› Takaisin graafiseen esitykseen

ELY-keskukset

ELY-keskusten alueellisille sivuille  voi siirtyä valitsemalla ylävalikosta viraston tai ylhäältä oikealta Valitse alue -kohdasta halutun alueen.

ELY-keskukset edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskusten arvoja ovat asiakaslähtöisyys, osaaminen, yhteistyö ja avoimuus.

ELY-keskuksissa on kolme vastuualuetta:

- elinkeinot, työvoima ja osaaminen
- liikenne ja infrastruktuuri
- ympäristö ja luonnonvarat

Kolmen vastuualueen ELY-keskukset: Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Keski-Suomi, Pirkanmaa, Varsinais-Suomi, Uusimaa, Pohjois-Savo ja Kaakkois-Suomi.

Kahden vastuualueen ELY-keskukset (elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualue sekä ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue): Häme, Kainuu, Pohjois-Karjala ja Etelä-Savo.

Yhden vastuualueen ELY-keskukset (elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualue): Pohjanmaa ja Satakunta.  

ELY-keskukset kuuluvat työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalaan. Keskuksia ohjaavat työ- ja elinkeinoministeriön lisäksi sisäasiainministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö sekä Väylävirasto. ELY-keskukset toteuttavat myös Ruokaviraston, Maahanmuuttoviraston ja Business Finlandin tavoitteita.

ELY-keskukset on perustettu 1.1.2010 ja niihin on koottu entisten TE-keskusten, alueellisten ympäristökeskusten, tiepiirien, lääninhallitusten liikenne- ja sivistysosastojen sekä Merenkulkulaitoksen tehtäviä. Osa tehtävistä siirtyi saman aikaan perustettuihin aluehallintovirastoihin.

1.1.2014 lähtien kirjasto-, liikunta-, nuoriso- ja oppilaitosrakentamistehtävät on siirretty ELY-keskuksista aluehallintovirastolle:

TIETOA ALUEELTA

Organisaatio - Pohjois-Karjala

Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on  valtionhallinnon alueellinen kehittämis- ja palvelukeskus.

Puhelinvaihde: 0295 026 000
Sähköposti muotoa: etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen johto

  • Ylijohtaja: Ari Niiranen
  • Elinkeinot, työvoima ja osaaminen: johtaja Ari Niiranen
  • Ympäristö ja luonnonvarat: johtaja Janne Kärkkäinen
  • Hallintojohtaja: Heli Määttänen

Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen palvelut ja tehtävät jakaantuvat kahdelle vastuualueelle:

Elinkeinot, työvoima ja osaaminen

  • yritysten neuvonta-, rahoitus- ja kehittämispalvelut
  • maaseutuyrittäjyys ja maaseudun elinvoimaisuus, kalatalous
  • elinkeinoelämän ja innovaatioympäristön kehittäminen
  • työmarkkinoiden toiminta ja työllisyys (mm. TE-toimiston ohjaus)
  • osaaminen
  • maahanmuutto, maahanmuuttajien kotouttaminen ja työllistyminen

Vastuualueen yksiköiden päälliköt:

  • Maaseutu ja energia: Pekka Tahvanainen
  • Työllisyys ja osaaminen: Ulla Mauranen

Ympäristö ja luonnonvarat

  • ympäristönsuojelu
  • alueidenkäyttö, rakentamisen ohjaus ja kulttuuriympäristön hoito
  • luonnon monimuotoisuuden suojelu ja kestävä käyttö
  • vesivarojen käyttö ja hoito
  • ympäristötiedon tuottaminen ja -tietoisuuden edistäminen

Vastuualueen yksiköiden päälliköt:

  • Ympäristövastuu: Ari Heiskanen
  • Luonto ja alueidenkäyttö: Sirkka Hakalisto

ELY-keskuksessa on seuraavat toiminnot:

  • Yhteiset palvelut (mm.  strategian valmistelutehtävät, oikeudelliset palvelut ja viestintä)
  • Maksatustoiminto

Liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualueen tehtävät hoidetaan Pohjois-Karjalan osalta Pohjois-Savon ELY-keskuksessa.


Asset julkaisija

« Takaisin

Kantatien 52 automaattisen liikenneturvallisuusvalvonnan rakentaminen käynnistyy (Uusimaa, Varsinais-Suomi)

Kantatien 52 automaattisen liikenneturvallisuusvalvonnan rakentaminen käynnistyy

Kantatielle 52 välille Raasepori-Somero rakennetaan tänä syksynä uudella tekniikalla varustettuja ajonopeuksien automaattivalvontapisteitä. Automaattista liikenneturvallisuusvalvontaa rakennetaan, koska tiellä tapahtuu keskimääräistä enemmän liikenneonnettomuuksia, joissa pääriskitekijänä on todettu olleen ylinopeus. Kansainvälisten tutkimusten mukaan automaattisella kameravalvonnalla voidaan vähentää kuolemaan johtavia liikenneonnettomuuksia 18–32 % ja vakaviin loukkaantumisiin johtavia liikenneonnettomuuksia noin 20 %. Automaattivalvonnan rakentaminen alkaa 1.11.2019 sähkötöillä ja huoltolevikkeiden rakentamisella. Kameratolpat asennetaan myöhemmin syksyllä. Valvontapisteet sijoitetaan liikenneonnettomuuksien kannalta riskialttiisiin tienkohtiin. Rakennustöistä ei aiheudu merkittävää haittaa liikenteelle. Automaattivalvonta käynnistyy huhtikuussa 2020.

Raasepori-Somero väliselle tieosuudelle tullaan sijoittamaan 17 valvontapistettä molemmin puolin tietä eli yhteensä 17 kameratolppaa. Valvontapisteet sijoitetaan liikenneonnettomuuksien kannalta riskialttiisiin tienkohtiin, kuten esimerkiksi kohtiin, joissa tien nopeusrajoitusta lasketaan turvallisuussyistä.  Valvontapisteiden sijoittumiseen vaikuttavat kuitenkin useat tekijät. Esim. risteysalueilla ja asutuksen läheisyydessä halutaan turvata alempien nopeusrajoitusten noudattaminen. Toisaalta kameroita ei mielellään aseteta yllättäviin tienkohtiin, kuten alamäkiin ja mutkiin. Lisäksi valvontapisteiden sijoittumiseen vaikuttavat huoltolevikkeen rakentamismahdollisuudet.

 

Uusi automaattivalvontatekniikka mahdollistaa entistä laaja-alaisemman liikennevalvonnan

Uusi automaattivalvontatekniikka tuo mukanaan uusia mahdollisuuksia liikennevalvontaan. Uudet kameratolpat on varustettu tutkatekniikalla, joka mittaa ajonopeuksia etäämmältä kuin vanhalla kameratekniikalla. Ajonopeuksia saadaan mitattua jopa 150 metrin päästä. Kamera voi seurata samanaikaisesti usean eri ajoneuvon nopeuksia eri kaistoilta. Videovarmistusta voidaan käyttää hyödyksi etenkin risteyksien punaista päin ajamisen valvonnassa. Samoin voidaan valvoa joukkoliikennekaistojen käyttöä. Tracking radar -tutkatekniikkaan perustuvissa uusissa kameroissa ei tarvita asfalttiin asennettavia induktiosilmukoita, jolloin kameran asennus on helpompaa ja nopeampaa. Uusiin kameroihin on myös mahdollista määrittää pitkille ajoneuvoille omat nopeusrajoitukset, jolloin esimerkiksi ajoneuvoyhdistelmien ajoneuvokohtaisia nopeusrajoituksia voidaan valvoa. Kesäkuussa 2020 voimaan tulevan uuden tieliikennelain myötä poliisi voi automaattivalvonnan avulla määrätä liikennevirhemaksun ylinopeuden lisäksi muun muassa turvavyön käyttämättä jättämisestä ja matkapuhelimen käytöstä ajon aikana. Tämän mahdollistaa uusien peltipoliisien aiempaa tarkemmat kuvat.

Nyt rakennettavat valvontapisteet on suunniteltu yhteistyössä Lounais-Suomen ja Länsi-Uudenmaan poliisilaitosten, Varsinais-Suomen ja Uudenmaan ELY-keskusten ja liikenteenohjausyhtiö Intelligent Traffic Management Finlandin kanssa. Valvontapisteet sijoittuvat 80 km/h tai sitä alemmille nopeusrajoitusalueille. Valvontapisteiden lisäksi asennetaan 4 kpl tiedotustauluja ja 20 kpl toistomerkkejä. Lisäksi valvontapisteitä edeltäviä nopeusrajoitusten laskukohtia tarkennetaan ja niiden havaittavuutta parannetaan.

Kohteet toteuttaa ja ylläpitää liikenteenohjausyhtiö ITM Finland. Rakentaminen alkaa 1.11.2019 sähkötöillä ja huoltolevikkeiden rakentamisella. Kameratolpat asennetaan myöhemmin syksyllä. Rakennustöiden on suunniteltu valmistuvan joulukuussa 2019 ja valvonnan käynnistyvän huhtikuussa 2020. Rakennustyöstä ei aiheudu merkittävää haittaa liikenteelle. Valvontapisteiden käyttöönoton ajankohdasta tiedotetaan erikseen. Hankkeen kustannukset ovat n. 184 000 € ja hankkeen urakoitsijana toimii Normivalaistus Oy.

 

Taustatietoa kantatien liikenneturvallisuudesta ja liikenteellisestä merkityksestä

Vuosien 2014-2018 aikana kantatiellä 52 välillä Raasepori-Somero on tapahtunut 223 poliisin tietoon tullutta liikenneonnettomuutta. Näistä 2 johti kuolemaan ja 35 loukkaantumiseen. Suurin osa onnettomuuksista on eläin- ja yksittäisonnettomuuksia, joissa osasyynä on ylinopeus. Lisäksi kantatiellä 52 tapahtuu runsaasti raskaan kaluston suistumisonnettomuuksia, jotka eivät tule poliisin tietoon.

Kantatie 52 on osa tärkeää maakunnallista tieverkkoa. Tiejakson keskimääräinen vuorokausiliikenne vaihtelee 2400-7850 ajoneuvon välillä, josta raskasta liikennettä on noin 10 prosenttia. Tie Raaseporista Somerolle on pääosin hyvälaatuista kaksikaistaista tietä, joskin Perniön ja Salon välillä tie on liikennemääriinsä nähden melko kapea. Liikennehäiriötilanteissa tiejakson kiertotiet ovat pitkiä.

 

LISÄTIETOJA

 

-Varsinais-Suomen ELY-keskus: liikenneturvallisuusinsinööri Jaakko Klang, p. 0295 022 797

-Uudenmaan ELY-keskus: liikenneturvallisuusinsinööri Marko Kelkka, p. 0295 021 291

-Intelligent Traffic Management Finland: projektipäällikkö Olli Rossi, p. 050 475 9307

-Lounais-Suomen poliisilaitos: ylikomisario Mika Peltola, p. 022 815 500

 

LIITTEET

Valvontapisteiden ja tiedotustaulujen sijoittelu kartalla


Päivitetty

ALUEELLISET LINKIT