Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2017

Vilja-aloissa ei suuria muutoksia, nurmien ja öljykasvien viljelyala kasvussa (Kaakkois-Suomi)

Viljojen viljelyala Kaakkois-Suomessa väheni jonkin verran viime vuoteen verrattuna ja on nyt noin 67 000 hehtaaria. Leipäviljojen (vehnä ja ruis) ja ohran pinta-alat pienenivät, mutta kauran viljelyala pysyi ennallaan.

Öljykasvien viljelyala laajentuu jo kolmatta vuotta peräkkäin. Samoin härkäpavun viljely kasvaa, mutta sen kokonaisala on edelleen sangen pieni eli noin 2 000 hehtaaria. Myös nurmiala on kasvanut viime vuosina.

Vilja-ala pieneni hieman

Viljelijöiden tukihakemustietojen mukaan viljojen viljelyala on tänä vuonna Kaakkois- Suomessa noin 67 000 ha eli hieman alle puolet (48 %) kokonaisviljelyalastamme. Vilja-ala pieneni jonkin verran viime vuoteen verrattuna.

Kevätvehnän pinta-ala (16 200 ha) pieneni viime vuodesta noin 1 100 ha. Kevätvehnän viljely painottuu selvästi Kymenlaaksoon, jossa sen viljelyala on tänä vuonna 14 % maakunnan peltoalasta. Syysviljojen, syysvehnän ja rukiin, viljelyalat eivät juurikaan poikkea viime vuoden aloista.

Rehuohran viljelyala pieneni noin 2 500 ha viime vuoteen verrattuna. Rehuohraa viljellään Etelä-Karjalassa selvästi enemmän kuin Kymenlaaksossa. Ohran kokonaisalasta (22 600 ha) noin 5 600 ha on mallasohraa, jonka viljely on puolestaan keskittynyt pääosin Kymenlaaksoon.

Kauran viljelyala (25 300 ha) pysyi lähes samana kuin viime vuonna. Maakuntien kokonaispeltoaloihin verrattuna kaura-ala on Kymenlaaksossa jonkin verran suurempi kuin Etelä-Karjalassa.

Öljykasvien viljely lisääntyy

Öljykasviala on kasvanut viime vuosina. Rypsiä ja rapsia on nyt viljelyssä noin 5 500 ha, jossa on lisäystä viime vuoteen lähes 1 000 ha. Kevätrapsi (3 000 ha) on jo suositumpi öljykasvi kuin kevätrypsi (2 200 ha). Syyskylvöisiä öljykasveja viljellään vain parin sadan hehtaarin alalla.

Härkäpavun ja kuminan viljely lisääntyy edelleen Kaakkois-Suomessa. Härkäpapua viljellään tänä vuonna noin 2 000 hehtaarilla ja kuminaa lähes 1 000 hehtaarilla. Molempien kasvien viljelyalat ovat kasvaneet viime vuosina, mutta kokonaisalasta niiden yhteinen osuus on vain parisen prosenttia.

Nurmiala kasvaa, kesantoala pienenee

Viljeltyjen nurmien viljelyala pieneni Kaakkois-Suomessa melko tasaisesti aina vuoteen 2016 asti. Viime vuonna nurmiala kääntyi kuitenkin selvään nousuun ja sama kehitys jatkui myös tänä vuonna. Nurmiala on nyt noin 35 000 ha, jossa on kasvua viime vuoteen noin 2 500 hehtaaria. Nurmien viljely painottuu selvästi Etelä-Karjalaan, jossa nurmiala on noin 28 % maakunnan peltoalasta.

Yksi syy nurmialan kääntymiselle nousuun voi olla se, että aiemmin viherlannoitusnurmena, viherkesantona tai luonnonhoitopeltona olleita kasvustoja on tänä ja viime vuonna muutettu viljellyiksi nurmiksi. Viherlannoitusnurmen (3 200 ha), kesannon (4 700 ha) ja luonnonhoitopeltojen (11 000 ha) yhteisala onkin vähentynyt selvästi viime vuosina.

Vuonna 2015 suojavyöhykeala lähes kolminkertaistui aikaisempaan verrattuna, kun viljelijät perustivat noin 3100 hehtaaria nurmipeitteisiä vyöhykkeitä vesistöjen ja valtaojien reunoille. Uusia maatalouden ympäristökorvausjärjestelmän mukaisia suojavyöhykkeitä ei vuoden 2015 jälkeen ole voinut perustaa, joten suojavyöhykeala on pysynyt ennallaan.

Liitteet

Lisätietoja

Kaakkois-Suomen ELY-keskuksessa:
Maaseutupalvelut-yksikön päällikkö Jyrki Pitkänen puh. 040 7171 272 (etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi)

Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen tekemä tilasto perustuu viljelijöiden 15.6.2017 mennessä kuntiin jättämien tukihakemuslomakkeiden tietoihin. Lisätietoja muiden kuin pääviljelykasvien viljelyaloista saa ELY-keskuksesta.


Päivitetty
Tulosta Tulosta
Jaa