Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2014

Vesien tilan parantaminen vaatii tehokkaampia toimenpiteitä (Uudenmaan ELY-keskus)

Uudenmaan jokiin tarvitaan lisää kalateitä. Erityisesti isoja esteitä kalojen nousulle on Kymijoen läntisessä haarassa, Mustijoki-Mäntsälänjoessa, Mustionjoessa, Gumbölenjoessa ja  Fiskarsinjoessa. Uudenmaan ELY- keskuksen tänään julkaisemassa ehdotuksessa Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi listataan kalateiden lisäksi muut keinot, joilla pinta- ja pohjavesien hyvään tilaan päästäisiin vuoteen 2021 mennessä.

Ehdotus vesienhoitosuunnitelmaksi sisältää tiedot alueen vesistöistä, niihin kohdistuvasta kuormituksesta sekä muista ihmisen aiheuttamista vaikutuksista, vesistön ekologisesta tilasta, vesienhoidon tavoitteista sekä tarvittavista vesiensuojelu- ja -hoitotoimista.  

Kalateiden tarve on nostettu tärkeäksi hoitotoimeksi, sillä hoitoalueen jokien ekologinen tila on luokiteltu suurimmaksi osin tavoitteena olevaa hyvä tilaa huonommaksi. Olennaista on lisäksi säädellä kalastusta jokisuiden edustoilla. Ekologinen luokitus paranee sen mukaan mitä luonnollisemmassa tilassa vesistö on, siis mitä vähemmän ihmisen vaikutusta vesistössä on.

Toinen tärkeä hoitokeino ehdotuksessa on maatalouden vesiensuojelun tehostaminen entisestään. "Nykyiset toimet eivät ole riittäviä vastaamaan maatalouden suurta kuormitusta. Tarvitaan selkeästi enemmän erilaisten vesiensuojelukeinojen käyttöönottoa.  Nyt olisi oikeasti hyödynnettävä kaikki ympäristökorvausjärjestelmän mahdollisuudet", kertoo Uudenmaan ELY-keskuksen projektipäällikkö Mauri Karonen. Käytännössä maatalouteen tarvitaan ravinteiden käytön hallintaa ja lisää suojavyöhykkeitä, lisää peltoja, joissa on talviaikainen kasvipeite ja runsaasti eroosion torjuntaa.

Pohjavesien tila ei ole kohentunut

Pohjavesien tila ei ole parantunut toivotulla tavalla Uudellamaalla. Hoitotoimenpiteistä huolimatta huonon tilan pohjavesialueet eivät ole muuttuneet hyvään tilaan. Lisäksi pohjavesitietojen karttuessa on ilmennyt uusia huonon kemiallisen tilan pohjavesialueita. Syynä huonoon kemialliseen tilaan ovat kloridi-, liuotinaine- ja torjunta-ainepitoisuudet.

Uudenmaan pohjavesivarojen turvaamisessa keskeisenä keinona pidetään suojelusuunnitelmien laadintaa pohjavesialueille. Suojelusuunnitelmissa voidaan ohjeistaa ja kohdistaa toimenpiteitä koskemaan kunnan pohjavesialueita. Pohjaveden suojeluseikat huomioivalla, järkevällä maankäytön suunnittelulla on merkittävä rooli pohjavesien hyvän tilan saavuttamisessa.

Vaikuta vesienhoitoon

Vesienhoidon suunnittelun tueksi Uudenmaan ELY-keskus pyytää näkemyksiä, tietoja ja kokemuksia vesienhoidosta. Ehdotuksesta on alkanut tänään 1.10. kuuleminen. Jokainen aiheesta kiinnostunut voi antaa asiasta mielipiteensä tai kertoa ehdotuksensa. Kuuleminen kestää puoli vuotta 31.3.2015 saakka. Tämän jälkeen saadut kommentit kerätään yhteen ja ne hyödynnetään suunnitelman lopullisessa versiossa.

Suunnitelmaehdotukseen voi tutustua ympäristöhallinnon verkkopalvelussa osoitteessa:

www.ymparisto.fi/vesienhoitoalue/kymijoki-suomenlahti/osallistuminen

Pintavesien ekologiseen ja kemialliseen tilaan sekä pohjavesien kemialliseen tilaan voi tutustua uudessa vesikartta-karttapalvelussa osoitteessa: http://paikkatieto.ymparisto.fi/vesikartta.

Ehdotus on myös nähtävillä kaikissa alueen kunnissa, kuntien ilmoitustauluilla.
Palautetta voi antaa ELY-keskukselle esimerkiksi sähköisellä palautelomakkeella, sähköpostilla tai kirjaamoon osoitettuna kirjeenä. Suunnitelmista voi keskustella Otakantaa.fi -verkkopalvelussa.

Valtioneuvosto hyväksyy vesienhoitosuunnitelmat vuoden 2015 lopussa.

Lisätietoja:

  • Mauri Karonen, projektipäällikkö, 0295 021 403
  • Antti Mäntykoski, ylitarkastaja, 0295 021 434

Päivitetty