› Takaisin graafiseen esitykseen

ELY-keskukset

ELY-keskusten alueellisille sivuille  voi siirtyä valitsemalla ylävalikosta viraston tai ylhäältä oikealta Valitse alue -kohdasta halutun alueen.

ELY-keskukset edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskusten arvoja ovat asiakaslähtöisyys, osaaminen, yhteistyö ja avoimuus.

ELY-keskuksissa on kolme vastuualuetta:

- elinkeinot, työvoima ja osaaminen
- liikenne ja infrastruktuuri
- ympäristö ja luonnonvarat

Kolmen vastuualueen ELY-keskukset: Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Keski-Suomi, Pirkanmaa, Varsinais-Suomi, Uusimaa, Pohjois-Savo ja Kaakkois-Suomi.

Kahden vastuualueen ELY-keskukset (elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualue sekä ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue): Häme, Kainuu, Pohjois-Karjala ja Etelä-Savo.

Yhden vastuualueen ELY-keskukset (elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualue): Pohjanmaa ja Satakunta.  

ELY-keskukset kuuluvat työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalaan. Keskuksia ohjaavat työ- ja elinkeinoministeriön lisäksi sisäasiainministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö sekä Väylävirasto. ELY-keskukset toteuttavat myös Ruokaviraston, Maahanmuuttoviraston ja Business Finlandin tavoitteita.

ELY-keskukset on perustettu 1.1.2010 ja niihin on koottu entisten TE-keskusten, alueellisten ympäristökeskusten, tiepiirien, lääninhallitusten liikenne- ja sivistysosastojen sekä Merenkulkulaitoksen tehtäviä. Osa tehtävistä siirtyi saman aikaan perustettuihin aluehallintovirastoihin.

1.1.2014 lähtien kirjasto-, liikunta-, nuoriso- ja oppilaitosrakentamistehtävät on siirretty ELY-keskuksista aluehallintovirastolle:

TIETOA ALUEELTA

Organisaatio - Pohjois-Karjala

Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on  valtionhallinnon alueellinen kehittämis- ja palvelukeskus.

Puhelinvaihde: 0295 026 000
Sähköposti muotoa: etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen johto

  • Ylijohtaja: Ritva Saarelainen
  • Elinkeinot, työvoima ja osaaminen: johtaja Ritva Saarelainen
  • Ympäristö ja luonnonvarat: johtaja Janne Kärkkäinen
  • Hallintojohtaja: Heli Määttänen

Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen palvelut ja tehtävät jakaantuvat kahdelle vastuualueelle:

Elinkeinot, työvoima ja osaaminen

  • yritysten neuvonta-, rahoitus- ja kehittämispalvelut
  • maaseutuyrittäjyys ja maaseudun elinvoimaisuus, kalatalous
  • elinkeinoelämän ja innovaatioympäristön kehittäminen
  • työmarkkinoiden toiminta ja työllisyys (mm. TE-toimiston ohjaus)
  • osaaminen
  • maahanmuutto, maahanmuuttajien kotouttaminen ja työllistyminen

Vastuualueen yksiköiden päälliköt:

  • Maaseutu ja energia: Pekka Tahvanainen
  • Työllisyys ja osaaminen: Reijo Vesakoivu

Ympäristö ja luonnonvarat

  • ympäristönsuojelu
  • alueidenkäyttö, rakentamisen ohjaus ja kulttuuriympäristön hoito
  • luonnon monimuotoisuuden suojelu ja kestävä käyttö
  • vesivarojen käyttö ja hoito
  • ympäristötiedon tuottaminen ja -tietoisuuden edistäminen

Vastuualueen yksiköiden päälliköt:

  • Ympäristövastuu: Ari Heiskanen
  • Luonto ja alueidenkäyttö: Sirkka Hakalisto

ELY-keskuksessa on seuraavat toiminnot:

  • Yhteiset palvelut (mm.  strategian valmistelutehtävät, oikeudelliset palvelut ja viestintä)
  • Maksatustoiminto

Liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualueen tehtävät hoidetaan Pohjois-Karjalan osalta Pohjois-Savon ELY-keskuksessa.


Asset julkaisija

« Takaisin

Järvien vedenkorkeudet ovat laskeneet Hämeessä tavanomaista alemmaksi (Kanta-Häme ja Päijät-Häme)

Järvien vedenkorkeudet ovat laskeneet Hämeessä tavanomaista alemmaksi (Kanta-Häme ja Päijät-Häme)

Vähäsateisen kesän myötä järvien vedenkorkeudet ovat laskeneet Hämeessä tavanomaista alemmaksi. Tilanne johtuu paitsi tämän kesän vähäisestä sademäärästä, myös viime vuoden kuivuudesta sekä siitä, että järvien pinnat jäivät viime syksynä selvästi tavanomaista alemmaksi. Viime päivien sateet eivät juurikaan näy vesistöissä maaperän kuivuuden vuoksi.

Kymijoen vesistöalueella useimpien järvien vedenkorkeudet ovat keskimääräistä alempana. Päijänteen vedenkorkeus on noin 20 cm ajankohdan keskimääräisen tason alapuolella. Ennusteen mukaan Päijänteen vedenkorkeus jatkaa laskuaan ja alenee syyskuun loppuun mennessä todennäköisimmin 10-20 cm. Kalkkisen säännöstelypadon luukut ovat kiinni ja virtaus tapahtuu pelkästään Kalkkisen luonnonkoskesta. Päijänteen lähtövirtaama ja Kymijoen pääuoman virtaama ovat keskimääräistä pienempiä. Ennusteen mukaan muutokset virtaamissa ovat lähiviikkoina hyvin vähäisiä.

Kokemäenjoen vesistöalueella jokien virtaamat ovat pieniä ja pysyvät lähipäivinä pääosin lähellä nykyistä tasoa. Vanajaveden vedenkorkeus on selvästi ajankohdan keskimääräistä tasoa alempana ja laskee vielä loppukesän aikana hieman. Hämeenlinnassa Vanajaveden vedenkorkeus on yli 20 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa alempana. Iso-Roineen vedenkorkeus on noin 25 cm ajankohdan tavanomaisia tasoja alempana, mutta vedenkorkeuden lasku on hidastumassa. Mallasveden ja myös Hauhon reitin järvien pintojen liiallisen laskun estämiseksi Valkeakosken juoksutusta on rajoitettu jo vuoden ajan, ja rajoitusta jatketaan edelleen. Seuraavan kahden viikon aikana vedenkorkeuksien ennustetaan pysyvään lähellä tämän hetken tasoja.

Hämeenlinnan Alajärven vedenkorkeus on noin 15 cm ajankohdan keskitason alapuolella, minkä johdosta myös Alajärven alapuolisilla Suojärvellä ja Viralanjärvellä Janakkalassa on kärsitty matalista vedenkorkeuksista. Alajärven pumppauksia tekopohjaveden tuottamiseksi on pienennetty heinäkuun alussa, ja pumppaukset on lopetettu heinäkuun puolessa välissä.
 

Pohjavedenpinnat ovat laskeneet koko kesän
 

Hämeessä pohjavedenpinnat ovat laskeneet keväästä lähtien. Lammin Tullinkankaan pohjaveden seuranta-asemalla pohjavedenpinnat ovat laskeneet toukokuusta lähtien noin 40 senttimetriä. Lopen ja Tammelan rajalla sijaitsevalla Pernunnummen seuranta-asemalla laskua on ollut noin 20 senttimetriä. Pohjavedenpinnat ovat tällä hetkellä Hämeessä noin 20-40 senttimetriä ajankohdan keskimääräisen tason alapuolella.

Pohjavedenpinnat olivat lopputalvesta vielä hieman alempana kuin tällä hetkellä. Kevään runsaat lumien sulamisvedet nostivat pohjavedenpinnat keskimäärisen tason tuntumaan, josta pinnat ovat laskeneet näihin päiviin saakka. Loppuvuodeksi tarvitaan runsaita ja pitkäkestoisia sateita pohjavesitilanteen parantamiseksi. Erityisesti yksittäiset kaivot pienillä moreenialueilla ovat vaarassa kuivua, jos sateita ei tule ennen talvea ja routaa. Yleisesti haja-asutusalueella rengaskaivojen ja pienten vesiosuuskuntien kaivojen vesi tulee pienistä pohjavesiesiintymistä, joissa pohjaveden pinnan vaihtelu on suurempaa ja nopeampaa kuin laajoissa esiintymissä.

Tiedot on koottu 13.8.2019 Suomen ympäristökeskuksen vesitilannetiedoista sekä vedenkorkeushavainnoista. Vesitilannetta voi seurata mm. seuraavista linkeistä: 

 

Lisätietoja:

Vesitalousasiantuntija Elina Mäkäläinen, Hämeen ELY-keskus, puh. 0295 025 158

Vesitalousasiantuntija Milla Torkkel, Hämeen ELY-keskus, puh. 0295 025 225

Hydrogeologi Petri Siiro, Hämeen ELY-keskus, puh. 0295 025 230

 

Tiedotus:

Laura Jalli, Hämeen ELY-keskus, puh. 0295 025 236


Päivitetty

ALUEELLISET LINKIT