Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2015

Suojavyöhykkeet kiinnostavat viljelijöitä Uudellamaalla (Uudenmaan ELY-keskus)

Rantapeltojen suojavyöhykkeet puhuttavat parhaillaan monia viljelijöitä. Uudessa ympäristökorvausjärjestelmässä aiemmin byrokraattisena pidetty suojavyöhykkeiden perustaminen on nyt nimittäin helppoa: ruksi oikeaan paikkaan.

Vesien tilan parantaminen on viljelijöille aiempaa huomattavasti yksinkertaisempaa. Mutta suojavyöhykkeet on kuitenkin niitettävä vuosittain ja heinä korjattava pois vyöhykkeeltä. Heinää kertyy melkoisia määriä ja sen käyttö kannattaa miettiä etukäteen. Suojavyöhykenurmen voi syöttää esimerkiksi emolehmille ja hevosille tai levittää muille pelloille maanparannusaineeksi. Heinän voi myös kompostoida kompostointilaatalla, laakasiilossa tai lantalassa. Pelloille heinää ei saa kompostoida ravinteiden huuhtoutumisriskin takia. Lisätietoa suojavyöhykkeiden perustamisesta uudessa ympäristökorvausjärjestelmässä.

Uudenmaan alueen yleissuunnitelmista laaditaan tänä vuonna ELY-keskuksessa yhteenveto. Suojavyöhykkeiden tarvetta selvitetään lisäksi sellaisilla alueilla, joissa ei syystä tai toisesta ole aiemmin kartoitusta tehty. Tavoitteena on myös, että viljelijöille tarjolla olevan ympäristöneuvonnan käyttöön saataisiin yleissuunnitelmien kohdetietoja mahdollisimman helppokäyttöisessä muodossa.

Yleissuunnitelmista on viime vuosina tiedotettu kaikille suunnittelualueiden viljelijöille, ja heille on myös postitettu valmiit suunnitelmat. Esimerkiksi viime vuoden lopulla valmistui Siuntionjoen yleissuunnitelma yhteistyössä alueen viljelijöiden ja maaseutu- ja ympäristöviranomaisten kanssa.

Ympäristöhallinnossa on laadittu suojavyöhykkeiden, kosteikkojen ja luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelmia jo 1990-luvun puolivälistä alkaen. Maa- ja metsätalousministeriö ja usein myös kunnat ovat rahoittaneet suunnitelmat. Ajatuksena on ollut, että ne kannustaisivat viljelijöitä vapaaehtoiseen vesien- ja luonnonhoitoon ja kohdentaisivat toimenpiteitä vaikuttavimmille alueille.

Yleissuunnitelmat kannattaa nyt uuden maaseutuohjelman alkamisvaiheessa etsiä kaapeista, netistä tai kysellä kuntien tai aluehallinnon väeltä.  Uusia suojavyöhykkeitä kannattaa perustaa suunnitelmissa suositelluille pelloille ja vanhat sopimukset kannattaa uusia merkkaamalla tukihakemuslomakkeelle rasti ympäristönurmi kohtaan sekä merkkaamalla kasvulohkolomakkeelle kasviksi suojavyöhykenurmi.


Lisätietoja:

Kari Koppelmäki, 0295 021 407, kari.koppelmaki(at)ely-keskus.fi, Esme Manns, 050 437 0063, esme.manns(at)ely-keskus.fi

Suojavyöhykkeet:

  • voi perustaa peltolohkoille, jotka sijaitsevat Natura-alueella, pohjavesialueella, vesistöjen tai valtaojien varsilla tai jotka rajautuvat ympäristösopimuksella hoidettavaan kosteikkoon. Uudenmaan saaristoalueilla voi suojavyöhykkeen perustaa mille tahansa ympäristösitoumuksessa olevalle peltolohkolle.
  • Suojavyöhykkeen oltava yli kolme metriä leveä ja sillä on oltava monivuotinen, lannoittamaton ja kasvinsuojeluaineilla käsittelemätön nurmi
  • Voi perustaa suojavyöhykkeen kasvuston suojaviljaan, vanhat nurmet käyvät myös suojavyöhykkeiksi.
  • Kasvusto on niitettävä ja korjattava pois
  • Voi hoitaa myös laiduntamalla

 

Liite: Uudenmaan kartta sv-suosituksista ja 2014 voimassa olevista sopimuksista

Kuva: MMM / Mavi ja Martina Motzbäuchel


Päivitetty