› Takaisin graafiseen esitykseen

ELY-keskukset

ELY-keskusten alueellisille sivuille  voi siirtyä valitsemalla ylävalikosta viraston tai ylhäältä oikealta Valitse alue -kohdasta halutun alueen.

ELY-keskukset edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskusten arvoja ovat asiakaslähtöisyys, osaaminen, yhteistyö ja avoimuus.

ELY-keskuksissa on kolme vastuualuetta:

- elinkeinot, työvoima ja osaaminen
- liikenne ja infrastruktuuri
- ympäristö ja luonnonvarat

Kolmen vastuualueen ELY-keskukset: Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Keski-Suomi, Pirkanmaa, Varsinais-Suomi, Uusimaa, Pohjois-Savo ja Kaakkois-Suomi.

Kahden vastuualueen ELY-keskukset (elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualue sekä ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue): Häme, Kainuu, Pohjois-Karjala ja Etelä-Savo.

Yhden vastuualueen ELY-keskukset (elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualue): Pohjanmaa ja Satakunta.  

ELY-keskukset kuuluvat työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalaan. Keskuksia ohjaavat työ- ja elinkeinoministeriön lisäksi sisäasiainministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö sekä Väylävirasto. ELY-keskukset toteuttavat myös Ruokaviraston, Maahanmuuttoviraston ja Business Finlandin tavoitteita.

ELY-keskukset on perustettu 1.1.2010 ja niihin on koottu entisten TE-keskusten, alueellisten ympäristökeskusten, tiepiirien, lääninhallitusten liikenne- ja sivistysosastojen sekä Merenkulkulaitoksen tehtäviä. Osa tehtävistä siirtyi saman aikaan perustettuihin aluehallintovirastoihin.

TIETOA ALUEELTA

Organisaatio - Pohjois-Karjala

Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on  valtionhallinnon alueellinen kehittämis- ja palvelukeskus.

Puhelinvaihde: 0295 026 000
Sähköposti muotoa: etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen johto

  • Ylijohtaja: Ari Niiranen
  • Elinkeinot, työvoima ja osaaminen: johtaja Ari Niiranen
  • Ympäristö ja luonnonvarat: johtaja Janne Kärkkäinen
  • Hallintojohtaja: Heli Määttänen

Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen palvelut ja tehtävät jakaantuvat kahdelle vastuualueelle:

Elinkeinot, työvoima ja osaaminen

  • yritysten neuvonta-, rahoitus- ja kehittämispalvelut
  • maaseutuyrittäjyys ja maaseudun elinvoimaisuus, kalatalous
  • elinkeinoelämän ja innovaatioympäristön kehittäminen
  • työmarkkinoiden toiminta ja työllisyys (mm. TE-toimiston ohjaus)
  • osaaminen
  • maahanmuutto, maahanmuuttajien kotouttaminen ja työllistyminen

Vastuualueen yksiköiden päälliköt:

  • Maaseutu ja energia: Pekka Tahvanainen
  • Työllisyys ja osaaminen: Ulla Mauranen

Ympäristö ja luonnonvarat

  • ympäristönsuojelu
  • alueidenkäyttö, rakentamisen ohjaus ja kulttuuriympäristön hoito
  • luonnon monimuotoisuuden suojelu ja kestävä käyttö
  • vesivarojen käyttö ja hoito
  • ympäristötiedon tuottaminen ja -tietoisuuden edistäminen

Vastuualueen yksiköiden päälliköt:

  • Ympäristövastuu: Ari Heiskanen
  • Luonto ja alueidenkäyttö: Sirkka Hakalisto

ELY-keskuksessa on seuraavat toiminnot:

  • Yhteiset palvelut (mm.  strategian valmistelutehtävät, oikeudelliset palvelut ja viestintä)
  • Maksatustoiminto

Liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualueen tehtävät hoidetaan Pohjois-Karjalan osalta Pohjois-Savon ELY-keskuksessa.


Asset julkaisija

« Takaisin

”Rock connects us!” Geopark innosti ihmiset kolmen maakunnan alueella tekemää yhteistyötä (Satakunta)

"Rock connects us!" Geopark innosti ihmiset kolmen maakunnan alueella tekemää yhteistyötä (Satakunta)

Jos kaikki menee niin kuin pitäisi, on Pohjois-Satakunnassa Suomen toinen UNESCO Global Geopark tämän vuoden aikana. Kymmenen kunnan yhteinen geopark-projekti on yhdistänyt toimijat, mukaan innostuivat niin yritykset kuin koululaisetkin. Kulttuuriperintö, ympäristökasvatus, paikallistalous – työtä on tehty niin paljon ja monipuolisesti, ettei kukaan varmaan alussa arvannutkaan.

Kun kaksi UNESCO:n asiantuntijaa saapui viime heinäkuussa arvioimaan Lauhanvuori-Hämeenkangas Geoparkia, he takuulla hämmästyivät. Vastassa oli kymmeniä ja kymmeniä ihmisiä, jotka kaikki olivat halunneet tulla kertomaan omasta osuudestaan Geopark-valmistelussa.

– Arvioitsijat pitivät poikkeuksellisena, miten laajasti ihmiset osallistuivat ja ilolla esittelivät meidän Geoparkia! Hanke on koonnut koko työn yhteen, mutta jokaisella on ollut oma rooli. Kaikki halunneet ovat päässeet mukaan. En olisi uskonut, että osallistuminen tulisi olemaan näin aktiivista, iloitsee Lauhanvuori region -geopark-alueeksi -hankkeen projektipäällikkö ja uuden Lauhanvuori-Hämeenkangas Geopark ry:n toiminnanjohtaja Terttu Hermansson.

– Hakemuksen jättö oli iso rutistus. Kun investoinnit, hallintomallit ja koko työ saatiin dokumentoitua ja alueen arvo yksiin kansiin, muisti jälleen itsekin, miten hieno alue tämä on, Terttu Hermansson sanoo.
(Kuva Mimmi Virtanen)

Ei ole itsestään selvää, että arvioitsijat päätyvät puoltamaan aluetta Geoparkiksi heti ensiyrittämällä. Näin kuitenkin kävi. Työmäärä on ollut suuri ja työtahti intensiivinen. Hakemus jätettiin syksyllä 2018. Yhteensä Geopark-statuksen eteen töitä on tehty seitsemällä kehittämishankkeella vuodesta 2012 lähtien.

– Metsähallituksen selvityshankkeessa tehtiin ensimmäinen esittäytyminen Geopark-konferenssissa vuonna 2015. Silloin lähdettiin mukaan varsinaiseen verkostoon ja päätettiin hakea statuksen valmisteluun tähtäävää monivuotista hanketta.

Hankkeita ovat rahoittaneet Satakunnan ELY-keskuksen ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ohella myös alueella toimivat Leader-ryhmät.

Kuntien rooli on ollut jo valmistelussa suuri. Kahden kansallispuiston, Lauhanvuoren ja Kauhanevan-Pohjankankaan, alueen kuntien eli Kauhajoen, Isojoen, Karvian ja Honkajoen lisäksi mukana ovat Parkano, Kihniö, Jämijärvi, Kankaanpää, Siikainen ja Karijoki. Kymmenen Geopark-kuntaa vastaavat jatkossa yhteistyössä perustetun yhdistyksen toiminnasta ja Geoparkin rahoituksesta. Hallintomalli ja "masterplan" toiminnan pohjalle rakennettiin hankkeella.

Alussa Geopark sai osakseen ennakkoluuloja.

– Asia oli vieras, tietysti homma tuntui abstraktilta. Epäuskoa oli, ja kiivasta keskustelua käytiin, kuten aina uuden suhteen. Alussa pelättiin, että onko geopark-suojelualue. Se ei kuitenkaan tuo rajoitteita maan käyttöön. Pienten kuntien rahallinen tilanne on tietysti ollut haasteena. Työtä on tehty paljon päättäjien vakuuttamiseksi, että panostus todella kannattaa. 
 

Pikavauhdilla 1 900 miljoonaa vuotta taaksepäin – matkailijamäärät jo kasvaneet
 

Jokaisella UNESCO Global Geoparkilla on oma teemansa, jonka ympärille se muodostuu. Ainutlaatuisen geologian esiin tuominen ja sen yhdistäminen luontoon ja kulttuuriin oli hankkeenkin tärkeimpiä tehtäviä. Tietoa on tuotettu geologi Pasi Talvitien johdolla. Pientä jännitystä prosessiin toi, kun alussa vahvana ollutta suoteemaa pitikin lähteä laajentamaan viime metreillä.

– Vuonna 2018 tehtiin käytännössä koko pohja uudestaan esievaluoinnin perusteella. Teemamme on nyt Vuoristosta suomaaksi. Lähdettiin vielä 1 900 miljoonaa vuotta taaksepäin. Teeman ympärille syntyi käytännössä koko hakemuksen sisältö, Hermansson kertoo.

Hän sanoo, että tieteen popularisointiin ja sisällöntuotantoon meni yllättävästi resursseja. Näkyvyys on ehdoton vaatimus jäsenyydelle. Vaikka alueella on kaksi kansallispuistoa, infra on vaatinut kehittämistä. Tätä on tehty paljon Leader-tuella myös yhdistysvoimin.

– Kun ihminen tulee Geopark-alueelle, hänen tulee tietää tulleensa Geoparkiin. Geokohteiden on oltava saavutettavissa, turvallisia ja samalla on suojeltava arvokasta ympäristöä. Tämä on vaatinut retkeilyrakenteita, vessoja, pitkospuita, keittokatoksia ja muita erilaisia rakenteita, joilla ohjataan ihmisiä kulkemaan alueella. Esteettömyyden parantaminen on ollut tärkeä osa.

(Kuva Mimmi Virtanen)

Geoparkin tavoitteeksi on asetettu 25 prosentin lisäys alueen matkailijamäärissä.  Hermanssonin mukaan parantuneiden retkeilymahdollisuuksien ja uusien palveluiden myötä on jo saatu uusia matkailijoita.

– Viimeisen kolmen vuoden aikana matkailijamäärät ovat Lauhanvuorella ja Hämeenkankaalla kasvaneet reilu 20 %, Kauhanevalla jopa 65 %. Kansallispuistotrendi osaltaan selittää tätä, mutta kyllä paikallisestikin on alettu löytää paremmin kohteiden pariin.
 

Geopark inspiroi yrittäjiä, ympäristökasvatus nousi hitiksi

 

Geologiasta kertovien kylttien ja esitteiden on kävijöiden ohella tarkoitus palvella yrittäjiä. Paikallistalous oli yhtenä hankkeen tärkeänä kärkenä, ja Geoparkin merkitys alueen asukkaille huomioitiin myös evaluoinnissa. Mukana Geoparkin ympärille rakennetussa verkostossa on nyt 30 yritystä sekä reilu 20 yhteisö- tai yksityisjäsentä. Osa on jo innolla tuonut markkinoille erilaisia Geopark-tuotteita ja käyttää Geoparkin tunnusta.

– Geopark-tuotteiden on oltava paikallisesti ja kestävän kehityksen mukaisesti tuotettu. On jo olemassa Geopark-koruja, limsaa, sviitti; kaikki ideat ovat lähteneet yrittäjiltä itseltään. Näitä pyritään tulevaisuudessa saamaan lisää, Terttu Hermansson kertoo.

Haastavimmaksi tehtäväksi Geopark-fokusalueista hän mainitsee ympäristökasvatuksen. Tämä kehittäminen onnistui kuitenkin lopulta yli odotusten.

– Koulut koko alueelta on hankkeen avulla saatu osalliseksi. Erilaisia rastipäiviä ja opastuksia on pidetty koululaisille. Lapset ja nuoret on todella saatu kiinnostumaan aiheesta ja opettajat lähteneet hyvin oma-aloitteisesti mukaan. Luokkahuoneita on siirretty luontoon, ja esimerkiksi Kankaanpään lukiolaiset tekivät upeita videoita. Tämä on ollut valtava apu omaan työhön, Hermansson iloitsee.

Ympäristökasvatuksen osalta kouluilla on ollut omia pilotteja.

– Hieno juttu oli etenkin Kankaanpään yhteislyseon ja Karvian yhtenäiskoulun Geopark-viikot, Kauhajoen koulujen tutkimusretket Geopark-kohteisiin ja Honkajoen lukion Itämeriretki. Erityisen kiitettävää työtä on arvioitsijoidenkin mukaan tehty alueen yhteisessä Leader-rahoitteisessa ympäristökasvatusprojektissa, jossa Geopark-partnereita ovat muiden muassa Itävalta ja Saksa. Katson tämän yhdeksi hienoimmista saavutuksistamme. Uskon, että se oli ratkaisevaa myös itse statuksen kannalta.

(Kuva Mimmi Virtanen)
 

Ilman maaseuturahastoa ei olisi Geoparkia
 

Hermansson sanoo, ettei olisi ikinä uskonut, miten upeasti projekti on otettu vastaan, ja miten se on myös yhdistänyt ihmisiä. Hän katsoo, että yhteistyö on lähtenyt suorastaan vyörymään.

– Geopark-hankkeella on ollut niin paljon erilaisia vaikutuksia, ettei niitä osattu alkuun mitenkään odottaa. Paikallisia aloitteita on runsaasti. Hieno esimerkki Geoparkin ympärille syntyneestä toiminnasta oli nuorten ylläpitämä GeoUp-café Muurahaisissa. Myös Geopark-oppaat eli Geopark Rangerit toimivat jo oma-aloitteisesti alueella. Kunnissakin on lähdetty tekemään vaikka mitä, esimerkiksi Kauhajoki on digitoinut luonnonhistoriaa.

– "Rock connects us" tai "Mire (=suo) connects us", niin kuin toimme esiin evaluoinnin yhteydessä. Geopark-projekti todella yhdisti kunnat ja kolme maakuntaa toisiinsa. Erilaisia yhteistyöprojekteja ammattikorkeakoulujen, kuntien ja muiden kesken on käynnistynyt, kaikkia en varmasti edes tunne. Graduja ja opinnäytetöitä on tehty useampia prosessin aikana, kuten myös muita opiskelijaprojekteja, Hermansson luettelee.

Hän kiittää maaseuturahoitusta.

– Kaikki projektit ovat olleet maaseuturahoituksella toteutettuja. Ilman niitä ei olisi Geoparkia. Itse olen ollut mukana alusta saakka. Projektipäällikkönä on upeaa nähdä, miten hyvä jatkumo on ollut. Hienosti on rakennettu pala palalta. Tämä on ollut aivan valtava kokonaisuus, ja se että rahat ovat tulleet yhdestä paikasta on helpottanut tekemistä, mahdollistanut yhteistyötä ja tuonut synergiaetua. Päällekkäistä työtä ei ole tehty.

Työtä jatkaa Geopark-yhdistyksen Kestävä kehitys Geoparkissa -hanke.

– Peruspalvelurakenne on saatu aikaan, nyt voidaan viedä tätä pidemmälle; digitalisaatio mukaan, jalkautetaan brändiä ja edistetään yrittäjyyttä alueella. Kaupallistaminen on kärkenä ja yhteistä verkkokauppaa suunnitellaan. Ruoka ja paikallisuus ovat tärkeitä, pyritään saamaan matkailijoille "geofoodia". Satakunnan maakunnallisten matkailun kehittämishankkeiden kanssa tehdään yhteistyötä, samoin vahvistetaan yhteistyötä tutkimus- ja oppilaitosten kanssa, Hermansson avaa.

Geoparkin tarina on vasta alussa.

 

Lauhanvuori region -geopark-alueeksi -hanke


Hankkeen tavoitteena oli toteuttaa UNESCO Global Geopark-jäsenyyden saavuttamisen kannalta kriittisimmät toimet Lauhanvuori Region -alueella ja hakea Geopark-jäsenyyttä syksyllä 2018.

Toteuttaja/hallinnoija: Kankaanpään kaupunki
Projektipäällikkö: Terttu Hermansson
Hankeaika: 4/2016-3/2019
Rahoittaja: Satakunnan ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukset EU:n maaseuturahastosta.
Lue lisää: https://www.lauhanvuoriregion.fi/

Juttu on osa ELY-keskuksen maaseuturahaston rahoittamien kehittämishankkeiden projektipäälliköiden haastattelusarjaa. Tekstin on kirjoittanut Mimmi Virtanen.
Haastattelu on tehty vuoden 2019 puolella.


Päivitetty