Tiedotteet 2019

Pohjois-Pohjanmaan talous ja työllisyys kasvussa (Pohjois-Pohjanmaa)

Pohjois-Pohjanmaan talous on kasvu-uralla kaikilla päätoimialoilla ja se on nähtävissä eri puolilla maakuntaa. Talouden kasvu on lisännyt huomattavasti työvoiman kysyntää ja vuonna 2018 avoimia työpaikkoja oli kuukausittain huomattavasti aiempaa vuotta enemmän. Työvoimatarve on kiihtynyt niin ripeästi, että monilla aloilla työnantajilla on vaikeuksia löytää osaavaa työvoimaa tarpeisiinsa.

Pohjois-Pohjanmaa on ollut työttömyyden suhteellisessa pudotuksessa maamme kärkimaakuntia. Maakunnan työttömyysaste on vähitellen saavuttanut alle 10 prosentin tason, joskin hajonta kuntien työttömyysasteissa on edelleen suuri. Vuodenvaihteessa Pohjois-Pohjanmaalla oli noin 20 000 työtöntä työnhakijaa, mikä on n. 9000 henkeä vähemmän kuin 2 vuotta sitten. Työllistämistä edistävissä palveluissa on maakunnassa kuukausittain keskimäärin 9000 henkeä.

Työllisyys on kohentunut kaikilla alueilla

Merkittävä osa maakunnan työttömistä asuu Oulun seudulla, johon myös työ- ja koulutuspaikat ovat vahvasti keskittyneet. Oulun seudulla korostuu nuorten ja pitkäaikaistyöttömien korkea osuus työttömistä. Oulunkaarella ja Koillismaalla työttömyys on ollut viime vuosina korkealla tasolla, mutta vuonna 2018 työttömien suhteellinen vähennys oli maakunnan parhaimmistoa. Oulunkaaren ja Koillismaan työttömyystilastoja helpottaa osittain monen työttömän siirtyminen eläkkeelle, mutta myös moni löysi työtä ja avoimia työpaikkoja oli selvästi tarjolla taantumavuosia enemmän. Maakunnan eteläisillä seuduilla työttömyys on suhteellisesti pohjoisosia alempana ja myös näillä seuduilla työttömyys on edelleen alentunut. Pitkäaikaistyöttömyyttä on saatu merkittävästi alennettua Ylivieskan ja Raahen seuduilla. Haapavesi-Siikalatvan ja Nivala-Haapajärven seuduilla taas avoimien paikkojen suhteellinen kasvu oli viime vuonna maakunnan parhaimmistoa.

Työttömyys on laskenut kaikissa ammattiryhmissä Pohjois-Pohjanmaalla viimeisen kahden vuoden aikana. Työtä on ollut aiempaa enemmän tarjolla niin johtajille, asiantuntijoille kuin perustyöntekijöille. Työllisyys on kasvanut laajalla rintamalla erityisesti ICT:n, metalli- ja koneteollisuuden, kaupan, kuljetuksen ja rakentamisen aloilla ja niiden määrällisesti suurissa ammattiryhmissä. Heikommin työllisyys on lisääntynyt eräissä opetusalan ammattiryhmissä, myyjäammateissa ja monissa hallinnon ja asiakaspalvelun sihteeri- ja tukitehtävissä.  

Työllisyyden hoitoa rahoitettiin merkittävästi

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus käytti työllisyyden hoitoon vuonna 2018 noin 30 miljoonaa euroa, joista valtaosa kohdentui TE-toimiston kautta tarjottavaan työvoimakoulutukseen, valmennuksiin ja  palkkatukeen. Työllisyyttä kehitetään ELY-keskuksen toimesta myös Euroopan sosiaalirahaston hanketuen voimalla (ESR). Rahoitettavien hankkeiden kautta edistetään Pohjois-Pohjanmaalla mm. työllistymisvalmiuksia, yritysten osaamista sekä kasvu- ja rakennemuutosalojen uudistumista. Maakuntaan kohdentui ESR-rahoitusta viime vuonna 14,3 milj.€ ja lisäksi monet toimijat ovat mukana valtakunnallisissa ESR-hankkeissa. Keskiössä ovat olleet erityisesti nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen ja akuuttien työvoiman kohtaanto-ongelmien ratkaiseminen.

ICT-ala, matkailu ja elintarviketeollisuus investoivat kiivaimmin

ELY-keskuksen vahvimmat instrumentit alueen yritystoiminnan kehittämisessä ovat yrityksille myönnettävät kehittämisavustukset ja investointituet. Tuet ovat Euroopan aluekehitysrahaston ja maaseuturahaston osa-rahoittamia. Maaseuturahastosta myönnettiin yritystukia noin 3,4 miljoonaa euroa ja Euroopan aluekehitysrahastosta kehittämisavustusta noin 18 miljoonaa euroa.  Saapuneiden hakemusten määrä on ollut hienoisessa laskussa, talouden myönteiset suhdanteet eivät siis ole aktivoineet yrityksiä käynnistämään kasvu- ja kehittämishankkeita edellisvuosien tavoin, vaan suotuisassa markkinatilanteessa on keskitytty enemmän operatiivisen toiminnan pyörittämiseen.

Yritysten kehittämisavustuksesta suurimman osuuden saivat Oulun (7,0 milj. euroa) sekä Haapavesi-Siikalatvan (3,1 milj. euroa) seutukunnat. Muiden seutukuntien osuudet olivat 1,4 - 1,7 miljoonaa euroa.

Toimialoittain tarkasteltuna suurimmat rahoitusosuudet saivat ICT-ala (liike-elämän palvelut sekä elektroniikka ja sähköteollisuus yhteensä 5,1 milj. euroa), matkailuala (3,0 milj. euroa), elintarviketeollisuus (2,9 milj. euroa), metalliteollisuus (2,7 milj. euroa) sekä puutavara- ja puutuoteteollisuus (1,7 milj. euroa). ICT-alan ja erityisesti ohjelmistoalan hankkeiden määrä ja volyymi on laskenut edellisiin vuosiin verrattuna. Uusia yrityksiä on rahoitettu erityisesti tietoturvaohjelmistojen kehittämiseen. Metallialan saamat tuen laskivat hieman, mutta puutavara- ja puutuoteteollisuuden saamien tukien määrässä oli selvä lasku, koska ao. toimialan yritykset ovat investoineet merkittävästi aikaisempina vuosina ja valmistautuneet aiemmin markkinoiden kasvuun.

Maataloudessa, elintarvikkeiden valmistuksessa ja maaseutumatkailussa vuosi 2018 oli vilkas kehittämisvuosi. Maatalousinvestoinneissa oli lähes kolmesataa hanketta, joiden kokonaiskustannukset nousivat viiteenkymmeneen miljoonaan euroon. Pääasiallisesti hankkeet suuntautuivat maidon- ja naudanlihatuotannon modernisointiin ja kapasiteetin kasvattamiseen. Elintarvikesektorin hankkeista monet tähtäsivät viennin ja lähiruokasektorin lisäämiseen. Matkailuinvestoinnit painottuivat sekä majoituskapasiteetin lisäämiseen että ohjelmapalvelujen tuottamiseen. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus kehittää myös matkailualan työvoiman saatavuutta erillisellä valtakunnallisella hankkeella.

Pohjois-Pohjanmaan talouden ja työllisyyden odotetaan kasvavan lähitulevaisuudessakin, vaikka monissa viimeaikaisissa kansantalouden ennusteissa todetaan huippusuhdanteen taittuneen ja talouskasvun vähitellen hidastuvan. Maakunnassa on meneillään mittavia työllistäviä investointeja ja uusia avataan lähiaikoina. Monissa yrityksissä ei ole näköpiirissä välittömiä tekijöitä, jotka heikentäisivät niiden kilpailukykyä tai edellyttäisivät ripeitä henkilöstövähennyksiä. Kilpailu osaavasta työvoimasta kiristyy jatkossa. Alueen kilpailukyvyn kannalta työvoiman osaaminen ja sen kehittämisen turvaaminen on ensiarvoisen tärkeää.

Lisätietoja:

Johtaja Petri Keränen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, puh. 0400 197 187


Päivitetty