Tiedotteet 2017

Rehevien lintujärvien vesilintukannat taantuvat Pohjois-Savossa (Pohjois-Savo)

Reheville järville tyypillisten vesilintulajien pari- ja kokonaismäärä on vähentynyt useimmilla Pohjois-Savon lintujärvillä viimeisten vuosikymmenten kuluessa. Syynä tähän pidetään vesistöjen rehevöitymistä. Lintujen elinolosuhteita näillä rehevöityneillä järvillä pyritään parantamaan monin tavoin.

Tyypillisiä rehevien järvien vesilintulajeja ovat mm. haapana, tavi, punasotka, telkkä, silkkiuikku ja nokikana. Lintujen kannankehitys vaihtelee lajikohtaisesti. Esimerkiksi punasotka ja haapana ovat vähentyneet useimmilla järvillä, kun taas telkän kanta on kasvanut tai pysynyt samalla tasolla useimmilla järvillä. Nokikana on jopa hävinnyt kokonaan joistain järvistä, mutta kasvattanut tai säilyttänyt kantansa toisaalla. Voimakkain muutos on tapahtunut laulujoutsenen kasvaneessa kannassa: laulujoutsenta tavataan nykyisin lähes kaikilla rehevillä lintujärvillä Pohjois-Savossa, kun 1980- ja 1990-lukujen taitteessa sitä havaittiin vain muutamalla järvellä.

Rehevien järvien vesilintulajien vähentyminen on tyypillistä kaikkialla Suomessa. Syynä tähän pidetään vesistöjen liiallista rehevöitymistä, jota edistävät esimerkiksi järven sijainti maatalousympäristössä ja vesialueen mataluus.

- Järven rehevöityessä rantaluhdat ja niityt kasvavat umpeen ja avovesialueet vähenevät, sanoo Pohjois-Savon ELY-keskuksen hydrobiologi Antti Kanninen. Lisäksi vesi samenee, mikä vähentää puolisukeltajien ravintonaan käyttämää uposkasvillisuutta. Rehevöityneissä järvissä myös särkikalasto lisääntyy, mikä vähentää vesilinnuille ravinnoksi kelpaavien pohjaeläinten määrää särkikalojen ja vesilintujen kilpaillessa samasta ravinnosta.

Lintujen elinolosuhteita rehevöityneillä ja umpeen kasvavilla lintujärvillä pyritään parantamaan kunnostustoimilla, kuten nostamalla järven vedenpintaa tai ruoppaamalla ja niittämällä järveen uusia avovesialueita.

- Tärkeää on myös vähentää rehevöitymisen syitä, eli vähentää järviin päätyvää ravinne- ja kiintoainekuormitusta, tähdentää Kanninen.

Riistaveden Keskimmäistä kunnostetaan EU:n tuella

Yksi arvokkaimmista lintujärvistä Pohjois-Savossa on Riistaveden Keskimmäinen. Monimuotoisen pesimälinnuston lisäksi järvellä on merkitystä erityisesti muutonaikaisena linnuston levähdyspaikkana. Järven linnustoa on myös seurattu vakioitujen lintulaskentojen avulla hyvin pitkään, jo 1950-luvulta asti. Seurantojen perusteella järven pesimälinnustosta tiedetään käytännössä kadonneen tukkasotkan ja punasotkan. Muista vesilinnuista mm. jouhi- ja lapasorsan sekä heinätavin ja haapanan tiedetään vähentyneen. Toisaalta esimerkiksi telkkien määrä on järvellä lisääntynyt. Näkyvin muutos järven linnustossa on pidemmällä aikavälillä ollut nauru- ja pikkulokkien määrän romahdus. Enimmillään Keskimmäisellä tiedetään pesineen jopa 500-800 parin naurulokkiyhdyskunta, mutta nykyisin lokkeja ei pesi järvellä käytännössä lainkaan.

Keskimmäisen lintuvesikunnostus on aloitettu kevättalvella 2015 ruoppaamalla avovesialueita umpeenkasvaneelle ja lähes soistuneelle entiselle vesialueelle.

- Järven kunnostusta jatketaan edelleen EU:n tukemana, osana suurta, elokuussa 2017 alkanutta Hydrologia-LIFE -hanketta, kertoo Kanninen. Jatkossa päästään näkemään miten vesilinnut hyötyvät avovesilampareiden kaivamisesta ja kunnostustoimien vaikutusten seuranta onkin tärkeä osa hanketta.

Hydrologia-LIFE -hankeinfo:

  • EU:n LIFE luonto -rahaston hanke, keskeisenä tavoitteena Natura 2000-alueiden luontoarvojen turvaaminen
  • budjetti 8,874 milj. €, josta 60 % EU-rahoitusta
  • hankevetäjä Metsähallitus, Luontopalvelut
  • kumppanit Pohjois-Savon ja Keski-Suomen ELY-keskukset, Suomen Metsäkeskus, Tapio Oy, Luonnonvarakeskus, Jyväskylän yliopisto, Oulun yliopisto, Turun yliopisto, Metsähallitus Metsätalous Oy
  • kesto 1.8.2017–31.12.2023
  • 103 kohdetta eri puolilla Suomea
  • toimenpiteinä mm. 95 suon ennallistaminen (n. 5000 ha), 34 km purojen ennallistamista, 14 järven vedenpinnan nosto, 2 arvokkaan suojelualueen hankinta, laajat toimenpideseurannat sekä viestintävälineiden kehittäminen
  • http://www.metsa.fi/hydrologialife

Life-logo

Lue lisää Pohjois-Savon ympäristötilastoista osoitteesta http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Alueellista_ymparistotietoa/PohjoisSavo.

Lisätiedot
Hydrobiologi Antti Kanninen, Pohjois-Savon ELY-keskus
0295 026 801, antti.kanninen(at)ely-keskus.fi


Päivitetty