Suomen ja Viron välinen rautatietunneli: ELY-keskuksen lausunto ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on antanut lausunnon Suomen ja Viron välisen rautatietunnelihankkeen Suomen alueen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta (YVA). Hankkeesta vastaava Finest Bay Area Development Oy laatii arviointiohjelman ja tämän lausunnon perusteella ympäristövaikutusten arviointiselostuksen. Arviointiselostuksessa tulee olla selvitys siitä, miten ELY-keskuksen lausunto arviointiohjelmasta on otettu huomioon.

Merenalainen rautatietunneli Suomen ja Viron välille

Finest Bay Area Development Oy suunnittelee noin 100 kilometriä pitkän merenalaisen rautatietunnelin rakentamista Suomen ja Viron välille. Hankkeen tavoitteena on palvella sekä henkilö- että rahtiliikennettä ja lyhentää maiden välistä matkustusaikaa. Hankkeessa suunnitellaan lisäksi kahta Suomen aluevesille sijoittuvaa keinosaarta, joista isommassa myös kiinteistökehitys olisi mahdollista.

Tunnelin rakentaminen kestää arviolta 5-9 vuotta. Ratatunnelilinjaus kulkee merialueella yli 100 metrin ja mantereellakin kymmenien metrien syvyydessä.

Rautatietunnelihanketta suunnitellaan sekä Suomessa että Virossa ja vaikutukset kohdistuvat kummankin valtion alueelle. Viron alueelle sijoittuvan reitin osalta Viro toteuttaa ympäristövaikutusten arvioinnin kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti.

Suomen lainkäyttövaltaan kuuluvan alueen ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä tarkastellaan hankkeen vaikutuksia Uudenmaan alueella, Suomen aluevesillä ja talousvyöhykkeellä Viron talousvyöhykkeen rajaan saakka. Molemmissa maissa arvioidaan lisäksi rajat ylittävät vaikutukset.

Kolme eri reittivaihtoehtoa

Suomen lainkäyttövaltaan kuuluvan alueen YVA-menettelyssä tarkastellaan kolmea eri reittivaihtoehtoa. Hanke vaihtoehtojen lisäksi tarkastellaan hankkeen toteuttamatta jättämistä.

VE1a tarkastellaan rautatietunnelin reittiä Helsinki-Vantaan lentoasemalta Otaniemen kautta Hramtsowin matalan alueelle sijoitettavalle keinosaarelle ja siitä Tallinnan suuntaan.

VE1b tarkastellaan rautatietunnelin reittiä Helsinki-Vantaan lentoasemalta Ilmalan ja Otaniemen kautta Ulkomatalan alueelle sijoitettavalle keinosaarelle ja siitä Tallinnan suuntaan. Vaihtoehdon VE1b osalta huomioidaan myös mahdollinen liikenteellinen kytkeytyminen Pasilan rautatieasemalle

VE1a ja VE1b rautatietunnelit toteutetaan kahtena tunneliputkena, jotka ovat halkaisijaltaan noin 17,4 metriä. Asemat toteutetaan sivulaituriratkaisuna, jolloin ratojen välissä oleva seinärakenne jatkuu yhtenäisenä myös asemien läpi. Vaihtoehdoissa VE1a ja VE1b raideleveytenä käytetään joko eurooppalaista (1 435 mm), suomalaista (1 524 mm) tai molempia raideleveyksiä.

VE2 tarkastellaan rautatietunnelin reittiä Helsinki-Vantaan lentoasemalta Pasilan ja Helsingin keskustan kautta Tallinnan suuntaan. Huoltoyhteys tulisi Uppoluodon alueelle, missä olemassa olevaa luotoa laajennettaisiin tarvittavilta osin. Vaihtoehtoon VE2 ei kuulu asutun keinosaaren rakentamista.

Kaikkiin Suomen YVA-menettelyn hankevaihtoehtoihin liittyy rahtiterminaalin rakentaminen Helsinki-Vantaan lentoaseman pohjoispuolelle ja rahtiterminaaliin tuleva rautatieyhteys. Kaikilta tarkasteltavilta tunnelireitin asemilta on liityntä joko rautatieverkkoon tai metroon.

VE0+ tarkastellaan hankkeen toteuttamatta jättämistä. Arvioinnissa otetaan kuitenkin huomioon liikennejärjestelmän kehittäminen.

Ympäristövaikutusten arviointia on täsmennettävä

Arviointiselostuksessa tulee esittää perustelut eri hankevaihtoehtojen linjauksille, jotta voidaan varmistua vaihtoehtojen riittävyydestä ja vertailukelpoisuudesta.  Erilaisten teknisten toteutustapojen vaikutukset ja erilaisten linjausten vaikutukset tulee myös selvittää erikseen, jotta vaihtoehtojen ympäristövaikutusten tasapuolinen vertailu on mahdollista.

Lausunnossaan Uudenmaan ELY-keskus pitää tärkeänä, että arviointiohjelmassa esitetyn lisäksi arviointiselostusta ja siihen liittyviä selvityksiä laadittaessa tulee tarkemmin arvioida hankkeen vaikutukset mm.  liikenteeseen, maankäyttöön, Suomenlahteen, luontoon ja ihmisten elinoloihin. Arviointiselostuksessa tulee esittää myös ehdotus mahdollisista merkittäviin haitallisiin ympäristövaikutuksiin liittyvistä seurantajärjestelyistä.

Hankkeesta on pidetty yleisötilaisuus. YVA-menettelyn tueksi muodostettiin ohjaus- ja seuranta-ryhmät, johon kuuluvat hankkeesta vastaavan ja viranomaisten sekä muiden oleellisten sidosryhmien edustajia. Lisäksi hankkeesta vastaava on järjestänyt myös useita muita yleisölle avoimia keskustelutilaisuuksia, työpajoja ja asukaskyselyn.

Hankkeeseen liittyy myös kansainvälinen kuuleminen. Virosta saadussa palautteessa todettiin mm. että hankkeen kokonaisvaikutuksia on vaikea arvioida, jos hanketta ei suunnitella yhteisenä projektina.  Aikatauluja tulee tarkistaa, jotta YVA-menettelyt Suomessa ja Virossa voidaan suorittaa mahdollisimman yhtäaikaisesti.

» LAUSUNTO YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMASTA, RAUTATIETUNNELI SUOMEN JA VIRON VÄLILLÄ

Lisätietoja:

Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus, ylitarkastaja Leena Eerola p. 0295 021 380