Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2015

Tornionjoen tulvariskien hallintasuunnitelma kuultavana (Lapin ELY-keskus)

Laki tulvariskien hallinnasta (620/2010) edellyttää tulvariskien hallintasuunnitelmien laatimista niille vesistöalueille, joille on nimetty yksi tai useampi merkittävä tulvariskialue. Maa- ja metsätalousministeriö nimesi Tornion kaupungin merkittäväksi tulvariskialueeksi vuonna 2011.

Tornionjoella tulvariskien kannalta pahin tilanne aiheutuu jääpadon aiheuttamassa tulvassa. Suurin uhka jääpadon syntymiselle Tornio-Haaparanta alueella on silloin, kun Tornionjoen suiston merialue on vielä jäässä yläpuolisen uoman purkaessa jäitään alavirtaan. Virran mukana kulkeutuvat jäät pakkautuvat kiinteän jään reunaan aiheuttaen jääpadon. Viimeisin Tornion jääpatotulva tapahtui keväällä 2002, jolloin aiheutui lähes 150 000 euron vahingot.

Kuuleminen käynnissä

Parhaillaan kuultavana olevaa Tornionjoen-Muonionjoen tulvariskien hallintasuunnitelmaa valmistelee Lapin ELY-keskus Tornionjoen tulvaryhmän johdolla. Tulvariskien hallintasuunnitelmaehdotuksien kuuleminen päättyy 31.3.2015. Siihen mennessä kaikilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä ehdotuksesta Tornionjoen-Muonionjoen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi. Suunnittelutyö jatkuu kuulemisen jälkeen ja maa- ja metsätalousministeriö hyväksyy hallintasuunnitelman vuoden 2015 lopussa.

Kuultavana olevat asiakirjat palautteenanto ohjeineen löytyvät vesistöalueen kunnista, Lapin ELY-keskuksesta ja internetistä (www.ymparisto.fi/vaikutavesiin). Aiheesta voi myös keskustella otankantaa.fi -sivuilla.

Toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi

Tornionjoen tulvaryhmä on päättänyt tulvariskien hallinnan tavoitetasoksi Tornion merkittävällä tulvariskialueella kerran 100 vuodessa toistuvan tulvan tason asuinrakennusten osalta ja kerran 250 vuodessa toistuvan tulvan tason palvelutalojen, päiväkotien ja muiden erityiskohteiden suojaamisen osalta. Muualla vesistöalueella tavoitteeksi on asetettu asuinrakennusten suojaaminen kerran 50 vuodessa toistuvalla tulvalla.

Tavoitteiden saavuttamiseksi ensisijaisina toimenpiteinä on esitetty Kaupunginlahden tulvapenkereen korottamista, uusien tulvapenkereiden tarpeen kartoitusta, jäänsahausta, omatoimista varautumista ja tilapäisten tulvasuojelurakenteiden käyttöä. Lisäksi hallintasuunnitelmassa esitetään useita ei-rakenteellisia toimenpiteitä tulviin varautumisen parantamiseksi.

Tornion Suensaaren pohjoisosassa, pääosin Ruotsin puolella, sijaitseva Kaupunginlahden tulvapenger on rakennettu vuosituhannen vaihteessa suojaamaan kaupunginlahden alueen kiinteistöjä. Penger on painunut ja sen suojaustaso on nykytilassa kerran 20 vuodessa toistuva tulva. Penger tulisi korottaa suojaamaan kerran 250 vuodessa toistuvalta tulvalta. Korottamisen kustannuksiksi arvioidaan noin 150 000 €.

Osana Tornion tulvasuojelua on vuosina 2013 – 2014 toteutettu Tornionjokisuun ruoppaushanke. Ruoppaamalla saadaan joesta purkautuville jäämassoille avoin reitti merelle ja siten vähennetään jääpatojen muodostumisen riskiä jokisuulle. Ruoppaushankkeen avulla on tarkoitus suojata Tornion ja Haaparannan rakennettuja alueita jääpatojen aiheuttamilta tulvilta. Hanke on toteutettu ruoppaamalla 20 - 35 metriä leveä ja 3,5 – 5,0 metriä syvä väylä Tornionjoen suualueelle Röyttän ja Hellälän välille. Ruopatun alueen pituus on noin 6,3 kilometriä. Ruoppauksella on myös myönteinen vaikutus veneilyyn koska ruopattu uoma voidaan merkitä venereitiksi.

Tulvatilanteessa yksityisten kiinteistöjen suojaaminen on kiinteistöjen omistajien vastuulla. Kiinteistön omistaja voi estää kiinteistönsä tulvavahinkoja esimerkiksi sokkelin muovituksella, irtaimiston siirtämisellä ylemmäksi ja tilapäisten tulvaseinien tai maa- ja hiekkasäkkivallien perustamisella.

Tulvavahinkojen korvauskäytäntö muuttui vuoden 2014 alussa valtioperusteisesta tulvavahinkojen korvaamisesta vakuutuspohjaiseen korvauskäytäntöön. Tornionjoen tulvaryhmä pitää tärkeänä, että kiinteistöjen omistajat tarkistaisivat kiinteistöjen vakuutuksistaan vakuutusturvan tulvien varalta. Vakuutusyhtiöiden korvausrajaksi on vakiintumassa kerran 50 vuodessa toistuva tulva.

Yksityiskohtaisempaa tietoa toimenpiteistä on luettavissa hallintasuunnitelman luvusta 10 sekä suunnitelman liitteenä esitetystä ympäristöselostuksesta. Tulvakarttapalvelussa (www.ymparisto.fi/tulvakartat) voi tarkastella erisuuruisten tulvien leviämisalueita.

Lisätietoja;

Anna Kurkela

Vesistöinsinööri
anna.kurkela@ely-keskus.fi
puh. 0295 037 398, vaihde 0295 037 000

 

 


Päivitetty