Tiedotteet 2019

Maaseudun tila säilynyt ennallaan Pohjois-Karjalassa

Pohjois-Karjala on maaseutuvaltainen maakunta, jonka pinta-alasta 98 prosenttia luokitellaan maaseutumaiseksi. Väestöstä yli puolet (53 %) ja työpaikoista liki puolet (44 %) sijaitsee näillä alueilla. Leimallista on myös niin kutsutun syvän maaseudun suuri määrä.

Näiden maaseutualueiden kehittämisen tarpeisiin lähdettiin maaseuturahaston tuella rakentamaan vuonna 2016 Pohjois-Karjalan maaseutuluotainta. Toimintatavassa törmäytetään tilastot sekä asiantuntija- ja kokemustieto. Maaseutuluotain on kehitetty tukemaan maaseudun kehittämistyötä sekä julkisuusprofiilia. Luotain tukee myös Pohjois-Karjalan maaseudun kehittämissuunnitelman vaikuttavuuden ja tulosten seurantaa sekä kehittämistoimien suuntaamista. Tulosten on tarkoitus toimia virikkeenä maaseutua koskevissa kehitys- ja toimenpidekeskusteluissa.

Maaseutuluotaimen tavoitteena on lähestyä maaseutualueita monipuolisesti ja hallinnollisista rajoista riippumattomasti.  Sen on tarkoitus olla mahdollisimman yksinkertaisesti toistettavissa ja tulosten kiinnostavia ja kehittämiskeskustelua virittäviä. Nyt vuonna 2019 toteutettu maaseutuluotaimen laukaisu oli järjestyksessään toinen, joten luotaimella onkin ollut mahdollista tutkia myös sitä, miten maaseudun tila on muuttunut vuoden 2017 näkemyksestä. 

Luotain on toteutettu Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen ja Itä-Suomen yliopiston alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatian yhteistyönä.

Maaseutuluotaimessa on kyse rajatun vastaajaraadin antamasta arviosta Pohjois-Karjalan maaseudulle. Laajaan kyselyyn vastasi 300 henkilöä noin 1500 henkilön kohdejoukosta.

- Pohjois-Karjalassa kehitetty maaseudun kehityksen ja tulevaisuuden luotain on menetelmänä herättänyt valtakunnallistakin mielenkiintoa, toteaa projektitutkija Pasi Saukkonen Itä-Suomen yliopiston Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatiasta.

Arki sujuu - parannettavaa työssä, osaamisessa ja elinkeinoissa

Maaseutuluotaimen yksi keskeisistä tuloksista on kokonaisarvosana Pohjois-Karjalan maaseudun tilasta ja kehityksestä. Kokonaisarvosanaksi vuonna 2019 Pohjois-Karjalan maaseutu saa 6,6, mikä on sama kuin vuonna 2017. Myös teemoittain tarkasteltuna arvosanat ovat muuttuneet vain vähän vuodesta 2017. Paras tilanne on maaseudun palveluissa ja sujuvassa arjessa, eniten taas kehitettävää työssä, osaamisessa ja elinkeinoissa.

Maaseudulle tyypilliset toimialat eli elintarvike- ja luonnontuoteala sekä maa- ja metsätalous koetaan kehittämisessä tärkeimmiksi. Maaseutualueiden houkuttelevuudesta halutaan pitää kiinni ja tässä erityisesti paikallisten toimijoiden yhteistyö ja yhteinen tahtotila nousevat suureen arvoon. Maaseutualueiden saavutettavuuden ja yhteyksien turvaamista korostetaan, pitäen sisällään niin tiestön, tietoliikenneyhteydet kuin julkisenkin liikenteen.

- Kokonaisarvosana jää edelleen melko alhaiseksi. Positiivista on se, ettei arvosana ole laskenut vuoden 2017 tasosta  työpaikkojen ja väestön voimakkaasta keskittymiskehityksestä huolimatta. Myös vastaajajoukon (300 vastaajaa) kasvaminen edellisestä mittauksesta parantaa tulosten luotettavuutta ja luo uskoa luotaimen käytölle myös jatkossa, toteaa maaseutu ja energia yksikön päällikkö Pekka Tahvanainen Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta.

Raportti ja siihen liittyvä materiaali on luettavissa ELY-keskuksen Maaseudun kehittäminen -sivulta (tarvittaessa sivun oikean yläkulman aluevalinnasta Pohjois-Karjala). Maaseutuluotaimen tuloksiin voi tutustua ja niitä kommentoida syksyn aikana myös eri tapahtumissa, mm. Silva -metsänäyttelyssä 6.-7.9. ELY-keskuksen osastolla nro 220.


Lisätietoja

Pohjois-Karjalan ELY-keskus, maaseutu- ja energiayksikön päällikkö Pekka Tahvanainen, puh. 0295 026 107, pekka.tahvanainen(at)ely-keskus.fi

Itä-Suomen yliopisto, yliopistoharjoittelija Essi Saarinen, essisaa(at)student.uef.fi

Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia, Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus,
projektitutkija Pasi Saukkonen, puh. 050 464 2534, pasi.saukkonen(at)uef.fi


Päivitetty