› Takaisin graafiseen esitykseen

ELY-keskukset

ELY-keskusten alueellisille sivuille  voi siirtyä valitsemalla ylävalikosta viraston tai ylhäältä oikealta Valitse alue -kohdasta halutun alueen.

ELY-keskukset edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskusten arvoja ovat asiakaslähtöisyys, osaaminen, yhteistyö ja avoimuus.

ELY-keskuksissa on kolme vastuualuetta:

- elinkeinot, työvoima ja osaaminen
- liikenne ja infrastruktuuri
- ympäristö ja luonnonvarat

Kolmen vastuualueen ELY-keskukset: Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Keski-Suomi, Pirkanmaa, Varsinais-Suomi, Uusimaa, Pohjois-Savo ja Kaakkois-Suomi.

Kahden vastuualueen ELY-keskukset (elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualue sekä ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue): Häme, Kainuu, Pohjois-Karjala ja Etelä-Savo.

Yhden vastuualueen ELY-keskukset (elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualue): Pohjanmaa ja Satakunta.  

ELY-keskukset kuuluvat työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalaan. Keskuksia ohjaavat työ- ja elinkeinoministeriön lisäksi sisäasiainministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö sekä Väylävirasto. ELY-keskukset toteuttavat myös Ruokaviraston, Maahanmuuttoviraston ja Business Finlandin tavoitteita.

ELY-keskukset on perustettu 1.1.2010 ja niihin on koottu entisten TE-keskusten, alueellisten ympäristökeskusten, tiepiirien, lääninhallitusten liikenne- ja sivistysosastojen sekä Merenkulkulaitoksen tehtäviä. Osa tehtävistä siirtyi saman aikaan perustettuihin aluehallintovirastoihin.

TIETOA ALUEELTA

Organisaatio - Pohjois-Karjala

Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on  valtionhallinnon alueellinen kehittämis- ja palvelukeskus.

Puhelinvaihde: 0295 026 000
Sähköposti muotoa: etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen johto

  • Ylijohtaja: Ari Niiranen
  • Elinkeinot, työvoima ja osaaminen: johtaja Ari Niiranen
  • Ympäristö ja luonnonvarat: johtaja Janne Kärkkäinen
  • Hallintojohtaja: Heli Määttänen

Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen organisaatiokaavio (pdf)

Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen palvelut ja tehtävät jakaantuvat kahdelle vastuualueelle:

Elinkeinot, työvoima ja osaaminen

  • yritysten neuvonta-, rahoitus- ja kehittämispalvelut
  • maaseutuyrittäjyys ja maaseudun elinvoimaisuus, kalatalous
  • elinkeinoelämän ja innovaatioympäristön kehittäminen
  • työmarkkinoiden toiminta ja työllisyys (mm. TE-toimiston ohjaus)
  • osaaminen
  • maahanmuutto, maahanmuuttajien kotouttaminen ja työllistyminen

Vastuualueen yksiköiden päälliköt:

  • Maaseutu ja energia: Pekka Tahvanainen
  • Työllisyys ja osaaminen: Ulla Mauranen

Ympäristö ja luonnonvarat

  • ympäristönsuojelu
  • alueidenkäyttö, rakentamisen ohjaus ja kulttuuriympäristön hoito
  • luonnon monimuotoisuuden suojelu ja kestävä käyttö
  • vesivarojen käyttö ja hoito
  • ympäristötiedon tuottaminen ja -tietoisuuden edistäminen

Vastuualueen yksiköiden päälliköt:

  • Ympäristövastuu: Ari Heiskanen
  • Luonto ja alueidenkäyttö: Sirkka Hakalisto

ELY-keskuksessa on seuraavat toiminnot:

  • Yhteiset palvelut (mm.  strategian valmistelutehtävät, oikeudelliset palvelut ja viestintä)
  • Maksatustoiminto

Liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualueen tehtävät hoidetaan Pohjois-Karjalan osalta Pohjois-Savon ELY-keskuksessa.


Asset julkaisija

« Takaisin

UUD Liikenne - Liikenneturvallisuus

Liikenneturvallisuus - Uusimaa ja Häme

Uudenmaan ELY-keskus vastaa liikenneasioista Uudenmaan, Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen alueella. Tämä sivu tarjoaa tietoa siitä, millä tavoin Uudenmaan ELY-keskus parantaa liikenneturvallisuutta, ja miten liikenneturvallisuusasiat on Uudenmaan ELY-keskuksessa järjestetty.

Sivun sisältö:



Ajankohtaista

Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2021-2024 on ilmestynyt. Suunnitelmaan voi tutustua osoitteessa tienpidonsuunnitelma.fi.

Uudenmaan, Päijät-Hämeen ja Kanta-Hämeen liikenneturvallisuuden uutiskirje 1/2020 on ilmestynyt. Uutiskirjeessä asiaa mm. uuden tieliikennelain vaikutuksista, nuorten liikennekyselystä sekä raskaan liikenteen valvonnasta.

Uusi tieliikennelaki on tullut voimaan 1.6.2020. Traficomin sivuille on koottu tietoa siitä, mikä tieliikenteessä muuttui uuden lain myötä.


Ohjenuorana valtakunnalliset ja EU:n tavoitteet

Uudenmaan ELY-keskuksen liikenneturvallisuustyötä ohjaavat valtakunnalliset ja Euroopan Unionin tavoitteet. Keskeisiä valtakunnallisia tavoitteita asetetaan:

  • hallitusohjelmassa, jossa liikenneturvallisuuden parantaminen on osa liikenteen ja liikennejärjestelmän kehittämistä.
  • valtioneuvoston periaatepäätöksessä, joka asettaa tavoitteet liikenneturvallisuudelle. Päätökseen sisältyy turvallisen liikenteen visio, jonka mukaan kenenkään ei tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä.
  • valtakunnallisessa liikenneturvallisuusstrategiassa, jota laaditaan parhaillaan. Strategialla halutaan parantaa liikenneturvallisuutta kokonaisvaltaisesti ja luoda edellytyksiä liikenteen turvalliseen kehitykseen tulevaisuudessa. Strategia ohjaa myös ELY-keskuksen toimintaa.

EU on asettanut liikenneturvallisuustavoitteeksi tieliikennekuolemien määrän puolittamisen vuoden 2010 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Suomessa tätä tavoitetta ei tulla saavuttamaan. Seuraava tavoite on liikennekuolemien ja vakavien loukkaantumisten vähentäminen 50 prosenttia vuonna 2020 toteutuvasta tasosta vuoteen 2030 mennessä.

EU:n pidemmän tähtäimen tavoitteena on Vision Zero -nollaskenaario, jossa vuonna 2050 liikenteessä ei tapahtuisi enää yhtään kuolemaa tai vakavaa loukkaantumista.


Onnettomuuksien vähentämisessä tavoitteita ei saavuteta, mutta suunta on oikea

Liikenteessä loukkaantumiset ja kuolemat ovat Suomessa vähentyneet vuodesta 2010, mutta kuolemien määrä on laskenut hitaammin, kuin EU:n vuodelle 2020 asettama puolittamistavoite edellyttäisi. Vuonna 2019 tieliikenteessä kuoli ennakkotietojen mukaan 205 ihmistä, kun tavoitteen mukaan vuonna 2020 liikenteessä kuolisi enää enintään 136 ihmistä. On todennäköistä, että puolittamistavoitetta ei saavuteta.

Loukkaantumiset näyttäisivät vähentyneen tavoitteen mukaisesti yli neljänneksellä vuoden 2010 tasosta. Vuonna 2019 tieliikenteessä loukkaantui ennakkotietojen mukaan 4 987 ihmistä, kun tavoitteen mukaisesti loukkaantuneita olisi enintään 5 750 vuonna 2020. Lukuihin on kuitenkin suhtauduttava varauksella, koska poliisin resurssien vähentymisen myötä erityisesti lieviä loukkaantumisia jää todennäköisesti tilastoimatta.

Vakavasti loukkaantuneiden määrä on pysynyt vuositasolla tasaisena siitä lähtien, kun niiden tilastointi aloitettiin vuonna 2014. Tieliikenteessä loukkaantuu vakavasti noin 830–960 ihmistä vuodessa. Tilastoissa on yhdistetty sairaaloiden ja poliisin tilastotiedot.


Henkilövahinkoon johtaneet onnettomuudet 2015–2019

Väkilukuun suhteutettuna Uusimaa on Suomen maakunnista turvallisin, kun vertaillaan liikenteessä kuolleiden ja loukkaantuneiden määriä. Alla olevissa kuvaajissa on esitetty henkilövahinkoon johtaneet onnettomuudet Uudenmaan ELY-keskuksen alueella vuosina 2015–2019. Kuvaajia klikkaamalla voit tarkastella onnettomuuskehitystä esimerkiksi onnettomuusluokittain tai valita pelkästään maanteillä tapahtuneet onnettomuudet tarkasteluun.


Uudenmaan ELY-keskus parantaa liikenneturvallisuutta monipuolisesti

Liikenneturvallisuuden parantaminen on tienpidon tärkein näkökulma. Kun tieverkolla tehdään toimenpiteitä, tavoitteena on aina vaikuttaa positiivisesti myös liikenneturvallisuuteen.

Uudenmaan ELY-keskus parantaa liikenneturvallisuutta monella saralla. Autoliikenteen turvallisuutta ELY-keskus kohentaa muun muassa lisäämällä riskialttiille tiejaksoille yhteistyössä muiden tienpidon organisaatioiden kanssa automaattista nopeusvalvontaa sekä vaihtuvia nopeusrajoituksia ja tiedotusopasteita. Pahimpien hirvieläinonnettomuuksien jaksoille rakennetaan uusia riista-aitoja. Etenkin alemmalla tieverkolla nopeusrajoituksia tarkistetaan siten, että ne takaavat entistä paremmin kaikkien tienkäyttäjäryhmien turvallisen liikkumisen.

Jalankulun ja pyöräilyn turvallisuutta Uudenmaan ELY-keskus parantaa yhdessä kuntien kanssa. Turvallisuuteen panostetaan muun muassa rakentamalla kevyen liikenteen väyliä ja alikulkuja sekä parantamalla suojateitä. Ajonopeuksia rauhoitetaan tarpeen mukaan tarkistamalla nopeusrajoituksia, rakentamalla hidasteita ja asettamalla siirrettäviä nopeusnäyttöjä ongelmakohtiin. Matkaketjujen toimivuutta parannetaan rakentamalla turvallisempia yhteyksiä pysäkeille, parantamalla linja-autopysäkkejä sekä lisäämällä liityntäpysäköintipaikkoja pyörille ja autoille.


Kunnat tekevät tärkeää liikenneturvallisuustyötä

Kunnissa edistetään liikenneturvallisuutta monin tavoin. Kuntien liikenneturvallisuustyöhön kuuluu esimerkiksi

  • ikä- ja tienkäyttäjäryhmien liikennekäyttäytymiseen ja asenteisiin vaikuttamista niin, että liikkuminen on terveellistä, turvallista ja taloudellista.
  • liikennekasvatusta sekä viestintää liikenneturvallisuuteen liittyvistä asioista.
  • henkilökuljetusten järjestämistä ja suunnittelua, palveluverkon suunnittelua, kaavoitusta ja liikenneympäristön parantamista.

Kuntien liikenneturvallisuustyö suunnitellaan ja koordinoidaan kunnallisissa liikenneturvallisuusryhmissä. Ryhmissä muun muassa

  • keskustellaan liikenneympäristöön, valvontaan, liikennekasvatukseen ja viestintään liittyvistä toimenpiteistä, eli käsitellään koko liikenneturvallisuustyön kenttää.
  • huolehditaan liikenneturvallisuustyön jatkuvuudesta.
  • kehitetään liikenneturvallisuussuunnitelmaa kunnan eri toimialoilla.

Liikenneturvallisuusryhmään kuuluu yleensä kunnan eri toimialojen, Liikenneturvan, poliisin ja ELY-keskuksen edustajia sekä muita liikenneturvallisuuteen vaikuttavien sidosryhmien edustajia. Lue lisää esimerkiksi Kirkkonummen liikenneturvallisuustyöryhmän toiminnasta kunnan liikenneturvallisuussivulta.

Liikenneturvallisuuskoordinaattorit tukevat liikenneturvallisuustyötä monessa kunnassa. He ovat useimmiten konsultteja, joiden kustannuksista kunnat tai kunnat ja ELY-keskus yhdessä vastaavat.

ELY-keskus tukee kuntia niiden liikenneturvallisuustyössä. Kunnat ja ELY-keskukset myös tekevät yhdessä turvallisen ja kestävän liikkumisen suunnitelmia. Niiden avulla ohjelmoidaan maantie- ja katuverkon pienempiä turvallisuustoimia, kuten suojateiden liikenneturvallisuuden parantamisia ja nopeusrajoitustarkistuksia, sekä koordinoidaan yhteistyötä.


Maakunnalliset yhteistyöryhmät tukevat kuntien liikenneturvallisuustyötä

Uudenmaan ELY-keskuksen alueella toimii kaksi maakunnallista liikenneturvallisuuden yhteistyöryhmää, joissa on jäsenet Liikenneturvasta, poliisista ja Uudenmaan ELY-keskuksesta. Apila-ryhmä toimii Uudenmaan alueella ja Lyyra-ryhmä Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen alueilla.

Ryhmien tehtävänä on kannustaa ja tukea kunnissa tehtävää työtä ja koordinoida yhteistä tiedottamista ja tapahtumia. Lisäksi seudullisessa liikenneturvallisuustyössä ovat mukana liikennejärjestelmäsuunnittelusta vastaavat tahot, kuten maakuntaliitot ja Helsingin seudun liikenne (HSL).


Kansalaisten palautteet ja ehdotukset otetaan huomioon parannusten suunnittelussa

ELY-keskus saa kansalaisilta paljon palautteita ja toimenpide-ehdotuksia. Yksi osa ELY-keskuksen toimintaa on käydä läpi kaikki palautteet ja toimenpide-ehdotukset, ja niitä pohditaan, selvitetään ja käsitellään kokouksissa. Selvittely voi viedä aikaa, eikä yksittäisiin palautteisiin ja ehdotuksiin yleensä vastata. Tästä huolimatta kaikki luetaan ja otetaan huomioon, kun parannuskohteita valitaan.

Liikenneturvallisuus on yksi toimenpide-ehdotusten yleisimmistä aiheista. Kaikista Suomen tieliikenteeseen liittyvistä palautteista ja toimenpide-ehdotuksista neljännes osoitetaan vuosittain Uudenmaan ELY-keskukselle.


Parannustarpeita jopa tuhansia – kaikki luokitellaan ja arvioidaan

Koska parannuskohteita ja -tarpeita on paljon, ELY-keskus luokittelee ne kokonaisuuksiksi tarvekoreihin. Omia kokonaisuuksiaan ovat esimerkiksi jalankulun ja pyöräilyn kohteet, pienet liikenneturvallisuuskohteet, valaistuskohteet sekä liittymät. Pienimmissä koreissa on muutama sata kohdetta, kun taas suurimmissa koreissa voi kohteita olla useampi tuhat. Koreihin kerätään tietoja, joiden perusteella ELY-keskus arvioi kohteiden kiireellisyyttä ja nostaa vaikuttavimpia kohteita jatkosuunnitteluun. Erityistä huomiota kiinnitetään niihin tienkohtiin, jotka nousevat esiin vakavien onnettomuuksien analyyseissä.


Turvallisuuden, saavutettavuuden ja kestävän liikkumisen kehittäminen etusijalla

Parannuskohteita olisi moninkertainen määrä käytettävissä olevaan rahoitukseen nähden. Siksi toimenpiteitä asetetaan tärkeysjärjestykseen ja toteutetaan usein yhteishankkeina kuntien kanssa. ELY-keskus pyrkii kohdentamaan resurssinsa mahdollisimman viisaasti ja tehokkaasti, jotta parannusta saadaan sinne, missä sitä eniten tarvitaan.

Ensisijaisesti ELY-keskus toteuttaa kustannustehokkaita toimenpiteitä, jotka parantavat turvallisuutta ja saavutettavuutta sekä edistävät kestäviä liikkumismuotoja. Etusijalla ovat suojattomat tienkäyttäjät, eli jalankulkijat, pyöräilijät ja mopoilijat. Erityisesti huomioidaan lapset ja iäkkäät, minkä vuoksi päiväkotien, koulujen sekä palvelutalojen ja hoitokotien lähistöt ovat ensisijaisia parannuskohteita. Kestävää liikkumista ELY-keskus edesauttaa parantamalla turvallisuutta sekä kulkemisen helppoutta ja houkuttelevuutta etenkin niillä alueilla ja yhteysväleillä, joilla kävellään ja pyöräillään vilkkaimmin ja käytetään eniten joukkoliikennettä.


Päivitetty

ALUEELLISET LINKIT