Web sisällön esitys

Palaa sivulle

Vuoden 2014 Viisikanta-rakennussuojelupalkinnot Kajaaniin ja Kalajoelle (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus)

Kansainvälisen rakennussuojelupäivän kunniaksi Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun kulttuuriympäristötoimikunnat ovat päättäneet myöntää Viisikanta-rakennussuojelupalkinnon kahdelle kohteelle. Viisikanta -palkintomitalit on valmistanut ja lahjoittanut Raahen Ruukki Metals Oy. Viisikanta-palkinnot myönnetään:

1. Tyngän Myllyosuuskunnalle Kalajoen Tyngän kylässä sijaitsevan Tyngän myllyn alkuperäisessä asussa säilytetyn tuotantorakennuksen esimerkillisestä korjaustyöstä.

2. Paavo Enrothille Kajaanin kaupungin Suvantolan alueella sijaitsevan Ensilän pihapiirin alkuperäisessä asussa säilytettyjen rakennusten esimerkillisestä korjaustyöstä.

Palkinnot jakaa Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen Ympäristö ja luonnonvarat - vastuualueen johtaja Heikki Aronpää.

Tyngän mylly / Tyngän kylä, Kalajoki

Tyngän Mylly-, Sähkö- ja Sahaosuuskunta perustettiin 6.12.1916 ja Oulun läänin kuvernööri vahvisti osuuskunnan säännöt 27.1.1917. Osuuskunnan tavoitteena oli tarjota palveluja kohtuullisella hinnalla Tyngän kyläläisille.  Tyngän mylly on Suomen ainoa yhä toimiva osuuskuntamuotoinen mylly.

Kesällä 1917 rakennettiin Kalajoen Hihnalankoskeen myllyn matalampi osa sekä saharakennus. Koneet käynnistettiin syksyllä 1917 ja virallisesti turbiinikäyttöinen mylly aloitti toimintansa saman vuoden joulukuussa.  Marraskuussa 1939 valmistui myllyn korkeampi osa eli vehnämylly ja vuonna 1940 varasto ja hevostalli. 1950-luvulla rakennettiin höyläämö. Sahan merkitys oli aluksi suuri koko laitoksen toiminnalle. Parhaimmillaan saha pyöri vuorokauden ympäri  ja sahatavaraa myytiin ulkomaille asti. Nykyisin saha palvelee enää lähialueen talouksia.

Vuonna 1920 Tyngän myllyn ja sahalaitoksen toiminta oli niin kannattavaa, että voitiin vastata kyliltä tulleisiin vetoomuksiin sähkövirran saamisen puolesta.  Hankittiin uusi turbiini, generaattori, muuntajia ja muuta tarvittavaa kalustoa ja syksyn 1921 kuluessa rakennettiin ensimmäiset sähkölinjat. Sähkönjakelutoiminta päättyi lopullisesti vuonna 1984, kun osuuskunta myi koko toimialan kunnalle.

1970-luvulla suurtulvat kastelivat myllyrakennuksen useaan otteeseen ja ongelmaa pyrittiin ratkaisemaan pengertämällä ranta. Tulvaongelmat jatkuivat kuitenkin ja 2000-luvun alussa myllyn alakanavaan asennettiin putket, jotka varustettiin tulvaluukuilla.  Lisäksi myllyn ympärillä olevaa pengertä korotettiin.

Nykyisin Tyngän myllyosuuskunnassa on yli 400 jäsentä. Suurimmillaan jauhatusmäärät olivat 1960 luvun lopulla, mutta viljaa myllyssä jauhetaan vielä tänäkin päivänä. Vuonna 1987 valmistunut viljan käsittelylaitos kuivureineen on antanut lisävauhtia viljakauppaan. Myllyn pihapiiriin rakennettiin vuonna 1986 myymälä, jossa nykyisin palvelevat myös kahvila ja asiamiesposti.  Tyngän myllyosuuskunta on saanut Pohjois-Pohjanmaan ympäristötietoisuuspalkinnon vuonna 2005.

Myllyosuuskunta on säilyttänyt vuosina 1917 ja 1939 rakennetut mylly- ja saharakennukset esimerkillisellä tavalla. Vanhat tuotantotilat ovat käytössä ja rakennusryhmää pidetään kunnossa tekemällä jatkuvasti korjauksia ja uusimalla vain tarpeellisia rakennusosia.  Rakennuksissa on alkuperäiset ikkunat ja julkisivuverhoukset sekä kauniisti patinoituneet sisäkatto- ja seinäverhoilut ja lankkulattiat.  Sisätiloissa on säilytetty listoitukset ja sisustukset, kuten valaisimet ja kaapit.  Sahan ja myllyn toimintaan kuuluvat alkuperäiset ja vuosikymmenien kuluessa kehittyneet kuljetus-, jauhatus- ja pakkauslaitteet ovat edelleen tuotantokäytössä.  Mylly- ja saharakennuksen ulkopuolelta on purettu vain puutavaran kuljetussilta, jolla siirrettiin Kalajokea pitkin uitetut tukit käsiteltäväksi.

Yhteystiedot:
Tyngän myllyosuuskunta, Risto Tiinanen p. 0400 689 292

Ensilän kartano / Suvantolan alue, Kajaani

Ensilän kartanon klassistinen päärakennus on vuodelta 1910 ja sen on suunnitellut rakennusmestari Heikki Tiitola. Tamperelainen Tiitola suunnitteli viime vuosisadan alussa lukuisia rakennuksia 1907 perustetulle Kajaanin Puutavara Osakeyhtiölle. Ensilä on yhtiön entinen mallitila.

Päärakennuksen lisäksi pihapiiriin kuuluvat päärakennusta vastapäätä oleva kookas tiilinavetta sekä pihapiiriä länsisivulta rajaava 1930-luvun rankorakenteinen talousrakennus. Rakennuksen on suunnitellut kajaanilainen arkkitehti Eino Pitkänen. Rannalla joen varressa on rantasauna.

Nykytila

Rakennukset ovat tällä hetkellä yksityisomistuksessa ja asuinkäytössä. Rakennukset omistaa Paavo Enroth.

Päärakennus on kunnostettu nykyisen omistajan toimesta asuinkäyttöön 1990-luvun alussa. Suurimmat muutostyöt on tehty keittiötiloissa. Yläkertaan on rakennettu sauna. Salissa ja alakerran huonetiloissa on pyritty vaalimaan 1900-luvun alun kartanoarkkitehtuuria, muun muassa tapettivalinnoilla, kalustuksella sekä osittain jälkeenpäin asennetuille kaakeliuuneilla.

Kohde on mukana Kainuun maakuntakaavassa 2007. Kohde on arvioitu historiallisesti -, rakennushistoriallisesti - ja maisemallisesti arvokkaaksi kohteeksi. Alue kuuluu valtakunnallisesti merkittävään Kajaaninjoen historiallisen kokonaisuuden muodostamaan rakennettuun kulttuuriympäristöön.

Navetta

Navetta on 1910-luvulta. Suunnittelija on Heikki Tiitola. Se on jäänyt käyttämättömäksi 1970-luvulla. Tiilirakenteinen navetta on rakennettu Kajaani yhtiön työnä yhtiön oman tiilitehtaan käsin valetuista tiilistä. Navetta tuli nykyisen omistajan hallintaan 2000-luvulla.

Navettaa on kunnostettu vähitellen sekä ulkovaipan että sisätilojen osalta 2000-luvun puolivälissä. Rakennuksen peitteinen lähiympäristö on raivattu. Betonitiilistä ladottu katto on puhdistettu ja tiilet on ladottu osittain uudelleen. Rakennuksen ulkovaipan puuosat on maalattu.

Ikkunat on kunnostettu käsityönä. Rakennuksen sisätilat on raivattu ja sisustettu rakennuksen omilla vanhoilla ja muualta hankitulla vanhalla esineistöllä.

Rakennuksia on kunnostettu huolellisesti ja määrätietoisesti. Entisen mallitilan ympäristö on raivattu avoimeksi. Rakennukset ympäristöineen ovat edelleen tärkeä osa Kajaaninjoen varren historiallista kokonaisuutta.

Yhteystiedot:
Paavo Enroth p. 0400 686 161,
Päivi Tervonen p. 040 743 7478