Tiedotteet 2018

MTBE-pitoisuudet kohoamassa Pajulammessa ja Sarkavedessä, Kärmelammella ensimmäinen kalakuolema (Etelä-Savo)

Mäntyharjun Kinnin kemikaalionnettomuuden ympäristövaikutukset ovat voimistumassa alapuolisissa vesissä. Havainto ensimmäisestä kalakuolemasta tehtiin näytteenoton yhteydessä Kärmelammessa torstaina 12.4.  Kärmelammessa ja Ojantakaisenlammessa haitta-ainepitoisuudet ovat niin korkeita, että kalakuolemia on odotettavissa jatkossakin.

Keskiviikkona 11.4. otettujen vesinäytteiden tulosten mukaan Pajulampeen tulevan, Pajulammen ja Pajulammesta Sarkaveteen purkautuvan puron haitta-ainepitoisuudet ovat nousseet merkittävästi. Pajulammen korkein havaittu haitta-ainepitoisuus oli 74 milligrammaa litrassa.

Mitattujen MTBE-pitoisuuksien ja alustavien mallinnustulosten perusteella myrkyllisyyttä vesieliöille todennäköisesti ilmenee lähimmissä pintavesimuodostumista eli Kärmelammessa, Ojantauksenlammessa ja Pajulammessa sekä näiden välisissä puroissa. Sarkavedessä pitoisuuden ei ennusteta nousevan vesieliöille myrkylliselle tasolle, mutta sielläkin tulee esiintymään haju- ja makuhaittoja lähellä Pajulammesta purkautuvaa puroa.

Sarkaveteen purkavan ojan edustalla haitta-ainepitoisuus on nousussa. Pitoisuus oli näytteenottohetkellä 0,12 milligrammaa litrassa. Laajemmalla Sarkavedessä pitoisuudet ovat edelleen pieniä (0,003 milligrammaa litrassa). Hajukynnys on purkautumispaikan lähistöllä ylittynyt.

Suomen ympäristökeskus on käyttänyt vesieliöille aiheutuvan riskin arvioinnissa viitearvoina MTBE-pitoisuustasoja, jotka ovat noin 150 milligrammaa/litra akuutille eli välittömälle myrkyllisyydelle vesieliöille ja 50 milligrammaa/litra krooniselle eli pitkän ajan kuluessa ilmenevälle myrkyllisyydelle. Nämä ohjeet soveltuvat myös herkemmille vesieliöille (esim. kalanpoikaset, mäti) tehtävään tarkasteluun.

Torstaina 12.4. alueelta otettiin lisää pintavesinäytteitä. Tulokset saadaan viikonlopun aikana ja niistä tiedotetaan maanantaina 16.4.

Päästöjen leviämistä rajoitetaan puomeilla ja patorakenteilla

Kärmelampeen ja Ojantauksenlampeen on asennettu haitta-aineen leviämistä rajoittavia puomeja. Lisäksi Ojantauksenlampeen on asennettu erillinen suojaseinä. Onnettomuusalueelta Kärmelampeen tuleva oja on tukittu patorakenteella. Patorakennetta suunnitellaan ja se rakennetaan kosteikkoalueen pohjoispäähän. Suojaseinällä ja patorakenteilla hidastetaan haitta-aineiden leviämistä. Padotusalueille tulevien vesien pääsyä vähennetään. Suunnittelu tältä osin on käynnissä.

Kairaamalla on selvitetty onnettomuusalueen alapuolisten alueiden maalaji- ja kalliopintatietoja. Saatavien tietojen perusteella arvioidaan mm. haitta-aineen kulkeutumista maaperässä.

Ympäristövaikutuksia seurataan erillisen ohjelman avulla. Ohjelmaan sisältyy pinta- ja pohjavesien seurantaa. Pintavesinäytteitä otetaan 16 pisteestä. Pohjavesiseurantaohjelma on valmisteilla. Kaivojen omistajiin on oltu yhteydessä ja tarkkailu käynnistyy 16.4. alkavalla viikolla. Tarkkailuohjelmaa päivitetään tarpeen mukaan.

Patorakennelma. Kuva: Ramboll Oy

Haitta-aineelle haiseva ja maistuva vesi ei sovellu talousvedeksi

MTBE:lle ei ole annettu Suomessa talousveden terveysperusteisia laatuvaatimuksia tai -suosituksia. Talousveden käytettävyyttä rajoittaa kemikaalin aiheuttama haju ja maku. Talousvedessä ei saa olla vierasta hajua tai makua. Haju varoittaa jo itsessään käytettävyydestä. Vettä ei pidä juoda eikä käyttää pesu- tai saunavetenä, jos hajun tuntee. Haju jää myös iholle.

Tarkempia tietoja talousveden laadusta voi kysyä terveystarkastaja Marko Nyyssöseltä, p. 044 794 5330, marko.nyyssonen(at)mikkeli.fi

Onnettomuus tapahtui lauantaina 7.4. kun Mäntyharjun Kinnin seisakkeella tilapäisessä säilytyksessä ollut 50 junavaunun letka lähti tuntemattomasta syystä liikkeelle, ja yksi säiliövaunu törmäsi päätepuskimeen. Vaunu suistui raiteelta ja rikkoutui. Säiliössä oli 61 tonnia kemikaalia (MTBE), josta 35 tonnia valui maahan.

Lisätietoja:

Ympäristönsuojelun asiantuntija Esa Rouvinen, Etelä-Savon ELY-keskus, p. 029 502 4228, esa.rouvinen(at)ely-keskus.fi

Ympäristötarkastaja Raija-Leena Heino, Mikkelin seudun ympäristöpalvelut, p. 044 794 4718,
raija-leena.heino(at)mikkeli.fi

Lisätietoa MTBE:n ympäristövaikutuksista:

Ryhmäpäällikkö Jani Salminen, Suomen ympäristökeskus p. 029 5251 608


Päivitetty