Tiedotteet 2018

Nurmien viljelyala voimakkaassa kasvussa (Kaakkois-Suomi)

Nurmen viljelyala Kaakkois-Suomessa kasvaa. Kolmen vuoden (2016-2018) aikana nurmiala on lisääntynyt lähes 11 000 ha, mikä on poikkeuksellisen suuri muutos.

Viljojen viljelyala sen sijaan väheni jonkin verran viime vuoteen verrattuna ja on nyt noin 65 000 hehtaaria. Leipäviljojen (vehnä ja ruis) ja kauran pinta-alat pienenivät, mutta ohran viljelyala kasvoi jonkin verran. Öljykasvien viljelyala säilyi lähes ennallaan.

Vilja-ala pieneni hieman - syysvilja-ala romahti

Viljelijöiden tukihakemustietojen mukaan viljojen viljelyala on tänä vuonna Kaakkois-Suomessa noin 65 000 ha eli hieman alle puolet (47 %) kokonaisviljelyalastamme. Vilja-ala pieneni jonkin verran viime vuoteen verrattuna.

Kevätvehnän pinta-ala (14 800 ha) pieneni viime vuodesta noin 1 400 ha. Kevätvehnän viljely painottuu selvästi Kymenlaaksoon, jossa sen viljelyala on tänä vuonna 13 % maakunnan peltoalasta.

Viime vuoden märän ja myöhäisen kasvukauden seurauksena syyskylvöisiä viljakasveja päästiin kylvämään vain vähän, minkä vuoksi syysvehnän ja rukiin viljelyala on nyt poikkeuksellisen pieni. Koko 2000-luvulla vain vuonna 2013 syysviljojen pinta-ala on ollut yhtä pieni kuin tänä vuonna.

Ohran viljelyala kasvoi noin 2 300 ha. Ohran kokonaisalasta (24 900 ha) noin 6 700 ha on mallasohraa, jonka viljely on keskittynyt pääosin Kymenlaaksoon. Rehuohraa taasen viljellään Etelä-Karjalassa selvästi enemmän kuin Kymenlaaksossa.

Kauran viljelyala (23 200 ha) pieneni suunnilleen saman verran kuin ohra-ala kasvoi. Maakuntien kokonaispeltoaloihin verrattuna kaura-ala on Kymenlaaksossa jonkin verran suurempi kuin Etelä-Karjalassa.   

Öljykasvialan kasvu taittui

Öljykasvialan viime vuosien kasvu taittui tänä vuonna. Rypsiä ja rapsia on nyt viljelyssä noin 5 000 ha, jossa on vähennystä viime vuoteen lähes 600 ha. Kevätrapsi (2 500 ha) on hieman suositumpi öljykasvi kuin kevätrypsi (2 400 ha). Syyskylvöisiä öljykasveja viljellään vain noin sadan hehtaarin alalla.

Härkäpavun ja kuminan viljelyalat pysyivät saman suuruisina kuin viime vuonna. Härkäpapua viljellään tänä vuonna noin 1 900 hehtaarilla ja kuminaa hieman yli 1 000 hehtaarilla. Molempien kasvien viljelyalat ovat kasvaneet viime vuosina, mutta kokonaisalasta niiden yhteinen osuus on vain parisen prosenttia.

Nurmiala kasvaa kohisten

Viljeltyjen nurmien viljelyala pieneni Kaakkois-Suomessa melko tasaisesti aina vuoteen 2016 asti. Tuolloin nurmiala kääntyi kuitenkin selvään nousuun ja sama kehitys jatkui myös tänä vuonna. Nurmiala on nyt lähes 40 000 ha, jossa on kasvua viime vuoteen peräti 4 000 hehtaaria. Nurmea on nyt viljelyssä saman verran kuin vuonna 2000. Nurmien viljely painottuu selvästi Etelä-Karjalaan, jossa nurmiala on yli 30 % maakunnan peltoalasta. Kuitenkin myös Kymenlaakson peltoalasta lähes neljännes on jo nurmena.

Yksi syy nurmialan kääntymiselle nousuun on se, että aiemmin viherlannoitusnurmena, viherkesantona tai luonnonhoitopeltona olleita kasvustoja on muutettu viljellyiksi nurmiksi. Viherlannoitusnurmen (2 900 ha), kesannon (5 300 ha) ja luonnonhoitopeltojen (10 900 ha) yhteisala onkin vähentynyt selvästi viimeisten neljän vuoden aikana.

Linkin takana, liitetiedostossa (pdf):

  • Viljelypinta-alat (ha) Kaakkois-Suomessa vv. 2000 – 2018
  • Suhteelliset viljelyalat (%) Kaakkois-Suomessa vuonna 2018
  • Viljelypinta-alat (ha) Kymenlaaksossa vv. 2015 – 2018
  • Viljelypinta-alat (ha) Etelä-Karjalassa vv. 2015 – 2018

Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen tekemä tilasto perustuu viljelijöiden 15.6.2018 mennessä kuntiin jättämien tukihakemuslomakkeiden tietoihin. Lisätietoja muiden kuin pääviljelykasvien viljelyaloista saa ELY-keskuksesta.

Lisätietoja Kaakkois-Suomen ELY-keskuksessa:

Maaseutupalvelut -yksikön päällikkö Jyrki Pitkänen
puh.  040 7171 272
etunimi.sukunimi(at)ely-keskus.fi

 


Päivitetty