Tiedotteet 2018

Maatilojen investiontirahoitusnäkymiä päivitettiin Mikkelissä (Etelä-Savo)

Maatalouden investoinnit edistävät parhaimmillaan hallitusohjelmassa olevaa ruokatuotannon kannattavuuden parantamista, totesi maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä valtakunnallisilla maatalouden rakennetukien kesäpäivillä 8.6.2018 Mikkelissä. Lepän mukaan maatalouden investoinnit ovat olleetkin viime ja tänä vuonna ennätyksellisen korkealla tasolla ja investointirahoituksen turvaamiseksi hallitus on osoittanut lisämäärärahaa siirrettäväksi Maatilatalouden kehittämisrahastoon. Katso ministerin tervehdys tästä.

Rakennetukipäivillä luotsattiin näkemyksiä maatilojen investointirahoituksen tuleviin näkymiin. Seminaariin osallistui runsaat 100 henkilöä maatalouden investointien rahoituksen parissa työskenteleviä ELY-keskusten ja ohjaavien tahojen virkailijoita. Rakennetukipäivät järjesti Maaseutuvirasto yhdessä Maaseutuverkoston ja Etelä-Savon ELY-keskuksen kanssa. Seminaarin esitykset julkaistaan maaseutu.fi -tapahtumakalenterissa.

Säädökset muuttuvat, väheneekö byrokratia?

Lainsäädäntöneuvos Mika Saari maa- ja metsätalousministeriöstä selvitti rakennetukilakiin kesäkuun alussa tulleita muutoksia. Tänä vuonna tilanpidon aloittavat alle 41-vuotiaat viljelijät voivat hakea aloitustukea 24 kuukauden sisällä tilanpidon aloittamisesta. Määrärahatilanteen vuoksi tukea kannattaa hakea ennen tilanpidon aloittamista. EU-rahoituksen niukkuudesta johtuen lypsykarjanavetoiden rakentamiset rahoitetaan syksyllä kokonaan kansallisesti.  

Ylitarkastaja Sanna Koivumäki kertoi EU-komission maatalouspolitiikkauudistuksen CAP27 keskeisistä sisällöistä. Asetusehdotusten mukaan jäsenmaat tekisivät strategisen suunnitelman, joka sisältäisi maakohtaiset tavoitteet ja saavutettavat tulokset ja toimenpiteet. Jäsenmaille jäisi enemmän valtaa päättää alueella sovellettavan tukikokonaisuuden sisällöstä, valvonnasta ja seurannasta. Koivumäen mukaan nykyiset toimenpiteet suorien tukien järjestelmässä ja maaseudun kehittämisessä näyttäisivät pääsääntöisesti jatkuvan ympäristöön ja ilmastoon liittyvien toimenpiteiden korostuessa. 

Palvelu- ja kehityspäällikkö Pekka Häkkinen ProAgria Etelä-Savosta kertoi kehittämishankkeesta, jonka tavoitteena on ollut viljelijän ja maaseudun pienyrittäjiin kohdistuvan byrokratian vähentäminen, sujuvoittaminen ja yksinkertaistaminen. Eteläsavolaisten viljelijöiden alullepanema hanke on saanut verraten paljon julkisuutta. Viranomaiset ovat aktiivisesti edistäneet hankkeessa esitettyjä lukuisia kehittämisehdotuksia. 

Maatalouden tulevaisuusskenaariot

Ohjelmapäällikkö Pasi Rikkonen Luonnonvarakeskuksesta (Luke) hahmotti maatalouden ja elintarvikealan tulevaisuutta vuoteen 2030 asti.  Tulevaisuuden skenaarioiden taustalla ovat maatalouspolitiikan uudistamistarpeet 2020-luvun jälkeen. Skenaariot liittyivät maatalouden mahdollisuuksiin ilmastonmuutoksen hillinnässä, energian tuotantoon ja käyttöön, maatalouden mahdollisuuksiin kansainvälisen kauppapolitiikan epävarmuuksien pyörteissä sekä arktisuuden brändäykseen viennin veturina.

Rikkosen mukaan vuosina 2040-2050 tulee olemaan useita ruokajärjestelmiä, mutta pääpaino on edelleenkin peltoon perustuvassa järjestelmässä. Myös paikallisuus, luomu, urbaanituotanto, 3D -tulostus, keinoliha ja hyönteistalous ovat nousevia kehitysaloja. Kehityssuuntana on tuottavuuden kasvu, eli yksi viljelijä pystyy jatkossa ruokkimaan yhä suuremman määrän ihmisiä. Ilmastomuutoksen hallinnan osalta Rikkonen näki, että eloperäisten maiden hoidon osalta Suomi joutuu jatkossa tekemään entistä enemmän toimenpiteitä.

Kulutuksen muutokset vaikuttavat ruoan tuotantoon siten, että kasvis- ja kalapainotteisuus lisääntyy ja lihasta tulee ylellisyystuote, jota syödään harvoin. Vähäpäästöisten tuotteiden kulutus tulee nousemaan. Etelä-Savon maa- ja elintarviketalouden vahvuuksina Rikkonen näki luomutuotannon, puhtaan makean veden, eläinten hyvinvoinnin sekä pellon edullisen hinnan.

Maataloudessa verraten heikko kannattavuus

Erikoistutkija Arto Latukka (Luke) tarkasteli maatalouden kannattavuutta ja sen kehitystä EU:n FADN-kirjanpitotilojen tulosten avulla. Latukka totesi suomalaisten maatilojen kannattavuuden EU-maiden vertailussa viidenneksi heikoimmaksi. Maatilojen kannattavuuskehitys on vaihdellut vuosittain ja tuotantomuodoittain. Paras kannattavuus on erikoiskasvituotannossa ja heikointa viljanviljelytiloilla. Maidontuotannossa vuosia jatkunut suhteellisen tasainen kannattavuuskehitys on kääntynyt laskuun viime vuosina.

Luomutuotantotiloilla kannattavuus on parempaa kuin tavanomaista tuotantoa harjoittavilla tiloilla. Latukan mukaan luomutuotannon parempi kannattavuus johtuu korkeammista tuottajahinnoista, alhaisemmista tuotantokustannuksista ja suuremmasta tilakoosta.

Yksikön päällikkö Maija Puurunen totesi kannattavuuden paranevan tilakoon kasvun myötä erityisesti parhaiten menestyneillä maito- ja naudanlihatiloilla. Heikoimmin menestyneilläkin tappiot olivat vähäisemmät suurimmilla tiloilla. Puurunen arvioi, että viimeaikainen maatalouden investointibuumi johtuu paremman kannattavuuden tavoittelusta.    

Viljelijät kokivat maatalouden mahdollisuutena

Juvan Muumaa Ay:n yrittäjä Anssi Laamanen loi näkymiä eteläsavolaisen luomumaatalouden nykytilaan ja tulevaisuuteen. Laamanen totesi, että alueen luomutuotanto ja luomutuotteiden kysyntä ovat kasvaneet tietoisten ja ymmärtävien kuluttajien ansiosta. Myös alueen vahva luomututkimus ja yhteistyöverkostot ovat luoneet pohjaa ja tukeneet luomun kasvua Etelä-Savossa. Laamanen katsoi, että nykypäivän tietoinen kuluttaja on valmis maksamaan luomun laadusta. Kannattavan tuotannon ylläpitämiseksi kaupan halpuuttamiskampanjan tulisi loppua. Laamanen totesi, että uusi teknologia mahdollistaa tuotteiden entistä paremman jäljitettävyyden ja että uusien innovaatioiden ja teknologioitten kehittämiseksi saatavilla tulisi olla joustavampia rahoitusinstrumentteja.

Sari Saari-Muhonen, maitotilan yrittäjä Kerimäeltä, kertoi tilansa kehityksestä nykyiseksi 60 lehmän ja yli sadan peltohehtaarin robottilypsytilaksi. Tilan jatkokehittämisen haasteena Saari-Muhonen näki saatavilla olevan pellon niukkuuden ja peltolohkojen pienen koon, sijainnin ja sirpaleisuuden. 

Maatalouden uhkatekijöiksi Saari-Muhonen katsoi väestön ikääntymisen ja maatilojen sukupolvenvaihdosten viivästymisen, vaikeasti ennustettavan maatalouspolitiikan ja maatilojen työvoimapulan. Myös maakuntauudistus huolestutti lomituksen ja muiden maaseutupalvelujen saatavuuden kannalta.  Maaseudun mahdollisuuksina Saari-Muhonen näki muiden muassa elämys- ja kalastusmatkailun, green care -toiminnan, metsien virkistys/tehokäytön, vierastyövoiman saannin rajan takaa, elintarvikkeiden jatkojalostuksen sekä lähi- ja luomuruoan. 

Lisätietoja:

Maija Puurunen, yksikön päällikkö, Etelä-Savon ELY-keskus, p. 0295 024 074, maija.puurunen(at)ely-keskus.fi

Ossi Tuuliainen, johtava asiantuntija, Etelä-Savon ELY-keskus, p. 0295 024 098, ossi.tuuliainen(at)ely-keskus.fi

Mikko Ukkonen, maaseutuasiantuntija, Etelä-Savon ELY-keskus, p. 0295 024 100, mikko.ukkonen(at)ely-keskus.fi

 


Päivitetty