Navigointivalikko
Tiedotteet 2018

Miten maaseutua tulisi kehittää Etelä-Savossa? (Etelä-Savo)

Maaseudun yritysten tulisi luoda yhteinen visio toiminnalleen ja yritykset mukaan kehittämishankkeiden toimiin. Matkailuverkostojen toimintaa tulisi laajentaa ja syventää. Kunnat tulisi saada laajemmin yritysten kehittämistyöhön mukaan ja nuorille myös osallistumismahdollisuuksia. Etelä-Savosta tulisi luoda biotalouden uusien elinkeinojen sekä matkailun ja luomutuotannon uusi 'Green Valley'.

Maaseudun tie-, tietoliikenne- ja jätehuoltoverkot kaipaavat kehittämistä. Kestävän ruoan ja energian tuotantoa tulee edistää ja modernisoida. Maaseudun myönteisten asioiden viestintää tulee lisätä ja imagotyötä tehostaa. Puumala-ilmiöstä, joka on oiva esimerkki alueen yrittäjien yhteistyöstä, tulee ottaa opiksi koko Etelä-Savon alueella.

Näitä ja useita muita maaseudun kehittämistoimia tuotiin esille 6.11.2018 Mikkelin Kyyhkylässä järjestetyssä maaseutuohjelman väliarvioinnin tulosten julkistamistilaisuudessa, jossa useiden työpajojen voimin pohdittiin Etelä-Savon maaseudun kehittämistoimia lähivuosina ja uudella ohjelmakaudella.

Maaseudun kehittämisohjelma on keskeinen väline maaseudun asukkaiden hyvinvoinnin edistämisessä. Ohjelman rahoituksella uudistetaan ja vahvistetaan elinkeinoja sekä parannetaan ihmisten vaikuttamismahdollisuuksia ja ympäristön tilaa. EU-osarahoitteisen maaseutuohjelman tavoitteiden toteutumisesta teetettiin kuluvana vuonna ulkopuolinen väliarviointi Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan osalta. Arvioinnin toteutti Suomen Aluetutkimus FAR yhteistyössä vesantolaisen Augurix Oy:n kanssa. Arviointiraportti löytyy nettisivuilta www.maakehys.fi.

Matkailun toimijaverkolle kaivataan vahvistusta

Arvioinnissa suositetaan Etelä-Savolle matkailuklusterin monipuolistamista, toimijaverkon vahvistamista ja lisäresursseja rakennehaasteisiin. Matkailu on Etelä-Savossa perinteinen vahvuus. Lähes puolet maakuntaan vuosina 2015-2017 myönnetystä maaseutuohjelman yritystuesta on kohdistunut matkailualalle. Jatkossa tulisi olla mahdollista rakentaa vahvempaa klusteria, johon yhdistyisivät matkailuun kytkeytyen myös luomutuotanto, lähiruoka, luonnon monimuotoisuus ja kauppa (verkkokauppa, puodit). Monissa näissä osa-alueissa on tapahtunut myönteistä kehitystä kuluvalla ohjelmakaudella, mutta niistä tulisi rakentaa nykyistä vahvemmin toisiaan tukevaa kokonaisuutta. Arviointi suosittaa Etelä-Savolle edelleen panostamista matkailuverkostojen maakunnan rakentamiseen.

Maaseudun kehittämistyöhön liittyvää toimijaverkkoa tulisi vahvistaa Etelä-Savossa, sillä maakunnan toimijakenttä on paikoin ohut ja aukkoinen. Alueelta puuttuu esimerkiksi vahva kehitysyhtiöverkko, jollainen muissa Itä-Suomen maakunnissa kokoaa yhteen kehittyvien yritysten tarpeita ja jalostaa niitä hankkeiksi.

Etelä-Savon maakunnalla on erityisiä aluerakenteen ja -talouden haasteita muihin Itä-Suomen maakuntiin verrattuna. Vuosina 2007-2015 maakunnasta katosi lähes 5 000 työpaikkaa suhdannekehityksen ja toimialarakenteen vaikutusten lisäksi. Tämän mittakaavan haasteita ei maaseutuohjelman keinoin voida ratkaista, vaan siihen tarvitaan rakennerahastojen ja mahdollisten valtion erityistoimien tukea.

Maaseudun imagotyö ja viestintä korostuivat

Maaseudun imagotyö ja viestintä nähtiin arvioinnissa kaikille alueille ja maaseudun toimijoille yhteisenä tulevaisuusinvestointina. Parhaillaan elettävään murroskauteen kuuluu ristiriitaisten näkemysten ja viestien olemassaolo. Tämän vuoksi realistinen ja monipuolinen viestintä maaseudusta asumis- ja liiketoimintaympäristönä on erityisen merkityksellistä.

Myös arviointitulosta pohtineessa työpajassa korostui viestinnän merkitys, kun halutaan edistää maaseudulla harjoitettavan yritystoiminnan sekä aikaan ja paikkaan sitoutumattoman työnteon mahdollisuuksia Etelä-Savossa. Maaseudun imagotyön tulee olla vahvasti mukana uuden ohjelmakauden alueellisissa strategiapainotuksissa.

Lisätietoja arvioinnista antavat:

Yksikön päällikkö Maija Puurunen, Etelä-Savon ELY-keskus, maija.puurunen(at)ely-keskus.fi, p. 0295 024 074

Arviointiryhmän yhteyshenkilö Tuomas Kuhmonen, Augurix Oy, tuomas.kuhmonen(at)augurix.fi,p. 050 5911959
 


Alueellista tietoa