Tiedotteet 2019

Uusi ekologinen luokitus on valmistunut - Uudenmaan rannikkovesien tila kohentunut (Uusimaa)

Suomenlahden ulkosaariston tila on parantunut edelliseen vuoden 2013 luokitukseen verrattuna. Sisäsaaristossa suuntaus on parempaan, mikä näkyy syväveden paremmassa happitilanteessa ja hieman alentuneissa typpi- ja fosforipitoisuuksissa. Rannikkovedet ovat tyydyttävässä tai välttävässä tilassa. Merkittävin vesien tilaa heikentävä tekijä on liiallinen ravinnekuormitus ja sen aiheuttama rehevöityminen.

Vesien ekologinen tila kuvaa kuinka paljon ihmistoiminta on vaikuttanut vesiympäristöön ja sen eliöyhteisöihin verrattuna häiriintymättömään tilaan. Mitä lähempänä luonnontilaa vesistö on, sitä parempi sen ekologinen luokka on. Toisaalta mitä enemmän kuormitusta ja ihmistoiminnan vaikutuksia vesistössä havaitaan, sitä heikompi on vesistön ekologinen tila.

Rakkohaurua Loviisan Orrengrundsfjärdenillä. Metsähallitus 2015.

Rannikkovesien tilassa on parantumisen merkkejä

Helsingin ja Itä-Uudenmaan ulkosaariston tila on kohentunut ja on nyt tyydyttävässä tilassa. Suurin muutos aikaisempaan on ravinnepitoisuuksien pieneneminen. Sisäsaaristo on edelleen voimakkaasti rehevöitynyt. Liiallinen ravinnekuormitus heikentää eliöiden elinympäristöjä ja siten rannikkomuodostumien ekologista tilaa.

Myönteinen muutos Länsi-Uudenmaan sisäsaariston tilassa on happitilanteen parantuminen syvävedessä. Viime vuosina happivaje ei ole noussut lämpötilan harppauskerrokseen asti. Sokkeloisessa saaristossa esiintyy edelleen happikatoa loppukesäisin, mutta hapeton vesimassa näyttää pienentyneen ja happivajetta on havaittu lähinnä 20-30 metrin syvyyksissä, ei enää 15-12 metrissä asti. Happitilanteen parantuessa vesimuodostumien ekologinen tila on kohentunut huonosta välttävään. Happi on elämän ehto, ilman sitä ei ole elämää.

Kuormitus jokivesistöihin ei ole vähentynyt

Jokiin kohdistuva ravinnekuormitus ei ole juurikaan vähentynyt edelliseen luokitteluun verrattuna, mutta muutaman joen ekologinen tila on parantunut vesieliöiden vaellusesteiden poistamisen myötä. Väänteenjoki Lohjalla on noussut tyydyttävästä hyvään ekologiseen luokkaan kalojen kulkemisen mahdollistavan kalatien valmistuttua.

Uudenmaan joet ovat pääasiassa tyydyttävässä tai välttävässä tilassa, etenkin maatalousvaltaisilla Itä- ja Keski-Uudenmaan alueilla. Valuma-alueilta tulevan kuormituksen vuoksi jokivesissä havaitaan usein korkeita ravinne- ja bakteeripitoisuuksia. Länsi-Uudellamaalla ravinnekuormitus on vähäisempää, ja alueella on monia hyvässä ekologisessa luokassa olevia jokia. Monet Uudenmaan joet ovat tyypiltään savimaiden jokia, jotka ovat luontaisesti runsasravinteisia ja sameita.

Voimakas maankäyttö heijastuu järvien tilaan

Valtaosa Uudenmaan järvistä on hyvässä tai tyydyttävässä ekologisessa tilassa. Erinomaisiksi luokitellut järvet sijaitsevat pääsääntöisesti vesistöalueiden yläosilla, missä ihmisten vaikutus vesiin on vähäistä. Metsien hakkuut ja ojitukset uhkaavat kuitenkin monien latvajärvien tilaa. Myös voimakas maankäyttö, rakentaminen ja jätevedet kuormittavat vesistöjä, ja osa järvistä on rehevöitynyt voimakkaasti. Patojen avulla säännöstellään useiden järvien vedenkorkeutta, mutta padot myös estävät kalojen kulkua ja heikentävät siten järvien ekologista tilaa.

Järvien kunnostaminen on pitkäjänteistä työtä ja vaatii toimenpiteitä usein myös valuma-alueella. Ponnistelu kuitenkin kannattaa. Esimerkiksi Tuusulanjärven tila on nyt saatu kohenemaan välttävältä tyydyttävälle tasolle.

Vesien tila muuttuu hitaasti

Ekologisen tilan määrittelyssä on käytetty tietoja vedenlaadusta sekä vesistöjen biologisista muuttujista, joita ovat kasviplankton, pohjaeläimet, kalat, vesikasvillisuus ja kivien pinnoilla kasvavat piilevät. Myös vesien hydrologis-morfologinen muuttuneisuus, mm. patoaminen ja uomien perkaaminen, on otettu luokituksessa huomioon. Ekologisia luokkia on viisi: erinomainen, hyvä, tyydyttävä, välttävä ja huono.

Ekologinen luokittelu on tehty koko Suomessa nyt kolmannen kerran, pääosin vuosina 2012 – 2017 kerättyjen tietojen perusteella. Pintavesien luokittelu on osa laajaa vesienhoidon suunnittelua, jonka perustana ovat vesipuitedirektiivi ja laki vesienhoidon järjestämisestä. Uusi luokitus vahvistetaan vesienhoitosuunnitelmassa vuonna 2021.

Vesien tila muuttuu hitaasti, ja siksi suuria muutoksia ei ole tapahtunut edellisen, vuonna 2013 valmistuneen luokittelun jälkeen. Vesistöistä on kuitenkin hyvän seurannan avulla saatu runsaasti uutta tietoa. Luokittelussa on mukana myös uusia jokia ja järviä, joiden ekologista tilaa ei aiemmin ole selvitetty.

Vesien ekologinen tila arvioidaan Suomessa ja kaikissa EU-maissa joka kuudes vuosi.

 

Lisätietoja:

  • biologi Mikaela Ahlman, puh. 0295 021 371, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi (merialue)
  • ylitarkastaja Tiina Ahokas, puh. 0295 021 588, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi (joet)
  • ylitarkastaja Jaana Marttila, puh. 0295 021 431, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi (järvet)


Päivitetty