› Takaisin graafiseen esitykseen

ELY-keskukset

ELY-keskusten alueellisille sivuille  voi siirtyä valitsemalla ylävalikosta viraston tai ylhäältä oikealta Valitse alue -kohdasta halutun alueen.

ELY-keskukset edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskusten arvoja ovat asiakaslähtöisyys, osaaminen, yhteistyö ja avoimuus.

ELY-keskuksissa on kolme vastuualuetta:

- elinkeinot, työvoima ja osaaminen
- liikenne ja infrastruktuuri
- ympäristö ja luonnonvarat

Kolmen vastuualueen ELY-keskukset: Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Keski-Suomi, Pirkanmaa, Varsinais-Suomi, Uusimaa, Pohjois-Savo ja Kaakkois-Suomi.

Kahden vastuualueen ELY-keskukset (elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualue sekä ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue): Häme, Kainuu, Pohjois-Karjala ja Etelä-Savo.

Yhden vastuualueen ELY-keskukset (elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualue): Pohjanmaa ja Satakunta.  

ELY-keskukset kuuluvat työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalaan. Keskuksia ohjaavat työ- ja elinkeinoministeriön lisäksi sisäasiainministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö sekä Väylävirasto. ELY-keskukset toteuttavat myös Ruokaviraston, Maahanmuuttoviraston ja Business Finlandin tavoitteita.

ELY-keskukset on perustettu 1.1.2010 ja niihin on koottu entisten TE-keskusten, alueellisten ympäristökeskusten, tiepiirien, lääninhallitusten liikenne- ja sivistysosastojen sekä Merenkulkulaitoksen tehtäviä. Osa tehtävistä siirtyi saman aikaan perustettuihin aluehallintovirastoihin.

1.1.2014 lähtien kirjasto-, liikunta-, nuoriso- ja oppilaitosrakentamistehtävät on siirretty ELY-keskuksista aluehallintovirastolle:

TIETOA ALUEELTA

Organisaatio - Pohjois-Karjala

Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on  valtionhallinnon alueellinen kehittämis- ja palvelukeskus.

Puhelinvaihde: 0295 026 000
Sähköposti muotoa: etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen johto

  • Ylijohtaja: Ari Niiranen
  • Elinkeinot, työvoima ja osaaminen: johtaja Ari Niiranen
  • Ympäristö ja luonnonvarat: johtaja Janne Kärkkäinen
  • Hallintojohtaja: Heli Määttänen

Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen palvelut ja tehtävät jakaantuvat kahdelle vastuualueelle:

Elinkeinot, työvoima ja osaaminen

  • yritysten neuvonta-, rahoitus- ja kehittämispalvelut
  • maaseutuyrittäjyys ja maaseudun elinvoimaisuus, kalatalous
  • elinkeinoelämän ja innovaatioympäristön kehittäminen
  • työmarkkinoiden toiminta ja työllisyys (mm. TE-toimiston ohjaus)
  • osaaminen
  • maahanmuutto, maahanmuuttajien kotouttaminen ja työllistyminen

Vastuualueen yksiköiden päälliköt:

  • Maaseutu ja energia: Pekka Tahvanainen
  • Työllisyys ja osaaminen: Ulla Mauranen

Ympäristö ja luonnonvarat

  • ympäristönsuojelu
  • alueidenkäyttö, rakentamisen ohjaus ja kulttuuriympäristön hoito
  • luonnon monimuotoisuuden suojelu ja kestävä käyttö
  • vesivarojen käyttö ja hoito
  • ympäristötiedon tuottaminen ja -tietoisuuden edistäminen

Vastuualueen yksiköiden päälliköt:

  • Ympäristövastuu: Ari Heiskanen
  • Luonto ja alueidenkäyttö: Sirkka Hakalisto

ELY-keskuksessa on seuraavat toiminnot:

  • Yhteiset palvelut (mm.  strategian valmistelutehtävät, oikeudelliset palvelut ja viestintä)
  • Maksatustoiminto

Liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualueen tehtävät hoidetaan Pohjois-Karjalan osalta Pohjois-Savon ELY-keskuksessa.


Asset julkaisija

« Takaisin

Saimaannieriän suojelua tehostetaan Savitaipaleen Kuolimo-järvellä (Kaakkois-Suomi, Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Uusimaa)

Saimaannieriän suojelua tehostetaan Savitaipaleen Kuolimo-järvellä (Kaakkois-Suomi, Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Uusimaa)

Saimaannieriän seurantaryhmä on saanut valmiiksi ehdotuksensa nieriän suojelemiseksi ja kalastuksen järjestämiseksi Savitaipaleen Kuolimo-järvellä. Yhteisymmärrys on saavutettu mm. kalastuksen rajoittamisen laajuudesta, sisällöstä ja aikataulusta. Mielipiteet jakautuvat vain joistakin kalastusrajoitusten yksityiskohdista. Rauhoitusalueiden määrä ja pinta-ala kasvavat sekä vetouistelun ja verkkokalastuksen rajoitukset lisääntyvät. Seurantaryhmän seuraava tehtävä on suunnitella ja käynnistää tiedotus- valistus-, valvonta- ja seurantahankkeet. Seurantaryhmä koostuu muun muassa kalatalousalueen, vesialueen omistajien, Savitaipaleen kunnan, järjestöjen, tutkimuksen, viranomaisten ja kalatalousneuvonnan edustajista.

Laajapohjainen seurantaryhmä asetti tavoitteeksi seuraavaa: "Elinvoimainen nieriäkanta Iso- ja Morruuvuorenselälle vuoteen 2030 mennessä". Tavoitteen saavuttaminen edellyttää Isoselän kalastusrajoitusten laajentamista ja tiukentamista, mutta suurimmat muutokset kohdistuvat Morruuvuorenselälle. Kalastusrajoitusten tulee turvata nieriän palautusistutukset vuodesta 2020 alkaen, kalanpoikasten elossa säilyminen lisääntymiseen saakka. Varsinais-Suomen ja Pohjois-Savon ELY-keskukset tekevät päätökset kalastusrajoituksista vuosille 2020-21 esityksen ja lausuntojen pohjalta.

Seurantaryhmän puheenjohtaja Hannu Jokinen kertoo, että pitkäaikainen tavoite Kuolimossa on luonnossa lisääntyvän ja osin istutuksin tuetun nieriäkannan turvaaminen sekä palauttaminen takaisin kalastusta kestäväksi kalakannaksi. - Kalastuksen ja suojelun yhteensovittaminen oli vaikea tehtävä, mutta laajapohjainen seurantaryhmä teki hyvää työtä. Nieriäkannan suojelu on mahdollistettu pitkälle tulevaisuuteen. Toki jatkotyölle on vielä tarvetta useilla sektoreilla, toteaa Jokinen.

Paikallinen tahtotila ja yhteisymmärrys kalastusrajoitusten laajentamisesta

Saimaannieriä olisi kadonnut jo luonnosta, jos paikalliset vesialueen omistajat eivät olisi vuosikymmeniä rajoittaneet kalastusta Isoselällä ja Morruuvuorenselällä. Kuolimon nieriän suojelulla on vesialueen omistajien tahtotila, se on edellytys myös uusille rajoituksille. Savitaipaleen kunta pitää tärkeänä imagotekijänä Kuolimon nieriäkannan vahvistamista ja luontaisen elinkierron turvaamista.

Ala-Kuolimon osakaskunta on kantanut suurimman vastuun nieriäkannan suojelussa. Kalastusrajoitukset ovat vähentäneet osakkaiden kalastusmahdollisuuksia ja saalista vuosikymmeniä. 

- Olemme sitoutuneet nieriän pelastamiseen ja elvyttämiseen sekä haluamme turvata kannan elpymisen. Isoselän alue on merkittävin ja käytännössä ainoa, äärimmäisen uhanalaisen nieriän luontainen lisääntymisalue nykyään koko eteläisessä Suomessa, kertoo osakaskunnan hoitokunnan jäsen Jukka Kummunsalo.


Kuvassa (vas) seurantaryhmän sihteeri kalastusbiologi Teemu Hentinen ja puheenjohtaja Hannu Jokinen

 

Lisätietoja
Seurantaryhmän puheenjohtaja Hannu Jokinen, Pro Kuolimo ry, p. 0400 152 095, hannu.jokien(at)lahitukku.fi

Puheenjohtaja Jyrki Keränen, Ala-Kuolimon osakaskunta, p. 0400 976 627

Puheenjohtaja Raimo Laitinen, Suomenniemi-Lyytikkälä osakaskunta, p. 040 573 3170

Puheenjohtaja Tarmo Hänninen, Korpijärvi-Kuolimo kalatalousalue, 040 743 4104

Ympäristöpäällikkö Matti Vaittinen, Etelä-Karjalan maakuntaliitto, p. 040 139 0173, matti.vaittinen(at)ekarjala.fi

Seurantaryhmän sihteeri kalastusbiologi Teemu Hentinen, Pohjois-Savon ELY-keskus, p. 0295 024 037, teemu.hentinen(at)ely-keskus.fi


Päivitetty

ALUEELLISET LINKIT