Tiedotteet 2017

Tutkimusraportteja julkaistu Terrafamen purkuvesien leviämisestä ja sulfaatin kerrostuneisuudesta Nuasjärvessä (Kainuu)

Kainuun ELY-keskuksen, Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) ja Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) yhteisrahoitteisessa hankkeessa on selvitetty Terrafamen purkuvesien leviämistä ja käyttäytymistä sekä mallinnettu Nuasjärven kemiallisen kerrostuneisuuden kehittymistä. GTK:n tammi–helmikuun kenttätutkimuksia ja SYKE:n mallinnustarkasteluja koskevat raportit on juuri julkaistu (liitteenä).

GTK toteutti tammi–helmikuun vaihteessa ja huhtikuun puolivälissä kenttätutkimuksia, joissa kartoitettiin Terrafamen purkuputkesta johdettujen käsiteltyjen jätevesien leviämistä ja syvänteiden vedenlaatua Nuasjärvessä. Huhtikuussa tehdyt mittaukset osoittavat, että kemiallisesti kerrostunut alue on laajentunut idän ja kaakon suuntaan tammi–helmikuun tilanteeseen verrattuna (tiedote 27.2.2017). Leviämiseen ovat vaikuttaneet purkuputken lähistöllä vallitsevat luode–itä–kaakko-suuntaiset pohjavirtaukset. Tammi–helmikuun vaihteeseen verrattuna kaakkoissuuntainen pohjavirtaus on voimistunut huhtikuussa. Runsaasti sulfaattia sisältävä vesi kulkee kapeimmillaan pohjan myötäisesti noin 100 m levyisenä virtana kaakkoon kohti Petäjäniemeä kääntyen sitten kohti pohjoista. Lisäksi pohjan tuntumassa oleva vesi on sähkönjohtavuusarvojen perusteella  hieman väkevöitynyt sulfaatilla, ja kemiallisesti kerrostunut alue  paksuuntunut vajaan metrin.

Kemiallisesta kerrostuneisuudesta huolimatta syvänteissä on happea. Kemiallisesti kerrostuneella alueella metallipitoisuudet ovat pieniä lukuun ottamatta mangaania, jonka pitoisuus alusvedessä on kohonnut talvikaudella ollen korkeimmillaan 1400 µg/l. GTK:n huhtikuun vesinäytteidenoton perusteella sulfaatin pitoisuus vaihtelee kemiallisesti kerrostuneella alueella pintavedessä (1 m syvyydellä pinnasta) 1,6–2,8 mg/l, välivedessä 55–120 mg/l ja alusvedessä 110–290 mg/l. Vedenlaadulla ei ole vaikutusta ranta-alueiden kaivojen veden laatuun, järviveden käyttöön pesu- tai löylyvetenä tai järven virkistyskäyttöön.

Kevätkierron onnistuminen purkuputken lähisyvänteissä edellyttää suotuisia säitä
 

SYKE on ennustanut MyLake-mallilla Nuasjärven kerrostuneisuutta ja sekoittumista erilaisissa sääoloissa sekä erilaisilla vedenkorkeuksilla ja purkuvesikuormituksilla. Mallinnuksen perusteella sääolojen suotuisuus vaikuttaa siihen, kuinka syvälle kevätkierto ulottuu, kun kuormitus on ympäristöluvan mukaista. Kevätkierrossa vesi sekoittuu pinnasta pohjaan, jolloin hapekasta vettä kulkeutuu pohjalle ja alusveteen kertynyttä sulfaattia kulkeutuu päällysveteen. Päällysveteen siirtynyt sulfaatti pääsee pintakerroksen virtauksien ansiosta kulkeutumaan Nuasjärvestä edelleen Rehjan selälle, Kajaaninjokeen ja Oulujärveen.  Mallinnuksen perusteella syyskierto toteutuu kaikissa mallinnetuissa sääoloissa.

Lisäksi SYKE on arvioinut VEMALA-mallilla Terrafamen kaivoksen kuormituksen osuutta Nuasjärveen Jormasjoen ja purkuputken kautta tulevasta sulfaattikuormituksesta suhteessa luonnonhuuhtoumasta aiheutuvaan kuormaan. Mallinnusarvion perusteella kaivoksen toiminta-aikana Jormasjoen ja purkuputken kautta on tullut Nuasjärveen sulfaattikuormitusta yhteensä 67900 tonnia, josta noin 20 % on pidättynyt Nuasjärveen. Mallinnuksen mukaan kaivoksen toiminta-aikana Nuasjärveen tulleesta sulfaattikuormituksesta 45 % on tullut Jormasjoen ja purkuputken kautta sen jälkeen, kun purkuputki otettiin käyttöön syksyllä 2015. 

Terrafame on purkanut kaivosvesiä purkuputken kautta ympäristöluvan mukaisesti. Vesiä on purettu  maaliskuun 2017 puolivälistä alkaen vähemmän kuin keväällä 2016. Kainuun ELY-keskus jatkaa Nuasjärven tehostettua seurantaa yhteistyössä GTK:n kanssa. GTK toteuttaa Nuasjärvellä touko- ja kesäkuussa jatkotutkimuksia, joissa tarkastellaan syvänteiden vedenlaadun ja kemiallisen kerrostuneisuuden muutoksia, kun kevätkierto käynnistyy jäiden sulamisen jälkeen.

Liite 1: Mäkinen, J. 2017. Terrafame Oy:n purkuvesien leviäminen ja käyttäytyminen Sotkamon Nuasjärvellä tammi–helmikuun vaihteessa 2017. Geologian tutkimuskeskus. Tutkimusraportti. 8.5.2017. 30 s.

Liite 2: Juntunen, J., Huttunen, M. & Krogerus, K. 2017. Raportti Nuasjärveen johdettavien Terrafamen kaivoksen purkuvesien vaikutuksesta Nuasjärven kerrostumiseen. Suomen ympäristökeskus. 13 s.

Liite 3: Kartta. Nuasjärven YSI-mittaus- ja vesinäytteenottopisteet huhtikuussa 2017. Geologian tutkimuskeskus.

Liite 4: Karttakuva sähkönjohtavuuden vaihtelusta Nuasjärvessä purkuputken ympäristössä tammi-helmikuun vaihteessa 2017. Geologian tutkimuskeskus.

Liite 5: Karttakuva sähkönjohtavuuden vaihtelusta Nuasjärvessä purkuputken ympäristössä huhtikuussa 2017. Geologian tutkimuskeskus.

Liite 6: Eurofins Environment Testing Finland Oy. Tutkimustodistus. Nuasjärven vesinäytteiden analyysitulokset. Näytteidenottopvm 11.4.2017

Lisätietoja

Johtava ympäristöasiantuntija Soile Backnäs,  p. 0400159943, soile.backnas(at)ely-keskus.fi

Valvontaan liittyvät asiat
Yksikön päällikkö Sari Myllyoja, p. 0295023833, sari.myllyoja(at)ely-keskus.fi


Päivitetty