Tiedotteet 2019

Pohjois-Savon järvien vedenlaatutietoja nyt saatavilla helppokäyttöisestä karttapalvelusta (Pohjois-Savo)

Vedenlaatutiedot kartalla 

Pohjois-Savon järvien vedenlaatutietoja on nyt nähtävillä uudessa verkkoselaimessa toimivassa karttasovelluksessa. Uuden karttapalvelun tavoitteena oli esittää vedenlaadun kehityssuuntia pidemmällä aikavälillä koko maakunnan mittakaavassa mahdollisimman visuaalisella tavalla. 

Karttapalvelun toteuttanut ympäristötekniikan insinööriopiskelija Jaakko Lappalainen sanoo, että tavoitteena oli luoda helppokäyttöinen ja kiinnostava palvelu, josta jokainen vesiasioista kiinnostunut pääsee näkemään perustietoja esimerkiksi kotijärvensä tai muun vesistön vedenlaadusta.  -Tietoja voi vertailla karttapohjalla helposti vaikkapa lähijärvien tai laajemmin lähialueen vastaaviin tietoihin, Lappalainen täsmentää. 

Palvelussa on esitetty havaintopaikkakohtaisia tietoja järvien vedenlaadusta vuosilta 2000-2018. Mukana ovat vedenlaadun keskeisimmät muuttujat, kuten pääravinteiden fosforin ja typen pitoisuudet, sekä levämäärää kuvaavan a-klorofyllin pitoisuus. Lisäksi on esitetty veden humuspitoisuudesta kertovat väriluku ja kemiallinen hapenkulutus. Kustakin muuttujasta on esitetty nykyistä vedenlaatua kuvaavan uusimman nelivuotisjakson lisäksi muutossuunnasta kertova vanhimman ja uusimman nelivuotisjakson vertailu. 

Järvet tummuvat ja levämäärä lisääntyy 

Pohjois-Savossa on vedenlaadultaan hyvin erityyppisiä vesistöjä Ylä-Savon tummavetisistä ja rehevistä latvajärvistä maakunnan eteläosan kirkasvetisiin ja karuihin keskusaltaisiin.  Vedenlaatu on seurausta toisaalta valuma-alueen luontaisista ominaisuuksista, kuten turvemailta peräisin olevista vettä tummaksi värjäävistä humusaineista, toisaalta ihmistoiminnasta, kuten turvemetsien ojituksen aiheuttamasta lisääntyneestä kiintoaine- ja ravinnekuormituksesta.    

Pohjois-Savon ELY-keskuksen hydrobiologi Antti Kanninen kertoo, että vesistöjen on havaittu tummuvan yleisesti pohjoisella pallonpuoliskolla ja samaa kehitystä tapahtuu myös Suomessa ja Pohjois-Savossa. -Suhteellisesti suurin muutos veden värissä näyttäisi meillä tapahtuneen maakunnan eteläosien vähemmän humuspitoisissa järvissä. Maakunnan pohjoisosien valmiiksi tummavetisissä järvissä muutos ei näy yhtä selvästi, Kanninen kuvailee. Muutoksen taustalla on ainakin osittain ilmaston muuttuminen: lämpötilan nousu muuttaa valuntaolosuhteita ja toisaalta kiihdyttää eloperäisen aineen muodostumista ja hajoamista valuma-alueella lisäten humusaineiden huuhtoutumista vesistöihin. 

Toinen useissa pohjoissavolaisissa järvissä havaittava kehityssuunta on levämäärän hienoinen lisääntyminen. -A-klorofyllipitoisuus, joka mittaa epäsuorasti vedessä keijuvan levän määrää, on tässä viimeisen vajaan kahdenkymmenen vuoden tilannetta kuvaavassa aineistossa lisääntynyt keskimäärin 12 % vanhimman ja uusimman vuosijakson välillä. Mukaan mahtuu toki myös paljon järviä, joissa levämäärä on vähentynyt, taustoittaa Kanninen. Myös levämäärän nousun taustalla lienee ainakin osittain perustuotantoa lisäävä lämpenemiskehitys. 

Vedenlaadusta tietoa, mutta kyseessä ei ole järvien tilaluokittelu 

Karttapalvelussa esitetyssä vedenlaatuaineistossa ei ole kyse järvien ekologisesta tilaluokittelusta, jota tehdään osana vesienhoitotyötä kerran kuudessa vuodessa. Tilaluokittelussa huomioidaan järvien luontaiset ominaisuudet ja esimerkiksi tummavetinen järvi voi olla ekologiselta tilaltaan erinomainen, jos ihmistoiminta ei ole esimerkiksi rehevöittänyt järveä. Luokittelussa käytetään lisäksi ensisijaisesti tietoja vesieliöstön koostumuksesta.  Seuraava tilaluokittelu on ELY-keskuksissa parhaillaan valmisteilla ja se julkaistaneen syksyllä 2019.  

Pohjana avoimet aineistot ja mittava määrä havaintoja 

Vedenlaadun karttapalvelussa esitettävä aineisto kattaa yli 700 havaintopaikkaa Pohjois-Savon alueelta ja sisältää noin 32 000 yksittäistä mittausta. Tiedot on koottu Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämästä avoimen ympäristötietojärjestelmän vedenlaatuosiosta, joka sisältää vesiviranomaisten ja julkisen valvonnan alaisten vesitutkimuslaitosten analysoimia fysikaalis-kemiallisia määritystuloksia järvi-, virta- ja rannikkovesistä. Yhteensä järjestelmä sisältää tietoja noin 76 000 havaintopaikalta yli 2,7 miljoonasta vesinäytteestä. Yksittäisiä analyysituloksia on yli 29 miljoonaa ja vuosittain järjestelmään lisätään keskimäärin noin 60 000 näytteen tiedot. Tietoja on tallennettu systemaattisesti 1960-luvun alusta lähtien. Aineistot ovat käytettävissä SYKE:n ylläpitämän Avoin tieto -sivuston kautta. 

Lisätietoja 

Karttapalvelusta: T:mi Jaakko Lappalainen, p. 044 253 1226  
Pohjois-Savon järvien vedenlaadusta ja järvien tilasta: Pohjois-Savon ELY-keskus, hydrobiologi Antti Kanninen, antti.kanninen(at)ely-keskus.fi p. 0295 026 801


Päivitetty