Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2017

Rautjärven Laikon pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys on valmistunut (Kaakkois-Suomi)

Rautjärvellä sijaitsevan Laikon pohjavesialueen geologisen rakenteen ja pohjavesiolosuhteiden selvitys on valmistunut. Vuonna 2016 toteutetut tutkimukset sisälsivät maastokartoituksia, maaperäkairauksia, pohjavesiputkien asentamista, maatutkaluotauksia ja painovoimamittauksia. Tutkimuksilla saatiin uutta tietoa kallionpinnan korkokuvasta, maaperäkerroksista, pohjavedenpinnan tasosta ja pohjaveden virtaussuunnista Laikonkankaan alueella. Selvitys toi myös lisätietoa alueen soveltuvuudesta vedenhankintaan.

Laikon pohjavesialue on ensimmäisen Salpausselän reunamuodostumaan liittyvä pitkittäisharju, joka on kerrostunut suureen luode-kaakko-suuntaiseen kallioperän ruhjevyöhykkeeseen. Kallionpinnan korkeuserot ovat alueella merkittävät, kallionpinta on alimmillaan muodostuman pohjalla lähellä merenpinnantasoa ja korkeimmillaan muodostuman reunoilla 130 metriä merenpinnan yläpuolella. Kallioruhjeeseen kerrostunut maa-aines on pääosin hyvin tai melko hyvin vettä johtavaa hiekkaa tai hienoa hiekkaa. Maa-aineskerrosten kokonaispaksuus pohjavesialueen keskiosassa on suurimmillaan yli 99 metriä ja keskiseltä osaltaan laajalti yli 40 metriä.

Pohjavesi virtaa pohjavesialueen koillis- ja lounaisreunojen kalliomäiltä kohti muodostuman keskiosaa, josta pohjaveden päävirtaus suuntautuu kaakkoon Laikonlähteelle ja luoteeseen kohti Torsanjärveä. Pohjavesivyöhykkeen paksuus Laikon pohjavesialueen keskeisillä osilla on yli 20 metriä ja suurimmillaan lähes 100 metriä. Muodostumassa, noin 25-50 m syvyydellä maanpinnasta, esiintyy luoteeseen viettävä laaja savi-/silttikerros, joka estää pohjaveden pystysuuntaista virtausta. Pohjavettä suojaavan yläpuolisen maakerroksen paksuus on muodostuman keskiosassa, laajalla alueella alle 10 metriä. Ohuen suojakerroksen vuoksi pohjaveden pilaantumisriski on huomioitava alueen käyttöä suunniteltaessa.

Laikon pohjavesimuodostumaan on varastoituneena merkittävä määrä pohjavettä. Pohjavesialueen todellinen pohjavedenottopotentiaali selviää vasta koepumppausten, pohjaveden pinnan ja veden geokemiallisen laadun seurannan jälkeen. Tehtyjen tutkimusten perusteella on kuitenkin selvää, että Laikon pohjavesialueen merkitys Imatran, Rautjärven ja Ruokolahden sekä koko Etelä-Karjalan ydinalueen vesihuollolle on huomattava.

Tutkimusten toteutuksesta vastasi Geologian tutkimuskeskus (GTK). Hankkeen ovat rahoittaneet Rautjärven Vesi, Imatran Vesi, Ruokolahden kunta, Kaakkois-Suomen ELY-keskus ja Geologian tutkimuskeskus.

Tutkimusraportti on ladattavissa GTK:n Hakku-palvelusta.
Suora linkki raporttiin

Lisätietoja:

Geologian tutkimuskeskus
Geologi Olli Sallasmaa
puh. 0295 032 255
olli.sallasmaa(at)gtk.fi

Kaakkois-Suomen ELY-keskus
Geologi Heidi Rautanen
puh. 0295 029 279
heidi.rautanen(at)ely-keskus.fi

 


Päivitetty
Tulosta Tulosta
Jaa