Tiedotteet 2014

Suhangon kaivoshankkeen laajentamisen ympäristövaikutukset arvioitu (Lapin ELY-keskus)

Suhangon kaivoksen laajentamisen ympäristövaikutusten arviointimenettely on päättynyt. Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on antanut yhteysviranomaisen lausunnon ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta. YVA-selostus todettiin riittäväksi. Osana YVA-menettelyä on kaivoksen laajennushankkeessa tehty myös luonnonsuojelulain mukainen Natura-arviointi, josta on annettu erillinen lausunto.

Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (Lapin Ely-keskus) on antanut ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun YVA -lain ja -asetuksen tarkoittaman yhteysviranomaisen lausunnon pääasiassa Ranuna kunnan alueella sijaitsevan Suhangon kaivoksen laajennuksen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta. Hankkeesta vastava yhtiö on Gold Fields Arctic Platinum Oy. ELY-keskuksen lausunnossa tarkastellaan arviointiselostusta ja sen riittävyyttä. Lisäksi siinä esitetään keskeiset kohdat arviointiselostuksesta annetuista lausunnoista.

Arviointiselostuksesta on annettu yhteensä 22 lausuntoa ja 3 mielipidettä.

Hakijan on liitettävä arviointiselostus ja yhteysviranomaisen lausunto hanketta koskeviin hakemusasiakirjoihin. Yhteysviranomaisen lausunnon yhtenä tarkoituksena on ohjata hankkeen lupakäsittelyjä ja jatkosuunnittelua.

Kokonaisuudessaan yhteysviranomaisen lausunto ja Natura-lausunto sekä ympäristövaikutusten arviointimenettelyn vaiheet ovat nähtävillä ympäristönvaikutusten arviointia koskevilla Suomen ympäristöministeriön Internet-sivuilla.

Arviointiselostus ja sen riittävyys

Hankkeen keskeisiä ominaisuuksia ovat toiminnan aikana syntyvät suuret sivukivimäärät ja rikastushiekkamäärät sekä hydrometallurgisten sakkojen määrät. Siksi on ollut erityisen tärkeää, että näiden vaikutukset ympäristölle ja niiden varastoiminen ympäristölle vaarattomalla tavalla selvitetään arviointiselostuksessa tarkoin.

ELY-keskuksen käsityksen mukaan kaivoshanke ja sen eri toteutusvaihtoehdot on ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa kuvattu hyvin. Hankkeen keskeiset ympäristövaikutukset kuten vesistö- ja luontovaikutukset, melu, pöly, liikenne, porotaloudelle aiheutuvat vaikutukset ja sosiaaliset vaikutukset on tuotu verrattain kattavasti esille samoin kuin mahdollisuudet vähentää niihin kohdistuvia haitallisia vaikutuksia. Suhangon suunnitellulla kaivosalueella on tehty monipuoliset ympäristön nykytilaan liittyvät selvitykset, jotka antavat hyvän perustan hankkeen vaikutusten arvioinnille, toteutuksen suunnittelulle ja vaikutusten seurannalle.

Arviointiselostuksessa on myös puutteita, joita ELY-keskuksen lausunnossa on tuotu yksityiskohtaisesti esille. Selostuksessa ei ole tarpeeksi selvitetty millaiset ovat veden laadun muutokset  alueen lähivesissä, miten pois johdettavia jätevesiä puhdistetaan mahdollisimman tehokkaasti ja miten vesien hallinnassa varaudutaan mahdollisiin yllättäviin sään ääritilanteisiin sekä miten estetään mahdolliset onnettomuustilanteet. Myös sivukivien ja rikastushiekkojen sekä hydrometallurgisten sakkojen ominaisuuksia ja niiden vaihteluita sekä mahdollisimman riskittömiä läjitystapoja olisi ollut hyvä tarkastella kattavammin. Hankkeen jatkosuunnittelussa ja hanketta koskevissa ympäristö- ja vesitalouslupahakemuksissa tulee tarkastella YVA-selostusta tarkemmin myös miten hoidetaan alueen jälkihoito ja varmistetaan veden laatu sen jälkeen kun louhokset täyttyvät ja vedet virtaavat niistä ympäristön vesiin.

Hankkeen jatkosuunnittelussa tulee erityisesti huomioida hankkeen sijainti kahden tärkeän joen, Simojoen ja Kemijoen, valuma-alueella. Sijainti asettaa lisähaasteita esim. hankkeen vesien johtamiselle, vesien käsittelylle ja ympäristövaikutusten hallinnalle kuin myös varautumisessa mahdollisiin onnettomuustilanteisiin. Simojoki on tärkeä lohijoki ja se on myös lähes ainoita jokia Suomessa, jossa lohi lisääntyy myös luontaisesti. Simojoki kuuluu myös EU:n Natura-suojeluverkostoon.

Hankealueella ja sen välittömässä läheisyydessä on pysyvää ja tilapäistä asutusta. Siksi ELY-keskus pitää tärkeänä, että kaivosyhtiö tiedottaa lähialueen asukkaille hankkeen etenemisestä ja sen aikataulusta mahdollisimman avoimesti ja aktiivisesti.

Simojoen Natura-alue

Tehdystä Natura-selvityksestä Lapin ELY-keskus toteaa, että selvityksessä on aivan oikein tunnistettu kaivoshankkeen oleelliset vaikutukset Simojoen Natura-alueen suojelulle. Valuma-alueiden pieneneminen, aluevesien johtaminen Simojoen vesistöalueelle sekä Ylijoen siirrosta aiheutuvat muutokset ovat keskeiset luonnontilaan vaikuttavat tekijät.  ELY-keskus pitää oikeana arviota siitä, että kaivoshankkeella on vähäisiä vaikutuksia Simojoen Natura-alueen luonnonarvoihin. Arvioinnin heikkoutena on, että Simojokeen kohdistuvia kaivostoiminnan pitkäaikaisvaikutuksia ei ole selvitetty riittävästi. ELY-keskus katsoo, että Natura-arvioinnissa on otettava huomioon myös kaivoksen sulkeminen ja sen mahdolliset vaikutukset Simojokeen. Tältä osin arviointia on täydennettävä. Ely-keskukuksen näkemys myös on, ettei Simojoen vesistöalueelle saa johtaa sellaisia kaivostoiminnan vesiä, joiden haitattomuutta ei ole varmistettu.

Kaivoshanke

Suunniteltu Suhangon kaivoshanke sijoittuu noin 20 km Ranuan kuntakeskuksesta luoteeseen ja 40 km Rovaniemen kaupungin keskustasta etelään. Hanke sijoittuu Simojoen ja Kemijoen valuma-alueille.

Kaivoshankkeen aiempi YVA-menettely on suoritettu vuonna 2004. Yhtiöllä on kaivokselle ja rikastamolle voimassaoleva ympäristö- ja vesitalouslupa. YVA-menettelyssä on tarkasteltu kaivostoiminnan aloittamista Suhangossa voimassa olevaa ympäristölupaa ja kaivospiiriä laajempana. Laajennus liittyy jo luvan saaneiden Konttijärven ja Ahmavaaran louhosten koon kasvattamiseen sekä uusien avolouhosten, Suhanko-Pohjoisen, Vaaralammen, Tuumasuon ja Pikku-Suhangon, käyttöönottoon. Uudet louhokset lisäisivät sivukivialueiden lukumäärää sekä kasvattaisivat vaahdotuksen rikastushiekka-altaan kokoa. YVA-menettely sisältää myös hydrometallurgisen Platsol-prosessin tarkastelun, jonka jäännössakat varastoidaan erilliselle altaalle. Malminkäsittelyn kapasiteetti pysyy entisen luvan mukaisena, 10 Mt/a, mutta toiminta-aika kasvaa 11–12 vuodesta aina 33 vuoteen. Nykyisin tunnetut malmivarat ovat noin 310 Mt. Kaivoksesta saadaan platinametalleja, kuparia, nikkeliä, kobolttia ja kultaa. Tavoitteena on aloittaa toiminta vuonna 2017. Kaivoshanke sijoittuu pääosin Ranuan kunnan alueelle, osin myös Tervolan kunnan ja Rovaniemen kaupungin alueelle. Kaivoksen toiminta-alue tulee olemaan lähes 10 000 ha.

YVA-menettelyn päävaihtoehdot ovat VE1, VE2 ja VE2+, jotka eroavat toisistaan käyttöönotettavien louhosten lukumäärän ja toiminta-ajan osalta. Tarkastelussa on mukana nk. nollavaihtoehto VE0, jolloin alue säilyy nykyisellään sekä vaihtoehto VE0+, joka on nykyisen ympäristöluvan mukainen toiminta.

VE0+: Toiminta käsittää Konttijärven ja Ahmavaaran louhokset. Louhosten pinta-ala on 189 ha. Vaahdotuksen rikastushiekka-allas, koko 415 ha. Sivukivialueiden koko 570 ha. Kaivoksen ja rikastamon arvioitu toiminta-aika 11–12 vuotta.

VE1: Konttijärven ja Ahmavaaran louhosten laajennus ja Suhanko-Pohjoinen louhoksen käyttöönotto. Louhosten pinta-ala 386 ha. Rikastushiekka-altaan koko 570-770 ha. Jäännössakka-allas 102 ha. Sivukivialueet 1110 ha. Kaivoksen ja rikastamon arvioitu toiminta-aika 26 vuotta.

VE2: Vaihtoehdon VE1 mukainen toiminta, lisäksi Vaaralammen ja Tuumasuon louhosten käyttöönotto. Louhosten pinta-ala noin 543 ha. Rikastushiekka-altaan koko noin 845-870 ha. Jäännössakka-altaan koko 140 ha. Sivukivialueet noin 1510 ha. Kaivoksen ja rikastamon arvioitu toiminta-aika 32 vuotta.

VE2+: Vaihtoehdon VE2 mukainen toiminta sekä lisäksi Pikku-Suhangon louhoksen käyttöönotto. Louhosten pinta-ala noin 616 ha. Rikastushiekka-altaan koko noin 845-870 ha. Jäännössakka-altaan koko 140 ha. Sivukivialueet noin 1630 ha. Kaivoksen ja rikastamon arvioitu toiminta-aika 33 vuotta.

EM. päävaihtoehtojen lisäksi YVA-selostuksessa tarkastellaan erilaisia alavaihtoehtoja, jotka liittyvät malmin kuljetukseen rikastamolle, marginaalimalmin, sivukivien, rikastushiekkojen ja jäännösakan sijoittamiseen, vesien käsittelyyn, Ylijoen siirtoon, liikenne- ja kuljetusvaihtoehtoihin ja lämpövoimalan polttoaineeseen.

Kaivoshankkeen laajennus edyllyttää myös 220 kV:n voimajohdon rakentamista Petäjäskoskelta kaivosalueelle. Sen ympäristövaikutuksia on selvitetty erillisellä YVA-menettelyllä, josta Lapin ELY-keskus on antanut yhteysviranomaisen lausunnon 27.2.2014.

Lisätietoja:

Ympäristönsuojeluyksikön päällikkö Tiina Kämäräinen, puh. 0295 037 407

• Suhangon kaivoshankkeen laajennus, Ranua