› Takaisin graafiseen esitykseen

ELY-keskukset

ELY-keskusten alueellisille sivuille  voi siirtyä valitsemalla ylävalikosta viraston tai ylhäältä oikealta Valitse alue -kohdasta halutun alueen.

ELY-keskukset edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskusten arvoja ovat asiakaslähtöisyys, osaaminen, yhteistyö ja avoimuus.

ELY-keskuksissa on kolme vastuualuetta:

- elinkeinot, työvoima ja osaaminen
- liikenne ja infrastruktuuri
- ympäristö ja luonnonvarat

Kolmen vastuualueen ELY-keskukset: Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Keski-Suomi, Pirkanmaa, Varsinais-Suomi, Uusimaa, Pohjois-Savo ja Kaakkois-Suomi.

Kahden vastuualueen ELY-keskukset (elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualue sekä ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue): Häme, Kainuu, Pohjois-Karjala ja Etelä-Savo.

Yhden vastuualueen ELY-keskukset (elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualue): Pohjanmaa ja Satakunta.  

ELY-keskukset kuuluvat työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalaan. Keskuksia ohjaavat työ- ja elinkeinoministeriön lisäksi sisäasiainministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö sekä Väylävirasto. ELY-keskukset toteuttavat myös Ruokaviraston, Maahanmuuttoviraston ja Business Finlandin tavoitteita.

ELY-keskukset on perustettu 1.1.2010 ja niihin on koottu entisten TE-keskusten, alueellisten ympäristökeskusten, tiepiirien, lääninhallitusten liikenne- ja sivistysosastojen sekä Merenkulkulaitoksen tehtäviä. Osa tehtävistä siirtyi saman aikaan perustettuihin aluehallintovirastoihin.

1.1.2014 lähtien kirjasto-, liikunta-, nuoriso- ja oppilaitosrakentamistehtävät on siirretty ELY-keskuksista aluehallintovirastolle:

TIETOA ALUEELTA

Organisaatio - Pohjois-Karjala

Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on  valtionhallinnon alueellinen kehittämis- ja palvelukeskus.

Puhelinvaihde: 0295 026 000
Sähköposti muotoa: etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen johto

  • Ylijohtaja: Ritva Saarelainen
  • Elinkeinot, työvoima ja osaaminen: johtaja Ritva Saarelainen
  • Ympäristö ja luonnonvarat: johtaja Janne Kärkkäinen
  • Hallintojohtaja: Heli Määttänen

Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen palvelut ja tehtävät jakaantuvat kahdelle vastuualueelle:

Elinkeinot, työvoima ja osaaminen

  • yritysten neuvonta-, rahoitus- ja kehittämispalvelut
  • maaseutuyrittäjyys ja maaseudun elinvoimaisuus, kalatalous
  • elinkeinoelämän ja innovaatioympäristön kehittäminen
  • työmarkkinoiden toiminta ja työllisyys (mm. TE-toimiston ohjaus)
  • osaaminen
  • maahanmuutto, maahanmuuttajien kotouttaminen ja työllistyminen

Vastuualueen yksiköiden päälliköt:

  • Maaseutu ja energia: Pekka Tahvanainen
  • Työllisyys ja osaaminen: Reijo Vesakoivu

Ympäristö ja luonnonvarat

  • ympäristönsuojelu
  • alueidenkäyttö, rakentamisen ohjaus ja kulttuuriympäristön hoito
  • luonnon monimuotoisuuden suojelu ja kestävä käyttö
  • vesivarojen käyttö ja hoito
  • ympäristötiedon tuottaminen ja -tietoisuuden edistäminen

Vastuualueen yksiköiden päälliköt:

  • Ympäristövastuu: Ari Heiskanen
  • Luonto ja alueidenkäyttö: Irma Mononen

ELY-keskuksessa on seuraavat toiminnot:

  • Yhteiset palvelut (mm.  strategian valmistelutehtävät, oikeudelliset palvelut ja viestintä)
  • Maksatustoiminto

Liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualueen tehtävät hoidetaan Pohjois-Karjalan osalta Pohjois-Savon ELY-keskuksessa.


Asset julkaisija

« Takaisin

Sattulantien muuttaminen kylätieksi rauhoittaa nopeuksia ja parantaa koettua liikenneturvallisuutta (Häme)

Sattulantien  muuttaminen kylätieksi rauhoittaa nopeuksia ja parantaa koettua liikenneturvallisuutta

Sattulantie (maantie 13899), maantien 130 rinnakkaistie, Uudenmaan ELY-keskuksen alueella Kanta-Hämeessä muutettiin 2018 hollantilaistyyppiseksi kylätieksi.

Sattulan kylätiekonseptin tavoitteena oli parantaa pyöräliikenteen ja jalankulun olosuhteita ilman erillisen pyörätien toteuttamista.

"Menettelyn tarkoitus on rauhoittaa henkilöautoliikenteen nopeuksia ja lisätä eri käyttäjäryhmien kokemaa liikenneturvallisuutta", kertoo ELY-keskuksen projektipäällikkö Jaakko Kuha.

Läpiajoliikennettä haluttiin edelleen rauhoittaa alueen golfklubin siirtyessä uusiin tiloihin 130-tien varteen. Sattulantiellä liikkuu noin 400 ajoneuvoa vuorokaudessa.

Tietoja hankkeesta

Sattulantien liikennejärjestelyt muutettiin 2,5 kilometrin matkalla, eli lähes koko tien pituudelta.

"Ajoradan keskeltä varattiin moottoriajoneuvoliikenteelle kaksisuuntainen, noin 3 metriä leveä kaista. Ajoradan molemmin puolin varattiin noin 1,5 metriä leveä tila ensisijaisesti jalankulkijoiden ja pyöräliikenteen käyttöön", Kuha toteaa.

Moottoriajoneuvojen kohtaaminen uusien liikennejärjestelyiden myötä ohjeistettiin toteutettavan osittain kävelylle ja pyöräilylle varattujen reuna-alueiden kautta. Tien nopeusrajoitus Sattulantiellä laskettiin 40 kilometriin tunnissa koko matkalta.

Kulkeminen Sattulan kylätiellä

Kuva Sattulantiestä

Liikkuminen Sattulantiellä

1. Normaalitilanteessa moottoriajoneuvot ajavat keskellä. Pyöräliikenne ja jalankulku käyttävät tien reunaa.

2. Kahden moottoriajoneuvon kohdatessa siirrytään hyödyntämään oikeanpuoleista reuna-aluetta turvallisen kohtaamisen mahdollistamiseksi.

3. Pyöräilijän kohdatessa jalankulkijan, pyöräilijä siirtyy keskikaistalle. Keskikaistalle siirtyvä pyöräilijä väistää keskikaistan liikennettä.

4. Vastakkaisen liikenteen kohtaaminen tulee tehdä turvallisesti. Moottoriajoneuvolla tulee siirtyä reuna-alueelle vain, jos reuna-alue on vapaa. Jos reuna-alueella on muita käyttäjiä, tulee odottaa kohtaamiseen tai ohittamiseen sopivaa liikennetilannetta.

Alue kartalla

Kokemukset hankkeesta

"Ensiarviot kylätiestä ovat pääosin positiivisia. Kylätiemalli on edullinen tapa parantaa jalankulkijan ja pyöräilijän turvallisuuden tunnetta tiellä tai kadulla", Kuha toteaa.

Tiemerkintätapa näyttäisi lisäävän turvallisuuden tunnetta, vaikka mittauksissa ei havaittu ajonopeuksien alenemista. Kielteistä palautetta saivat ajoradan päällystämisen yhteydessä uusitut hidasteet, jotka yhdistettiin hankkeeseen, vaikka hidasteet itsessään eivät olekaan osa kokeilua. Kylätieratkaisusta tiedottaminen on tärkeää, koska tiemerkintätapa on uusi Suomessa.

Jatkosuositukset

Kylätiemallia tulee harkita, jos pyrkimys on kustannustehokkaasti lisätä jalankulun ja pyöräliikenteen turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta. Erillinen pyörätie ja jalkakäytävä ovat edelleen monin paikoin tarpeellinen suunnitelmaratkaisu. Ajonopeuksista tulee jatkossakin huolehtia normaaliin tapaan rajoitusten, tien poikkileikkauksen ja tarvittaessa hidasteiden tai muiden liikenteen rauhoittamiskeinojen avulla.

Seuraavia kohteita suositellaan kokeiltavaksi erilaisista maantieympäristöistä ja eri puolilta Suomea kokemusten kartuttamiseksi. Kylätieratkaisujen vaikutusta turvallisuuteen ja ajamisen laatutekijöihin sekä vaikutusta ajonopeuksiin tulee seurata pidemmällä aikajänteellä. Myös talvihoitoa tulee seurata ja kehittää.

Nykyisen lainsäädännön rajoissa voidaan käyttää reunaviivaa tai pyöräkaistan viivaa rajaamaan reuna-alue keskikaistasta. Reunaviiva soveltuu lähtökohtaisesti maantieympäristöön ja pyöräkaista vastaavasti katuverkolle.

Tiemerkintätavaksi suositellaan mahdollisuuksien mukaan käytettävän katkoviivaa jatkuvan viivan sijaan.

Lisätietoja:

 

ELY-keskus, projektipäällikkö Jaakko Kuha, 0295 021 299

Suunnittelukonsultti Niko Palo, Ramboll Finland Oy, 040 546 3235

 

Uudenmaan ELY-keskuksen toteuttama Sattulantien muuttaminen kylätieksi -hanke alkoi kaksi vuotta sitten ja kokeilun raportointi on nyt valmistunut. Sattulan kyläyhdistys ry:n tekemä aloite tiejärjestelyiden muutoksesta saapui viranomaiselle syksyllä 2017. Sattulantien ajorata päällystettiin ja uudet tiemerkinnät toteutettiin kesän 2018 aikana. Ajoradan uusimisen myötä myös aiemmin asetetut hidasteet uusittiin. Tien kumpaankin päähän laadittiin kuvalliset tiedotustaulut kylätiemuutoksista. Kylätien toteutuskustannukset asfaltoinnin osalta olivat noin 150 000 euroa.

 

 


Päivitetty

ALUEELLISET LINKIT