Tiedotteet 2020

Sinilevät runsastumassa Kaakkois-Suomen vesillä (Kaakkois-Suomi)

Kuvassa sinilevää Immalanjärven Haikainlahdella, kuvaaja Minna Vähäpullo   Kaakkois-Suomen alueen leväseurannan vakiohavaintopaikoilla sinilevämäärät ovat lisääntyneet ja joillain paikoilla levämäärä on todettu alkuviikolla jopa runsaaksi. Erittäin runsaasti sinilevää on havaittu ainakin Iitin Urajärveltä. Myös ilmoitetuissa yleisöhavainnoissa on mukana runsaita leväesiintymiä. Runsaasti levää oli havaittu Immalanjärvellä ja erittäin runsaasta levästä on tullut havainto myös läntisen Pien-Saimaan Riutanselältä. Levämäärät voivat kuitenkin vaihdella huomattavasti järven eri osilla ja levähaitta voi myös olla nopeasti ohimenevä.  Kuvassa sinilevää Immalanjärven Haikainlahdella, kuvaaja Minna Vähäpullo       

Lappeenrannan kaupungin havaintojen mukaan sinilevää on havaittu Myllysaaren, Sammonlahden, Kuusimäen, Korkkitehtaanrannan, Tyysterniemen, Voisalmen ja Kivisalmen uimarannoilla sekä Taipalsaarella Konstun, Huhmarkallion ja Kirkkorannan yleisillä uimarannoilla.

Pintaveden lämpötilat ovat kohonneet jo yli 20 asteen Kaakkois-Suomen järvillä, korkeimmillaan on mitattu 26 astetta.

Itäisen Suomenlahden rannikolla levätilanne on vielä melko rauhallinen ja levää on paikoin todettu hippuina veteen sekoittuneena, mutta rantavesissä se voi muodostaa myös pintakertymiä. Suomen ympäristökeskuksen Tarkka-palvelun satelliittikuvissa näkyy jo levälauttoja Saaristomerellä ja läntisellä Suomenlahdella, mutta toistaiseksi varsinaisia pintakertymiä ei ole havaittu itäisen Suomenlahden avomerialueella. Suomenlahden vesi ei ole vielä lämmennyt kuten järvivedet, vaan on edelleen viileämpää eikä matalia ja suojaisia lahtialueita lukuun ottamatta pintaveden lämpötila ole noussut yli 15 asteen.

Sinilevät eivät aina myrkyllisiä

Sinilevä ei ole aina myrkyllistä. Järvien tutkituista esiintymistä noin puolet on ollut myrkyllisiä. Jotkut sinilevälajit voivat muodostaa sekä myrkyllisiä että myrkyttömiä kantoja. Jopa samassa leväesiintymässä osa levämassasta voi olla myrkyllistä ja osa ei. Sinilevien myrkyllisyys voidaan selvittää ainoastaan laboratoriotutkimuksissa. Tutkimusten mukaan melko vähäinenkin sinileväesiintymä saattaa olla myrkyllinen, jonka vuoksi sinileväpitoisessa vedessä uimista sekä veden käyttöä talous- ja löylyvetenä tulisi välttää.

Kesän edetessä on syytä muistaa varovaisuus sinileväpitoisen veden kanssa. Vettä, jossa on silminnähden runsaasti sinilevää, ei pidä käyttää talousvetenä, löylyvetenä tai syötävien kasvien kasteluvetenä. Edes kuumennettuna sinileväpitoinen vesi ei ole käyttökelpoinen, sillä sinilevien tuottamat myrkyt kestävät hyvin kuumentamista. Myös lapsien ja lemmikkien päästämistä sinileväpitoiseen rantaveteen on syytä välttää, sillä lapset ja lemmikit eivät välttämättä osaa varoa sinilevää. Uimisen jälkeen on myös hyvä muistaa peseytyä puhtaalla vedellä iho-oireiden välttämiseksi.

Vesitilanne

Vuoksen vesistön luonnontilaisten järvien vedenkorkeudet jatkavat laskua lämpimän ja vähäsateisen sään johdosta. Esimerkiksi Kuolimon vedenkorkeudet ovat 10-15 cm tavallista alempana ja jatkaa laskua.

Saimaan vedenkorkeus on vielä sateisen ja lauhan talven jäljiltä 25 cm ajankohdan keskitason yläpuolella. Vedenpinta on kääntynyt laskuun. Ilman suuria sateita vedenkorkeuden ennustetaan laskevan loppukesällä selvästi ajankohdan keskitason alapuolelle.

Kaakkois-Suomen pienissä vesistöissä kesäkuun suurimmat sateet ovat osuneet Simpelejärven valuma-alueelle, jossa on satanut jopa 100 mm kesäkuun aikana. Simpelejärven vedenkorkeus onkin noussut hieman ajankohdan keskitason yläpuolelle, kun se kesäkuun alussa oli tavallista alempana.

Lähetä omat levähavaintosi Järviwikiin

Ajantasaiset levätilannetiedot ovat nähtävillä Järviwiki-sivustolla, jonne voi lisätä myös omia yleisöhavaintoja. Havainnot voi tallentaa Järviwikiin suoraan havaintopaikalta puhelimen avulla. Havaintolähettiä voi käyttää Järviwikin tunnuksilla.

Kaakkois-Suomen viranomaiset ja koulutetut vapaaehtoiset seuraavat levätilannetta viikoittain noin 19 havaintopaikalla syyskuun alkuun asti. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) tiedottaa levätilanteesta säännöllisesti.

Kaakkois-Suomen alueelta tehdyt levähavainnot voi ilmoittaa Kaakkois-Suomen levälinjalle, puh. 040 767 5388 tai sähköpostitse osoitteeseen: levaseuranta.kaakkois-suomi(at)ely-keskus.fi.

Verkossa

Järviwiki:

www.syke.fi:

www.ely-keskus.fi

Lisätietoja

Tiedottaja Sirpa Skippari
s-posti: etunimi.sukunimi(at)ely-keskus.fi
puh. 0295 029 287

Hydrobiologi Jouni Törrönen 
s-posti: etunimi.sukunimi(at)ely-keskus.fi  
puh. 0295 029 296

 


Päivitetty