› Takaisin graafiseen esitykseen

ELY-keskukset

ELY-keskusten alueellisille sivuille  voi siirtyä valitsemalla ylävalikosta viraston tai ylhäältä oikealta Valitse alue -kohdasta halutun alueen.

ELY-keskukset edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskusten arvoja ovat asiakaslähtöisyys, osaaminen, yhteistyö ja avoimuus.

ELY-keskuksissa on kolme vastuualuetta:

- elinkeinot, työvoima ja osaaminen
- liikenne ja infrastruktuuri
- ympäristö ja luonnonvarat

Kolmen vastuualueen ELY-keskukset: Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Keski-Suomi, Pirkanmaa, Varsinais-Suomi, Uusimaa, Pohjois-Savo ja Kaakkois-Suomi.

Kahden vastuualueen ELY-keskukset (elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualue sekä ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue): Häme, Kainuu, Pohjois-Karjala ja Etelä-Savo.

Yhden vastuualueen ELY-keskukset (elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualue): Pohjanmaa ja Satakunta.  

ELY-keskukset kuuluvat työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalaan. Keskuksia ohjaavat työ- ja elinkeinoministeriön lisäksi sisäasiainministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö sekä Väylävirasto. ELY-keskukset toteuttavat myös Ruokaviraston, Maahanmuuttoviraston ja Business Finlandin tavoitteita.

ELY-keskukset on perustettu 1.1.2010 ja niihin on koottu entisten TE-keskusten, alueellisten ympäristökeskusten, tiepiirien, lääninhallitusten liikenne- ja sivistysosastojen sekä Merenkulkulaitoksen tehtäviä. Osa tehtävistä siirtyi saman aikaan perustettuihin aluehallintovirastoihin.

1.1.2014 lähtien kirjasto-, liikunta-, nuoriso- ja oppilaitosrakentamistehtävät on siirretty ELY-keskuksista aluehallintovirastolle:

TIETOA ALUEELTA

Organisaatio - Pohjois-Karjala

Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on  valtionhallinnon alueellinen kehittämis- ja palvelukeskus.

Puhelinvaihde: 0295 026 000
Sähköposti muotoa: etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen johto

  • Ylijohtaja: Ritva Saarelainen
  • Elinkeinot, työvoima ja osaaminen: johtaja Ritva Saarelainen
  • Ympäristö ja luonnonvarat: johtaja Janne Kärkkäinen
  • Hallintojohtaja: Heli Määttänen

Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen palvelut ja tehtävät jakaantuvat kahdelle vastuualueelle:

Elinkeinot, työvoima ja osaaminen

  • yritysten neuvonta-, rahoitus- ja kehittämispalvelut
  • maaseutuyrittäjyys ja maaseudun elinvoimaisuus, kalatalous
  • elinkeinoelämän ja innovaatioympäristön kehittäminen
  • työmarkkinoiden toiminta ja työllisyys (mm. TE-toimiston ohjaus)
  • osaaminen
  • maahanmuutto, maahanmuuttajien kotouttaminen ja työllistyminen

Vastuualueen yksiköiden päälliköt:

  • Maaseutu ja energia: Pekka Tahvanainen
  • Työllisyys ja osaaminen: Reijo Vesakoivu

Ympäristö ja luonnonvarat

  • ympäristönsuojelu
  • alueidenkäyttö, rakentamisen ohjaus ja kulttuuriympäristön hoito
  • luonnon monimuotoisuuden suojelu ja kestävä käyttö
  • vesivarojen käyttö ja hoito
  • ympäristötiedon tuottaminen ja -tietoisuuden edistäminen

Vastuualueen yksiköiden päälliköt:

  • Ympäristövastuu: Ari Heiskanen
  • Luonto ja alueidenkäyttö: Irma Mononen

ELY-keskuksessa on seuraavat toiminnot:

  • Yhteiset palvelut (mm.  strategian valmistelutehtävät, oikeudelliset palvelut ja viestintä)
  • Maksatustoiminto

Liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualueen tehtävät hoidetaan Pohjois-Karjalan osalta Pohjois-Savon ELY-keskuksessa.


Asset julkaisija

« Takaisin

Kirkasvetiselle Kuoringalle julkaistiin hoitosuunnitelma veden laadun ja vesiluonnon arvojen turvaamiseksi (Pohjois-Karjala)

Kirkasvetiselle Kuoringalle julkaistiin hoitosuunnitelma veden laadun ja vesiluonnon arvojen turvaamiseksi (Pohjois-Karjala)

Kuoringan Natura 2000 -alueelle on valmistunut vesien ja vesiluonnon hoitosuunnitelma. Suunnitelmaa tullaan esittelemään kyläillassa Liperissä Salokylän sydämessä torstaina 31.10. klo 18.00 alkaen. Tilaisuuteen ovat tervetulleita kaikki Kuoringasta kiinnostuneet tahot.

Kuopiontien välittömässä läheisyydessä sijaitseva Kuorinka on kirkkautensa ja karuutensa vuoksi ainutlaatuinen järvi Pohjois-Karjalassa. Kirkas vesi, pitkään matalana jatkuva rantavyöhyke sekä hieno hiekkapohja tekevät siitä ihanteellisen uimarantakohteen. Kuorinka onkin hyvin tunnettu ja suosittu, ja sillä on tärkeä merkitys alueen virkistyskäytölle.

Luontotyypiltään Kuorinka kuuluu karuihin ja kirkasvetisiin järviin, joiden ominaispiirteitä ovat mataluus, niukkaravinteisuus, matala ja monivuotinen vesi- ja rantakasvillisuus sekä rantojen karu maaperä. Kuorinka on luontotyyppinsä edustavimpia järviä koko Suomessa ja onkin siksi liitetty Euroopan laajuiseen Natura 2000 -suojelualueverkostoon.

Kuorinka on ulkoiselle kuormitukselle herkkä ekosysteemi. Huoli veden laadun heikkenemisestä tuotti vuonna 1996 julkaistun Kuoringan vesiensuojelusuunnitelman. Suunnitelman päivittäminen koettiin jälleen ajankohtaiseksi muutama vuosi sitten paikallisilta välittyneen kasvavan huolen vuoksi. Nyt julkaistuun hoitosuunnitelmaan on koottu laajasti tietoa Kuoringan valuma-alueesta, vedenlaadusta, lajistosta, kalastosta, Natura 2000 -suojeluarvoista sekä vesistön tilaan vaikuttavista tekijöistä. Suunnitelmassa esitetään myös tavoitteet Kuoringan hyvän tilan ja vesiluonnon arvojen turvaamiseksi, virkistyskäytön tarpeet yhteen sovittaen. Yhdessä paikallisten toimijoiden ja sidosryhmien kanssa on koostettu laaja valikoima erilaisia toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi sekä niiden seurantamahdollisuuksia.

Yhteistyöllä parhaisiin tuloksiin

Seuranta-aineiston perusteella Kuoringan vedenlaadussa ei ole havaittavissa selviä merkkejä heikkenemisestä. Elokuussa valmistuneessa järven ekologisen tilan arviossa esimerkiksi pohjaeläimistön tila näyttäisi jopa hieman kohentuneen. Valuma-alueen purojen ja ojien paikallinen kuormitusvaikutus on kuitenkin havaittavissa esimerkiksi vesikasvillisuudessa.

Tärkeimpiä toimenpiteitä Kuoringan erinomaisen veden laadun sekä hyvän ekologisen tilan turvaamiseksi ovat hajakuormituksen vähentämiseen ja uomaeroosion torjuntaan liittyvät toimenpiteet. Jokaisella toimijasektorilla on mahdollisuuksia vaikuttaa järveen kohdistuvaan kokonaiskuormitukseen oman toimintansa kautta. Kuormituksen lisäksi Kuoringalla pienialaisesti esiintyvä kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi luokiteltu vesirutto (Elodea canadensis) voi tulevaisuudessa aiheuttaa harmia järven virkistyskäytölle ja heikentää luontoarvoja. Vesiruton esiintymistä tullaan tarkkailemaan, ja sen hallitun poistamisen mahdollisuuksia selvitetään.

Tulevaisuudessa myös paikallinen yhteistyö korostuu entisestään, jotta elinkeinojen harjoittaminen, muu toiminta ja virkistyskäyttö olisi mahdollista sovittaa yhteen Kuoringan vedenlaatua, hyvää ekologista tilaa ja luontoarvoja vaarantamatta. Pohjois-Karjalassa vesistökunnostusten edistämisen kärkipäässä ovat olleet alueelliset vesiensuojeluyhdistykset. Suunnitelmassa suositellaankin vesiensuojeluyhdistyksen tai muun alueen parhaaksi katsoman yhteistyötavan käynnistämistä myös Kuoringan alueella. Kunnostushankkeisiin on mahdollista saada avustusta vuoteen 2022 ulottuvasta vesiensuojelun tehostamisohjelmasta, jossa seuraava rahoitushaku on 21.10.-2.12.2019.

Julkaisun sähköinen versio löytyy osoitteesta:
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-314-799-7.

Lisätietoja:

Ympäristöasiantuntija Ninni Rissanen, puh. 0295 026 044, ninni.rissanen(at)ely-keskus.fi
Luonnonsuojeluasiantuntija Mika Pirinen, puh. 0295 026 214, mika.pirinen(at)ely-keskus.fi
Johtava asiantuntija Paula Mononen, puh. 0295 026 204, paula.mononen(at)ely-keskus.fi


Päivitetty

ALUEELLISET LINKIT