Maaseudun hanke- ja yritystuilla elinvoimaa Etelä-Pohjanmaalle (Etelä-Pohjanmaa)
Toteutuvatko maaseudun alueelliset kehittämissuunnitelmat? Vastauksia löytyy Länsi-Suomen ELY-keskusten teettämästä väliarvioinnista.
Yritykset kokivat maaseuturahaston investointituen parantaneen yrityksen toiminnan laatua, mahdollistanut työpaikkojen säilymisen sekä edistänyt uusien tuotteiden ja palvelujen syntymistä. Pidemmällä aikavälillä hankkeiden vaikutusten arvioidaan näkyvän lisäinvestointeina, yrityksen uudistumisena ja kannattavampana toimintana.
- Arvioinnissa selvisi, että yritystuet ovat kohdistuneet kattavasti koko Etelä-Pohjanmaan alueelle, toteaa Hanna Mäkimantila tyytyväisenä.
Maaseuturahaston kehittämishankkeiden keskeisiä tuloksia ovat kohderyhmän osaamisen nostaminen, hyödynnettävän materiaalin tuottaminen kohderyhmälle ja toteuttajaorganisaation osaamisen paraneminen. Hankkeilla on myös edistetty yhteistyöverkostojen syntymistä ja alueiden väliset hankkeet koetaan onnistuneiksi.
Etelä-Pohjanmaalla arvioinnissa tarkasteltiin erityisesti yritysryhmähankkeita, jotka on tarkoitettu 3-10 yrityksen ryhmälle yhteiseen ja yrityskohtaiseen kehittämiseen. Tarkastelun kohteena oli kansainvälistymistä ja vientiä tavoittelevat yritysryhmät. "Yritysryhmässä muiden osallistujien kokemukset ovat kiinnostavia ja niistä saa paljon ajattelemisen aihetta", kiteyttää yritysryhmän antia. Viennin ja asiakaskontaktoinnin ymmärrys lisääntyi yritysryhmissä. Yritysryhmäväline on ollut uusi, joten jonkin verran on ollut myös opettelua.
Toisena erityistarkastelun kohteena olivat alkutuotannon kehittämishankkeet, joilla on pyritty vahvistamaan viljelijöiden osaamista.
- Hankkeilla on vaikutettu viljelijän ajattelumaailmaan, kehittämisorientaatioon ja toimintatapoihin, joilla on puolestaan vaikutuksia toiminnan kannattavuuteen ja kilpailukykyyn. Kehittämistyö on tuottanut tavoiteltua tulosta, Mäkimantila vahvistaa.
Arviointi suosittaa, että jatkossa tulee kiinnittää huomioita maaseudun kehittämistyön julkisuuskuvan parantamiseen, hankkeiden kohderyhmien tarkempaan määrittelyyn ja vaikuttavuuden parantamiseen esimerkiksi kytkemällä kehittämistoimia vahvemmin yritysten omiin kehittämisprosesseihin. Näin uusien toimintatapojen juurruttaminen olisi todennäköisempää.
Arviointi vahvisti näkemystä alueellisten kehittämissuunnitelmien tarpeellisuudesta.
- Länsi-Suomi on hyvällä tavalla yhdessä erilainen. Tarkoitan tällä sitä, että melko saman suuruisilla kehyksillä toimivat alueet operoivat omilla tavoillaan ja linjauksilla. Kuitenkin tiivisti alueiden kanssa yhteistyötä tehden ja alueiden välisiä hankkeitakin toteuttaen. Tämä vahvistaa ajatusta, että alueellista maaseudun visiointia, yhdessä linjattavan tahtotilan määrittämistä kannattaa tehdä jatkossakin – nimenomaan aluetasolla, toteaa arvioitsija Pasi Saukkonen Itä-Suomen yliopistosta.
Väliarvioinnin faktat
Etelä-Pohjanmaan, Pirkanmaan, Pohjanmaan, Satakunnan ja Varsinais-Suomen ELY-keskukset teettivät yhteistyönä alueellisten maaseudun kehittämissuunnitelmien väliarvioinnin, jonka loppuraportti on nyt julkaistu. Väliarviointia varten selvitettiin Länsi-Suomen ELY-keskusten maaseuturahastosta rahoittamat kehittämishankkeet ja yritystuet vuosina 2015-2018. Arviointia varten tehtiin kyselyitä tuen saajille sekä haastateltiin maaseudun toimijoita. Lähtöaineisto koostui 322 rahoitetusta kehittämishankkeesta ja 863 rahoitetusta yritystuesta. Kyselyt tavoittivat lähes joka toisen kehittämishankkeen ja kolmasosan tuetuista yritystuista. Arvioinnin toteutti Itä-Suomen yliopiston Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia sekä TK-Eval.
Tutustu raporttiin:
Länsi-Suomen maaseudun kehittämissuunnitelmien väliarviointi (pdf)
Aiheeseen liittyvää: Maaseutuohjelman kuulumisia blogi, kirjoittaja Hanna Mäkimantila
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen blogi (ely-keskus.fi)
Lue lisää vaikuttavuudesta:
Eteläpohjalaisen maaseudun mahtisatoa julkaisu (pdf)
Lisätietoja:
Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)
Hanna Mäkimantila, kehittämispäällikkö
0295 027 701, [email protected]