› Takaisin graafiseen esitykseen

ELY-keskukset

ELY-keskusten alueellisille sivuille  voi siirtyä valitsemalla ylävalikosta viraston tai ylhäältä oikealta Valitse alue -kohdasta halutun alueen.

ELY-keskukset edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskusten arvoja ovat asiakaslähtöisyys, osaaminen, yhteistyö ja avoimuus.

ELY-keskuksissa on kolme vastuualuetta:

- elinkeinot, työvoima ja osaaminen
- liikenne ja infrastruktuuri
- ympäristö ja luonnonvarat

Kolmen vastuualueen ELY-keskukset: Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Keski-Suomi, Pirkanmaa, Varsinais-Suomi, Uusimaa, Pohjois-Savo ja Kaakkois-Suomi.

Kahden vastuualueen ELY-keskukset (elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualue sekä ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue): Häme, Kainuu, Pohjois-Karjala ja Etelä-Savo.

Yhden vastuualueen ELY-keskukset (elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualue): Pohjanmaa ja Satakunta.  

ELY-keskukset kuuluvat työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalaan. Keskuksia ohjaavat työ- ja elinkeinoministeriön lisäksi sisäasiainministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö sekä Väylävirasto. ELY-keskukset toteuttavat myös Ruokaviraston, Maahanmuuttoviraston ja Business Finlandin tavoitteita.

ELY-keskukset on perustettu 1.1.2010 ja niihin on koottu entisten TE-keskusten, alueellisten ympäristökeskusten, tiepiirien, lääninhallitusten liikenne- ja sivistysosastojen sekä Merenkulkulaitoksen tehtäviä. Osa tehtävistä siirtyi saman aikaan perustettuihin aluehallintovirastoihin.

1.1.2014 lähtien kirjasto-, liikunta-, nuoriso- ja oppilaitosrakentamistehtävät on siirretty ELY-keskuksista aluehallintovirastolle:

TIETOA ALUEELTA

Organisaatio - Pohjois-Karjala

Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on  valtionhallinnon alueellinen kehittämis- ja palvelukeskus.

Puhelinvaihde: 0295 026 000
Sähköposti muotoa: etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen johto

  • Ylijohtaja: Ritva Saarelainen
  • Elinkeinot, työvoima ja osaaminen: johtaja Ritva Saarelainen
  • Ympäristö ja luonnonvarat: johtaja Janne Kärkkäinen
  • Hallintojohtaja: Heli Määttänen

Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen palvelut ja tehtävät jakaantuvat kahdelle vastuualueelle:

Elinkeinot, työvoima ja osaaminen

  • yritysten neuvonta-, rahoitus- ja kehittämispalvelut
  • maaseutuyrittäjyys ja maaseudun elinvoimaisuus, kalatalous
  • elinkeinoelämän ja innovaatioympäristön kehittäminen
  • työmarkkinoiden toiminta ja työllisyys (mm. TE-toimiston ohjaus)
  • osaaminen
  • maahanmuutto, maahanmuuttajien kotouttaminen ja työllistyminen

Vastuualueen yksiköiden päälliköt:

  • Maaseutu ja energia: Pekka Tahvanainen
  • Työllisyys ja osaaminen: Reijo Vesakoivu

Ympäristö ja luonnonvarat

  • ympäristönsuojelu
  • alueidenkäyttö, rakentamisen ohjaus ja kulttuuriympäristön hoito
  • luonnon monimuotoisuuden suojelu ja kestävä käyttö
  • vesivarojen käyttö ja hoito
  • ympäristötiedon tuottaminen ja -tietoisuuden edistäminen

Vastuualueen yksiköiden päälliköt:

  • Ympäristövastuu: Ari Heiskanen
  • Luonto ja alueidenkäyttö: Irma Mononen

ELY-keskuksessa on seuraavat toiminnot:

  • Yhteiset palvelut (mm.  strategian valmistelutehtävät, oikeudelliset palvelut ja viestintä)
  • Maksatustoiminto

Liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualueen tehtävät hoidetaan Pohjois-Karjalan osalta Pohjois-Savon ELY-keskuksessa.


Asset julkaisija

« Takaisin

Etelä-Savon pintavesien tila maan parhaimmistoa (Etelä-Savo)

Etelä-Savon pintavesien tila maan parhaimmistoa (Etelä-Savo)

Suurin osa Etelä-Savon järvistä ja joista on erinomaisessa tai hyvässä tilassa. Aiempaan arviointiin verrattuna vesien tila on kokonaisuutena hieman parantunut. Tulokset perustuvat uuteen arvioon Suomen vesien ekologisesta tilasta.

Ekologinen luokittelu liittyy vesienhoidon suunnitteluun. Vesienhoidon tavoitteena on pintavesien vähintään hyvä ekologinen tila. Valmistuneen luokituksen avulla tarkennetaan vesienhoidon toisella kaudella aloitettuja toimenpiteitä sekä suunnitellaan uusia toimenpiteitä vuosille 2022-2027. Luokitus ohjaa myös vesistöseurantojen suunnittelua ja toteutusta uudella vesienhoitokaudella.

Suurimmat järvet erinomaisessa tai hyvässä tilassa

Uuden luokituksen mukaan lähes kaikki Etelä-Savon suurimmat reittivedet ja Saimaan osa-altaat ovat vähintään hyvässä tilassa. Järvien kokonaispinta-alasta 97 % on erinomaisessa tai hyvässä tilassa. Tyydyttävään luokkaan kuuluu 26 järveä, 3 % pinta-alasta, ja välttävässä tilassa on 5 järveä, 0,2 % pinta-alasta. Huonoksi luokiteltavia järviä ei esiinny lainkaan. Joet ovat pääosin hyvässä tai erinomaisessa tilaluokassa (82 % kokonaispituudesta). Neljä jokea kuuluu tyydyttävään luokkaan. Välttävään tai huonoon luokkaan kuuluvia jokia ei esiinny lainkaan.

Pintavesien ekologisen tilan kokonaisarvio (%-osuudet jokipituudesta ja järvien pinta-alasta) Etelä-Savossa

Valtaosassa järviä ja jokia ekologinen tila on pääosin pysynyt samana verrattuna vuonna 2013 julkaistuun luokitukseen. Lähes kaikki suurimmat järvet, kuten Saimaan osa-altaat, ovat pysyneet tilaltaan erinomaisina. Asutuskeskusten lähivesistä esimerkiksi Mikkelin alapuolinen Saimaa, Varkauden alapuolinen osa Haukivettä ja Joroisselkä ovat edelleen tyydyttävässä tilassa.

Kokonaisuutena vesien tila on hieman parantunut aiempaan luokitukseen nähden. Erinomaisen tilaluokan järvien ja jokien määrä on kasvanut noin kahdellakymmenellä. Hyvään tilaan kuuluvien vesimuodostumien määrä on pysynyt lähes ennallaan. Tyydyttävässä tilassa olevien muodostumien määrä on vähentynyt 13 kpl. Välttävässä tilassa on aiemman neljän järven sijaan nyt viisi.

Joroisten seudulla Sysmän ja Saimaan Haapaselän sekä Puulan Kotalahden ekologinen tilaluokka koheni tyydyttävästä hyvään. Mäntyharjun Pyhäveden tila nousi aiemmasta hyvästä tilasta niukasti erinomaisen puolelle. Rantasalmella Pieni Raudanvesi on kohonnut välttävästä tyydyttävään tilaan. Kerimäellä Puruveden valuma-alueella Kuonanjärven ekologinen tila on puolestaan heikentynyt tyydyttävästä välttävään ja Savonlinnan Hirvasjärvi hyvästä tyydyttävään tilaan.

Pintavesien ekologinen tila 2019 Etelä-Savossa

Tilamuutosten taustalla useita syitä

Merkittävä osuus luokkamuutoksista arvioidaan johtuvan aiempaa kattavammasta seuranta-aineistosta, mutta muutamissa vesistöissä on tapahtunut myös todellisia muutoksia. Biologista aineistoa on ollut käytettävissä luokittelussa suurimmassa osassa jokimuodostumia ja suuremmissa järvialtaissa. Erityisesti pienemmissä järvissä luokitus on vähäisen seuranta-aineiston vuoksi monin paikoin puutteellinen perustuen yksittäisiin vedenlaatuhavaintoihin tai asiantuntija-arvioon. Näissä järvissä luokitustulokseen on suhtauduttava kriittisesti ja niissä tarvitaan jatkossa lisäseurantaa luokituksen varmentamiseksi. Useimmissa järvissä sijaitsee vain yksi seurantapaikka keskellä järveä, jolloin se ei välttämättä edusta esimerkiksi lahtialueiden tilaa. Harvan näytteenoton sattuminen yksittäiseen, olosuhteiltaan poikkeavaan vuoteen voi vaikuttaa vesimuodostuman luokan määräytymiseen tuoden epävarmuutta luokitukseen.

Luokitustyössä on huomioitu aiempaa tarkemmin vesien rakenteellinen muuttuneisuus, kuten vaelluskalojen nousuesteet, osana tilaluokitusta. Osassa maakunnan virtavesistä luokka on alentunut, jolloin tilan parantaminen vaatii vaellusesteen poiston tai virtaveden kunnostustoimenpiteitä. Kalojen vaellusesteitä on selvitetty omana hankkeenaan maakunnan alueella.

Luokittelun yhteydessä on arvioitu ihmistoiminnan paineita tyydyttävässä tai sitä heikommassa tilassa olevissa vesimuodostumissa sekä myös muodostumissa, joissa tilatavoite on saavutettu, mutta sen säilyminen on uhattuna ilman toimenpiteitä. Useissa vesistöissä on havaittavissa nuhraantumiskehitystä, joka ei ole toistaiseksi alentanut tilaluokkaa mutta luokan ylärajalta on voitu tulla lähelle alarajaa ja lähelle luokan muutosta. Osa pintavesistä on siten riskinalaisia erinomaisesta tai hyvästä tilasta huolimatta ja vaatii vesienhoitotoimia erityisesti valuma-alueelta tulevan ravinnekuorman vähentämiseksi.

Merkittävimmät järvi- ja jokimuodostumat luokiteltiin

Etelä-Savon pinta-alasta noin 25 % on vettä. Luokitustarkastelussa ovat mukana maakunnan kaikki yli 50 hehtaarin järvet (515 kpl) sekä merkittävimmät joet (55 kpl). Tarkasteluajanjaksona käytettiin pääosin vuosia 2012-2017. Tällä kertaa laadittu ekologinen tilaluokitus on järjestyksessään kolmas ja se tehdään kuuden vuoden välein. Luokituksen myötä Etelä-Savon vesien tila tunnetaan nyt monipuolisemmin ja kattavammin.

Ekologisen tilan arviointi lähtee vesien luontaisista ominaispiirteistä, joiden mukaan pintavedet jaetaan tyyppeihin. Kullekin tyypille on määritetty vertailuolot ja oma luokitteluasteikkonsa. Ekologinen tila määritellään ensisijaisesti biologisten laatutekijöiden (levät, vesikasvit, pohjaeläimet ja kalat) pohjalta. Lisäksi arvioinnissa otetaan huomioon myös vedenlaatu (mm. kokonaisravinteet, pH ja näkösyvyys) sekä vesistöjen rakenteellinen muuttuneisuus (mm. kalojen vaellusesteet).

Luokituksen avulla suunnitellaan uusia toimenpiteitä

Valmistuneen luokituksen avulla tarkennetaan vesienhoidon toisella kaudella aloitettuja toimenpiteitä sekä suunnitellaan tarvittavia uusia toimenpiteitä kolmannelle kaudelle 2022-2027. Luokitus ohjaa myös vesistöseurantojen suunnittelua ja toteutusta uudella vesienhoitokaudella.

Työ vesien tilan parantamiseksi on pitkäjänteistä ja edellyttää eri tahojen laajaa sitoutumista. Vesienhoitosuunnitelmaehdotukset valmistuvat ensi vuonna. Niitä koskeva yleinen kuuleminen alkaa lokakuussa 2020.

Nyt julkaistu luokittelutulos on vielä alustava ja se voi vielä muuttua ennen vuotta 2022 ja uuden vesienhoitokauden alkamista.

Linkit:

Pintavesien tilaluokittelusta saa lisätietoja:

Johtava asiantuntija Pertti Manninen, p. 0295 024 209, pertti.manninen(at)ely-keskus.fi
Vesienhoidon asiantuntija Juho Kotanen, p. 0295 024 192, juho.kotanen(at)ely-keskus.fi
Vesistöasiantuntija Pekka Sojakka, p. 0295 024 233, pekka.sojakka(at)ely-keskus.fi
Vesistöasiantuntija Liisa Muuri, p. 0295 024 029, liisa.muuri(at)ely-keskus.fi

 

 


Päivitetty

ALUEELLISET LINKIT