Tiedotteet 2018

Piispalankankaan hiekkarantoja ennallistetaan - lähes kilometri uutta hiekkarantaa Kannonkoskelle (Keski-Suomi)

Piispalankankaan kuuluisat hiekkarannat Kivijärven Suurussalmen kohdalla ovat vuosikymmenien saatossa kasvaneet pääosin umpeen. Tänä kesänä aloitetaan rantojen ennallistaminen.

Ensimmäisessä vaiheessa ranta-alueelta poistetaan puustoa ja hiekan päälle muodostunutta humuskerrosta, jolloin hiekka saadaan jälleen näkyviin. Seuraavassa vaiheessa kunnostusta on tarkoitus jatkaa vesialuetta niittämällä. Niitossa huomioidaan myös linnuston ja kalaston tarpeet. Muitakin vesialueen kunnostusmenetelmiä mietitään. Ranta-alueella varaudutaan toistuviin kunnossapitotoimenpiteisiin, joilla alue pidetään jatkossakin avoimena hiekkarantana.

Kunnostettavan ranta-alueen pituus on noin 950 metriä. Ennallistettavan alueen leveys vaihtelee muutamista metreistä kymmeniin metreihin.

Ennallistamisella monia tavoitteita

Hiekkaranta-luontotyypin palauttaminen

Järvien hiekkarannat ovat omaleimaisia niukkaravinteisia elinympäristöjä, jotka ovat syntyneet pääosin hiekasta ja hiedasta. Sijainnin avoimuudesta johtuen, tuuli, aallokko ja jääpeite muokkaavat ja ylläpitävät erityisesti hiekkarantoja. Hiekkarantoja on hävinnyt rantarakentamisen vuoksi ja varsinkin viime vuosikymmeninä niiden ominaispiirteitä ovat heikentäneet vedenpinnan säännöstely sekä vesien rehevöityminen ja lisääntynyt kiintoainekuormitus. Järvien hiekkarannat on nykyisin luokiteltu eteläisessä Suomessa erittäin uhanalaiseksi luontotyypiksi. Avoimilla hiekkarannoilla on erityistä merkitystä paahdeympäristöjen lajien elinympäristönä ja monien kahlaajalintujen pesimä- ja ruokailuympäristönä.

Virkistyskäytön lisääminen

Piispalankankaan hiekkaranta-alueen virkistyskäyttö on nykyään vähäistä, koska pusikot, puusto ja heinäkasvillisuus ovat vallanneet rannan. Kunnostuksella pyritään myös lisäämään rannan virkistyskäyttöä, mikä tukee rannan säilymistä avoimena.

Vesikasvillisuuden niittoja ja mahdollisia muitakin vesialueella tapahtuvia kunnostustoimenpiteitä toteutettaisiin seuraavina vuosina.  Hankkeen vuoden 2018 kustannusarvio on 30 000 euroa. Jauhoniemen osakaskunnan osuus on 20 000 € ja Keski-Suomen ELY-keskuksen osuus 10 000 €. Jauhoniemen osakaskunta on hankkeen toteuttaja ja vastaa hankkeeseen liittyvistä käytännön asioista.

Hiekkarannan hoito vaatii työtä ja sitoutumista

Umpeenkasvanut hiekkarantakin voidaan palauttaa entiselleen. Ranta-alueen puustoa ja pensaikkoa vesotaan ja hiekan päälle kertynyt humuskerros poistetaan, jopa vuosittain. Vesialuetta niitetään useana vuonna peräkkäin ja niittotähteet nostetaan maalle. Jos umpeenkasvu on vasta alussa, työläs mutta tehokas tapa on viettää talkoopäivä lapion kanssa vedessä ja irrottaa kasvit juurineen.    

Tuuli, aallokko ja jääpeite muokkaavat ja ylläpitävät luonnostaan hiekkarantoja. Vesien säännöstely on vaikuttanut vedenpinnan luontaiseen korkeusvaihteluun siten, että jäät ja aallokko eivät enää puhdista rantoja entiseen tapaan. Samoin ihmisen tekemät rakenteet, esim. penkereet saattavat muuttaa virtauksia.   

Vesien rehevöityminen ja lisääntynyt kiintoainekuormitus lisäävät umpeen kasvamista. Kun kasvustot lisääntyvät, eikä hiekka puhdistu luonnostaan, syntyy itseään ruokkiva kehä, jossa humusta ja mutaa kertyy hiekan päälle, kertyneeseen humukseen juurtuu lisää kasveja, jotka rikastuttavat kasvualustaa suotuisaksi uusille kasveille. Edenneen umpeenkasvun pysäyttäminen vaatiikin sitten jo lapiota järeämpiä keinoja, joille saatetaan tarvita jo vesilain mukainen ruoppauslupa taikka maankäyttö- ja rakennuslain mukainen maisematyölupa, maa- ja vesialueen omistajien luvan lisäksi.

Lisätietoja:

Jauhoniemen osakaskunta
Juha Leppänen
p. 040 5444 861
leppanenjuha9@gmail.com

Keski-Suomen ELY-keskus
Timo Sokka
Vesitalousasiantuntija
p. 0295 024 816
timo.sokka@ely-keskus.fi

Johanna Viljanen
Biologi
p. 0295 024 829
johanna.viljanen@ely-keskus.fi
 

 

 

 

 


Päivitetty