ELY-keskusten alueellisille sivuille  voi siirtyä valitsemalla ylävalikosta viraston tai ylhäältä oikealta Valitse alue -kohdasta halutun alueen.

ELY-keskukset edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskusten arvoja ovat asiakaslähtöisyys, osaaminen, yhteistyö ja avoimuus.

ELY-keskuksissa on kolme vastuualuetta:

- elinkeinot, työvoima ja osaaminen
- liikenne ja infrastruktuuri
- ympäristö ja luonnonvarat

Kolmen vastuualueen ELY-keskukset: Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Keski-Suomi, Pirkanmaa, Varsinais-Suomi, Uusimaa, Pohjois-Savo ja Kaakkois-Suomi.

Kahden vastuualueen ELY-keskukset (elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualue sekä ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue): Häme, Kainuu, Pohjois-Karjala ja Etelä-Savo.

Yhden vastuualueen ELY-keskukset (elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualue): Pohjanmaa ja Satakunta.  

ELY-keskukset kuuluvat työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalaan. Keskuksia ohjaavat työ- ja elinkeinoministeriön lisäksi sisäasiainministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö sekä Väylävirasto. ELY-keskukset toteuttavat myös Ruokaviraston, Maahanmuuttoviraston ja Business Finlandin tavoitteita.

ELY-keskukset on perustettu 1.1.2010 ja niihin on koottu entisten TE-keskusten, alueellisten ympäristökeskusten, tiepiirien, lääninhallitusten liikenne- ja sivistysosastojen sekä Merenkulkulaitoksen tehtäviä. Osa tehtävistä siirtyi saman aikaan perustettuihin aluehallintovirastoihin.

1.1.2014 lähtien kirjasto-, liikunta-, nuoriso- ja oppilaitosrakentamistehtävät on siirretty ELY-keskuksista aluehallintovirastolle:

TIETOA ALUEELTA

Organisaatio - Pohjois-Karjala

Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on  valtionhallinnon alueellinen kehittämis- ja palvelukeskus.

Puhelinvaihde: 0295 026 000
Sähköposti muotoa: etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen johto

  • Ylijohtaja: Ari Niiranen
  • Elinkeinot, työvoima ja osaaminen: johtaja Ari Niiranen
  • Ympäristö ja luonnonvarat: johtaja Janne Kärkkäinen
  • Hallintojohtaja: Heli Määttänen

Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen palvelut ja tehtävät jakaantuvat kahdelle vastuualueelle:

Elinkeinot, työvoima ja osaaminen

  • yritysten neuvonta-, rahoitus- ja kehittämispalvelut
  • maaseutuyrittäjyys ja maaseudun elinvoimaisuus, kalatalous
  • elinkeinoelämän ja innovaatioympäristön kehittäminen
  • työmarkkinoiden toiminta ja työllisyys (mm. TE-toimiston ohjaus)
  • osaaminen
  • maahanmuutto, maahanmuuttajien kotouttaminen ja työllistyminen

Vastuualueen yksiköiden päälliköt:

  • Maaseutu ja energia: Pekka Tahvanainen
  • Työllisyys ja osaaminen: Ulla Mauranen

Ympäristö ja luonnonvarat

  • ympäristönsuojelu
  • alueidenkäyttö, rakentamisen ohjaus ja kulttuuriympäristön hoito
  • luonnon monimuotoisuuden suojelu ja kestävä käyttö
  • vesivarojen käyttö ja hoito
  • ympäristötiedon tuottaminen ja -tietoisuuden edistäminen

Vastuualueen yksiköiden päälliköt:

  • Ympäristövastuu: Ari Heiskanen
  • Luonto ja alueidenkäyttö: Sirkka Hakalisto

ELY-keskuksessa on seuraavat toiminnot:

  • Yhteiset palvelut (mm.  strategian valmistelutehtävät, oikeudelliset palvelut ja viestintä)
  • Maksatustoiminto

Liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualueen tehtävät hoidetaan Pohjois-Karjalan osalta Pohjois-Savon ELY-keskuksessa.


Asset julkaisija

« Takaisin

UUD Liikenne - Liikenneturvallisuus

Liikenneturvallisuus - Uusimaa ja Häme

Uudenmaan ELY-keskus vastaa liikenneasioista Uudenmaan, Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen alueella.

Liikenneturvallisuuden myönteinen kehitys on liikennepolitiikan reunaehto ja edellyttää sidosryhmien aktiivista yhteistyötä. Uudenmaan ELY-keskuksessa liikenneturvallisuus on keskeinen elementti kaikessa tekemisessä. Kun tieverkolla toteutetaan erilaisia toimenpiteitä erilaisista lähtökohdista, pyrkimyksenä on aina vaikuttaa positiivisesti myös liikenneturvallisuuteen.

Liikenneturvallisuus Uudenmaan, Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen tienpidossa

Liikkumisen turvallisuuden varmistaminen on tärkeimpiä tavoitteita tieverkon päivittäisessä kunnossapidossa ja ylläpidossa, joihin suurin osa tienpidon rahoituksesta käytetään. Ajoratamerkinnöillä, näkemäraivauksilla sekä päällystekorjauksilla turvataan liikkumista koko tieverkolla. Erilaisilla täsmätoimilla poistetaan mm. raskaalle liikenteelle vaarallisia painumia. Talvisin liikenneturvallisuudesta huolehditaan myös oikea-aikaisella liukkaudentorjunnalla ja muulla talvihoidolla.

Liikenneympäristön turvallisuusongelmia ratkaistaan ensisijaisesti pienillä kustannustehokkailla toimenpiteillä. Tarpeita on lukuisia, mutta priorisoimalla pyritään löytämään ja toteuttamaan tehokkaimmin liikenneturvallisuutta parantavat kohteet. Parantamistoimissa painottuvat taajamat ja päätiet, koska niihin kohdistuvien toimenpiteiden liikenneturvallisuusvaikutukset ovat tehokkaimpia.

Taajama-alueiden turvallisuutta parannetaan hillitsemällä ajonopeuksia. Lasten ja koululaisten liikkumista turvataan kehittämällä jalankulku- ja pyöräily-yhteyksiä sekä parantamalla tienylityksiä koulumatkareiteillä. Suojateiden parantamiskohteet priorisoidaan ja niistä toteutetaan tehokkaimmat.

Pääteillä liikenneturvallisuutta parantavia pieniä kustannustehokkaita toimia ovat muun muassa automaattinen nopeusvalvonta, selkeät tiemerkinnät, kaiteiden rakentaminen ja kunnostaminen, nopeusrajoitusten tarkistaminen ja tehokas tiedottaminen häiriötilanteista. Uusia keinoja etsitään aktiivisesti kokeilujen ja pilottien kautta.

Liikenneturvallisuuteen vaikutetaan myös maankäytön ohjauksella ja maankäytön kehittyessä haetaan turvallisia liikenneratkaisuja. Vanhat turvattomat tienylitysratkaisut, maankäytön laajeneminen sekä eri toimintojen uudelleen sijoittumiset voivat monin paikoin heikentää esimerkiksi kävelyn ja pyöräilyn turvallisuutta.

Uudenmaan ELY-keskus pyrkii parantamaan myös tiellä tapahtuvien töiden turvallisuutta ja turvallista liikkumista työmaan ohi, keinoina ohjeistusten ja valvonnan jatkuva kehittäminen. ELY-keskus on myös aktiivisesti kehittämässä raskaan liikenteen palvelu- ja levähdysalueverkostoa. Näin vaikutetaan paitsi kuljettajien työturvallisuuteen, torjutaan myös kuljetuksiin liittyvää rikollisuuden uhkaa. Keskeiset vaarallisten aineiden kuljetusreitit huomioidaan tienpidossa. Näin ehkäistään ennalta vaarallisten aineiden kuljetusonnettomuuksia, joissa seuraukset voivat olla hyvinkin vakavia ja myös aiheuttaa laajaa tuhoa ympäristölle. Yhteiskunnan häiriötilanteisiin ELY-keskus varautuu hoitamalla osaltaan liikenteeseen liittyviä varautumistehtäviä. Häiriötilanteissa liikenteen toimivuus turvataan mm. erilaisin varareittijärjestelyin.

Liikenneturvallisuuden tila

Suomen liikenneturvallisuustyötä linjaa vuodesta 2001 käytössä ollut visio siitä, että liikennejärjestelmä on suunniteltava siten, ettei kenenkään tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti.

Viimeisin valtakunnallinen tieliikenteen turvallisuussuunnitelma asettaa onnettomuuksien vähenemätavoitteet EU:n asettamien tavoitteiden mukaisesti: vuonna 2020 liikennekuolemien määrä on puolittunut ja liikenteessä loukkaantuneiden määrä vähentynyt neljänneksellä vuoden 2010 tasoon verrattuna. Uudenmaan ELY-keskuksen alueella tavoite tarkoittaisi, että vuonna 2020 liikennekuolemia olisi korkeintaan noin 25 kappaletta vuodessa. Henkilövahinkoihin johtaneiden onnettomuuksien määrä, samoin kuin niissä kuolleiden ja loukkaantuneiden määrä, on vuosien saatossa pienentynyt. Vuosittainen vaihtelu on kuitenkin etenkin kuolemien määrässä suurta ja vuoden 2015 tilanne, 60 liikennekuolemaa, vie vuoden 2020 tavoiteluvun aiempaa kauemmaksi.

Uudenmaan ELY-keskuksen maanteillä tapahtuneista henkilövahinko-onnettomuuksista kolmannes tapahtuu pääteillä, loput alemmalla tieverkolla. Vasta liikenteessä aloittaneet nuoret mopoilijat ja autoilijat ovat liikkujien riskiryhmää, mutta heidänkin onnettomuudet ovat vuosi vuodelta vähentyneet. Poikkeuksen muodosti vuosi 2015, jolloin 15–17 -vuotiaiden loukkaantumisten määrä kasvoi. Mopokuolemat ovat onneksi nykyään harvinaisia. Iäkkäiden osuus liikenneonnettomuuksissa ei ole muita ikäluokkia suurempi, mutta ikääntyneille seuraukset onnettomuuksista ovat usein vakavampia.

Liikenneturva seuraa turvavälineiden käyttöä. Turvavyön, heijastimen ja pyöräilykypärän seurantatuloksissa on vuosittaista vaihtelua, mutta kokonaisuutena suunta on parempaan päin. Pääkaupunkiseudulla käytetään pyöräilykypärää eniten Suomessa.

Lisätietoa tieliikenteen turvallisuuden tilanteesta:

Liikenneturvallisuusyhteistyö Uudenmaan ja Hämeen vahvuutena

pyorailyArjen liikenteessä korostuu jokaisen tiellä liikkujan vastuullinen käyttäytyminen, kuten turvavöiden käyttö, liikennesääntöjen noudattaminen, muiden liikkujien huomioiminen ja kestävät kulkutapavalinnat. Valistus- ja tiedotustyön tavoitteena on tienkäyttäjän liikennekäyttäytymiseen ja asenteisiin vaikuttaminen niin, että liikkuminen on terveellistä, turvallista ja taloudellista.

Asenteisiin vaikuttaminen on jatkuvaa työtä ja liikenneturvallisuusviestintää tehdäänkin eri toimijoiden yhteistyönä. Liikenneturvallisuusyhteistyötä kuntien, poliisin, Liikenneturvan ja elinkeinoelämän kanssa on tavoitteena syventää entisestään. Painopisteenä on kuntien liikenneturvallisuustyön, erityisesti elinikäisen liikennekasvatustyön, tukeminen. Paras tulos saadaan pitkäjänteisellä toiminnalla, jonka myötä liikenneturvallisuusasioiden näkyvyys ja arvostus lisääntyvät sekä erilaisten liikenneturvallisuutta edistävien toimenpiteiden hyväksyttävyys paranee.

Liikennekasvatustyön resurssipulaa voidaan helpottaa esimerkiksi sopivasti mitoitetulla alueellisella yhteistyöllä, jonka tavoitteena on myös hyvien kokemusten jakaminen. Kunnat ja ELY-keskukset tekevät yhdessä turvallisen ja kestävän liikkumisen suunnitelmia. Niiden seurannan avulla ohjelmoidaan maantie- ja katuverkon pienimpiä turvallisuustoimia, kuten suojateiden liikenneturvallisuuden parantamisia ja nopeusrajoitustarkistuksia sekä koordinoidaan yhteistyötä. Kuntien liikenneturvallisuustyön tukena toimivat monin paikoin ns. liikenneturvallisuuskoordinaattorit tai -toimijat. He ovat useimmiten konsultteja, joiden kustannuksista kunnat tai kunnat ja ELY-keskus yhdessä vastaavat.

Uudenmaan ELY-keskuksen alueella toimii kaksi liikenneturvallisuuden yhteistyöryhmää, joissa on jäsenet Liikenneturvasta, poliisista ja Uudenmaan ELY-keskuksesta. Näistä Apila-ryhmä toimii Uudenmaan alueella ja Lyyra-ryhmä Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen alueilla. Ryhmien tehtävänä on kannustaa ja tukea kunnissa tehtävää työtä ja koordinoida yhteistä tiedottamista ja tapahtumia.

Lisäksi seudullisessa liikenneturvallisuustyössä ovat mukana liikennejärjestelmäsuunnittelusta vastaavat tahot, kuten maakunnat ja Helsingin seudun liikenne (HSL).

Ajankohtaista

Uudenmaan ELY-keskuksen liikenneturvallisuuseminaari järjestettiin 1.10.2019. Seminaarissa kuullut esitykset avautuvat alla olevista linkeistä.
Tuovi Päiviö: Uudenmaan ELY-keskuksen liikenneturvallisuusseminaarin avaus (pdf, 743 kt)
Jyrki Kaistinen: Myönteinen vuorovaikutus liikenteessä (pdf, 1362 kt)
Esa Räty: Liikenneonnettomuuksien tilastointi ja tietokannat (pdf,  1596 kt)
Riku Länsivuori: Uudentyyppisten tiekuljetusten onnettomuusriskit liikenne- ja asuinympäristössä (pdf, 2303 kt)
Marek Salermo: Jalankulun ja pyöräilyn turvallisuuden kehittäminen Helsingissä (pdf, 6932 kt)
Eetu Pilli-Sihvola: Automaattiajaminen: missä ollaan, minne mennään ja mitä se tarkoittaa? (pdf, 4096 kt)

Liikenneturvallisuustoimijoiden ylläpitämä Turvallista ja viisasta liikkumista (facebook.com)

Liikenneturvallisuuden uutiskirjeet


Päivitetty

ALUEELLISET LINKIT