› Takaisin graafiseen esitykseen

ELY-keskukset

ELY-keskusten alueellisille sivuille  voi siirtyä valitsemalla ylävalikosta viraston tai ylhäältä oikealta Valitse alue -kohdasta halutun alueen.

ELY-keskukset edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskusten arvoja ovat asiakaslähtöisyys, osaaminen, yhteistyö ja avoimuus.

ELY-keskuksissa on kolme vastuualuetta:

- elinkeinot, työvoima ja osaaminen
- liikenne ja infrastruktuuri
- ympäristö ja luonnonvarat

Kolmen vastuualueen ELY-keskukset: Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Keski-Suomi, Pirkanmaa, Varsinais-Suomi, Uusimaa, Pohjois-Savo ja Kaakkois-Suomi.

Kahden vastuualueen ELY-keskukset (elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualue sekä ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue): Häme, Kainuu, Pohjois-Karjala ja Etelä-Savo.

Yhden vastuualueen ELY-keskukset (elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualue): Pohjanmaa ja Satakunta.  

ELY-keskukset kuuluvat työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalaan. Keskuksia ohjaavat työ- ja elinkeinoministeriön lisäksi sisäasiainministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö sekä Väylävirasto. ELY-keskukset toteuttavat myös Ruokaviraston, Maahanmuuttoviraston ja Business Finlandin tavoitteita.

ELY-keskukset on perustettu 1.1.2010 ja niihin on koottu entisten TE-keskusten, alueellisten ympäristökeskusten, tiepiirien, lääninhallitusten liikenne- ja sivistysosastojen sekä Merenkulkulaitoksen tehtäviä. Osa tehtävistä siirtyi saman aikaan perustettuihin aluehallintovirastoihin.

TIETOA ALUEELTA

Organisaatio - Pohjois-Karjala

Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on  valtionhallinnon alueellinen kehittämis- ja palvelukeskus.

Puhelinvaihde: 0295 026 000
Sähköposti muotoa: etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen johto

  • Ylijohtaja: Ari Niiranen
  • Elinkeinot, työvoima ja osaaminen: johtaja Ari Niiranen
  • Ympäristö ja luonnonvarat: johtaja Janne Kärkkäinen
  • Hallintojohtaja: Heli Määttänen

Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen organisaatiokaavio (pdf)

Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen palvelut ja tehtävät jakaantuvat kahdelle vastuualueelle:

Elinkeinot, työvoima ja osaaminen

  • yritysten neuvonta-, rahoitus- ja kehittämispalvelut
  • maaseutuyrittäjyys ja maaseudun elinvoimaisuus, kalatalous
  • elinkeinoelämän ja innovaatioympäristön kehittäminen
  • työmarkkinoiden toiminta ja työllisyys (mm. TE-toimiston ohjaus)
  • osaaminen
  • maahanmuutto, maahanmuuttajien kotouttaminen ja työllistyminen

Vastuualueen yksiköiden päälliköt:

  • Maaseutu ja energia: Pekka Tahvanainen
  • Työllisyys ja osaaminen: Ulla Mauranen

Ympäristö ja luonnonvarat

  • ympäristönsuojelu
  • alueidenkäyttö, rakentamisen ohjaus ja kulttuuriympäristön hoito
  • luonnon monimuotoisuuden suojelu ja kestävä käyttö
  • vesivarojen käyttö ja hoito
  • ympäristötiedon tuottaminen ja -tietoisuuden edistäminen

Vastuualueen yksiköiden päälliköt:

  • Ympäristövastuu: Ari Heiskanen
  • Luonto ja alueidenkäyttö: Sirkka Hakalisto

ELY-keskuksessa on seuraavat toiminnot:

  • Yhteiset palvelut (mm.  strategian valmistelutehtävät, oikeudelliset palvelut ja viestintä)
  • Maksatustoiminto

Liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualueen tehtävät hoidetaan Pohjois-Karjalan osalta Pohjois-Savon ELY-keskuksessa.


Asset julkaisija

« Takaisin

Sateinen marraskuu, lämpötilat lähellä tavanomaisia (Pohjois-Karjala)

Sateinen marraskuu, lämpötilat lähellä tavanomaisia (Pohjois-Karjala)

Marraskuun sademäärä oli Pohjois-Karjalassa viidenneksen tavanomaista suurempi. Kuukauden aikana satoi keskimäärin 68 mm, kun tavallisesti sataa 57 mm. Kuukauden päättyessä oli lunta maakunnassamme 10-20 cm.

Ilmatieteen laitoksen mukaan marraskuun keskilämpötila oli Pohjois-Karjalassa reilun asteen verran tavanomaista lämpimämpi. Esimerkiksi Valtimolla marraskuun keskilämpötila oli -2,5 astetta ja Joensuun lentoasemalla -1,1 astetta. Edellinen on 1,2 ja jälkimmäinen 1,5 astetta ajankohdan keskiarvoa lämpimämpi.

Pielisen vedenpinta kohosi marraskuun aikana 24 cm, mutta kuukauden viimeisenä päivänä vedenkorkeus oli kuitenkin 23 cm ajankohdan pitkäaikaista keskiarvoa alempana.
Orivesi-Pyhäselän vedenpinta nousi Arvinsalmen asteikolla mitattuna 2 cm marraskuun aikana. Marras-joulukuun vaihteessa Orivesi-Pyhäselän vedenkorkeus oli 38 cm ajankohdan keskiarvoa alempana. Viinijärven vedenkorkeus oli marraskuun lopussa sentin ja Ruunaan 4 cm ajankohdan pitkäaikaista keskiarvoa alempana. Kajoonjärven vedenkorkeus oli marraskuun lopussa 23 cm ajankohdan keskiarvoa ylempänä. 
Suomen ympäristökeskuksen ennusteen mukaan Pielisen vedenpinta nousee 25 cm tammikuun alkuun mennessä.
Orivesi-Pyhäselän vedenkorkeuden ennustetaan nousevan 15 cm vuodenvaihteeseen mennessä.

Pielisjoen marraskuun keskivirtaama oli kolmanneksen ja Koitajoen viidenneksen tavanomaista pienempi. Lieksanjoessa virtasi marraskuussa vettä lähes normaali määrä. Pienempien jokien virtaamat vaihtelivat lähes normaalista aina puolitoista kertaiseen.

Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen mittauspisteissä pohjavedenkorkeus oli marraskuun lopussa Kontiolahden Jaamankankaalla 21 cm ja Kontiolahden Jakokoskella sentin ajankohdan keskiarvoa ylempänä. Nurmeksen Juutilankankaan pohjavesiasemalla pohjavedenkorkeus oli 14 cm ja Ilomantsin Kuuksenvaaran pohjavesiasemalla 19 cm tavanomaista alempana.
Marraskuun lopussa havaintopisteissä oli routaa pari senttiä, kun tavallisesti sitä on noin 5 cm.

Normaalisti Pielisen ja Pyhäselän jäänpaksuus on marraskuun lopussa 7 cm. Tänä vuonna jäätä ei kummallakaan havaintopaikalla vielä ollut. Pienemmät lammet ja järvien suojaisat matalat lahdet ovat jäässä. Jäällä liikkumista on vältettävä, sillä jää voi vielä olla vaarallisen ohutta.

Lisätietoja

Vesitaloussuunnittelija Esa Päivinen, puh. 0295 026 218, esa.paivinen(at)ely-keskus.fi


Päivitetty

ALUEELLISET LINKIT