Tiedotteet 2019

Vieraslajien ja eroosion kartoitus alkaa Lapuanjoella, tiedotus ja torjunta Kyrönjoella jatkuu (Pohjalaismaakunnat)

Kesän 2019 aikana Lapuanjoen varrelta kartoitetaan eroosioriskejä ja haitallisten vieraslajien, erityisesti jättipalsamin ja jättiputken, esiintymistä. Lajeja kartoitetaan jokivarrella meloen Lapuan kunnan molemmin puolin: sekä Kuortaneenjärveltä Lapualle että myös jonkin verran Lapualta Kauhavalle päin. Kartoitus on jatkoa viime kesinä Kyrönjoella tehdylle kartoitustyölle. 

Kartoitustyön lisäksi vieraslajit ja niiden torjunta tulevat olemaan esillä mediassa ja paikallisissa kesätapahtumissa Kyrönjoella, ja osittain myös Lapuanjoen alueilla. Tarkoitus on levittää tietoa haitallisista vieraslajeista ja niiden torjunnasta, sekä ennaltaehkäistä lajien leviämistä uusille alueille. Kesän aikana jatketaan viime vuonna vapaaehtoisvoimin aloitettua torjuntatyötä ja toteutetaan talkoita myös uusilla kohteilla. Torjuntatyö tullaan keskittämään arvokohteisiin ja harvinaisten luontotyyppien läheisyyteen. 

Vieraslajit ovat lajeja, jotka ovat siirtyneet uusille elinalueille ihmisen avustuksella. Osa vieraslajeista on luokiteltu haitallisiksi, sillä ne leviävät nopeasti ja aiheuttavat haittoja alkuperäiselle lajistolle ja ihmisille. Jättiputki ja jättipalsami ovat suurikokoisia, tehokkaasti leviäviä kasveja, jotka pahimmillaan muodostavat tiheitä kasvustoja ja valtaavat kasvupaikkoja luontaiselta lajistolta. Molemmat lajit on alun perin tuotu Suomeen koristekasveiksi. 

Yksivuotisen jättipalsamin torjunnassa avainasemassa on estää uusien siementen kypsyminen. Jättipalsamin hävittäminen on periaatteessa helppoa, sillä kasvin siemenet pysyvät itämiskykyisenä maaperässä enimmillään parin vuoden ajan. Ongelmia saattaa kuitenkin aiheuttaa kasvustojen laajuus, sillä nopeasti leviävän jättipalsamin hävittäminen laajoilta alueilta vaatii sitkeää ja monivuotista työtä. Jättiputken torjunta on työläämpää ja sen siemenet pysyvät itämiskykyisinä useita vuosia. Jättiputki on myös vaarallinen ihmiselle. Jos kasvin nestettä päätyy iholle ja iho altistuu auringolle, aiheutuu siitä kipeitä palovammoja. Jättiputken torjunta on syytä hoitaa pilvisellä säällä suojavarusteita käyttäen. 

Vieraslajihavainnot voi ilmoittaa osoitteessa www.vieraslajit.fi ja vieraslajien leviämistä voi ehkäistä puutarhajätteen oikeaoppisella käsittelyllä. Puutarhajätettä ei kannata kuljettaa minne sattuu, vaan kompostoida se puutarhan läheisyydessä. Kitketyt vieraslajikasvit voi kompostoida, mielellään suljetussa kompostissa, jos niissä ei ole kypsiä siemeniä. Muuten hävitys tapahtuu parhaiten mädättämällä jätesäkissä ja tämän jälkeen kompostoimalla, tai kuivattamalla ja sitten polttamalla. Kasvijätteet voi viedä myös jätekeskukseen käsiteltäväksi, ja pienet määrät voi laittaa sekajätteen joukkoon. Varmista aina jätteen oikeaoppinen käsittely paikkakuntakohtaisesti. 

Lapuanjoen vieraslajien ja eroosion kartoittaminen on Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ja Lapuanjokivarren kuntien yhteistyöhanke, joka saa taloudellista tukea Lapuanjokirahastolta. Vieraslajitiedotus ja –torjunta toteutetaan yhteistyössä Kyrönjokivarren kuntien kanssa, ja se saa taloudellista tukea Kyrönjokirahastolta. Edellisvuosien raportit toteutetuista kartoituksista ja tiedotuksesta sekä torjunnasta Kyrönjoella löytää: https://vesienhoitolansi.wordpress.com/jokineuvottelukunnat/kyronjoen-neuvottelukunta/raportit/ 

Lisätietoja: 

  • Lapuanjoen vieraslajikartoitus: Marjut Mähönen (0295027699 / marjut.mahonen@ely-keskus.fi) 
  • Lapuanjoen eroosiokartoitus: Panu Palonen (0295027611 / panu.palonen@ely-keskus.fi) 
  • Kyrönjoen vieraslajitiedotus ja –torjunta: Ilona Laine (0295027651 / ilona.laine@ely-keskus.fi) 
  • Kyrönjoen vieraslajitiedotus ja –torjunta: Joni Kivimäki (0295027662 / joni.kivimaki@ely-keskus.fi)

Päivitetty