Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2014

Kokemäenjoen simpukkakanta kärsi suuresta nikkelipäästöstä (Varsinais-Suomen ELY-keskus)

Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n tehtaalta pääsi 4.- 6.7.2014 Kokemäenjokeen prosessiliuosta, joka sisälsi 66 tonnia nikkeliä, 1,3 tonnia kobolttia, 2,3 tonnia ammoniumtyppeä sekä 94 tonnia sulfaattia. Tehtaan ympäristöluvan (10.12.2004) mukainen nikkelin päästöraja-arvo on 1,5 kg/vrk eli noin 550 kg/vuosi. Päästön jälkeen Kokemäenjoen pohjanläheisessä vedestä mitattiin Harjavallassa enimmillään 8 800 mikrogrammaa nikkeliä litrassa (µg/l), kun ympäristölaatunormin mukainen vuosikeskiarvon raja on 20 µg/l ja hetkellisen pitoisuuden raja 34 µg/l. Vähäkuormitteisessa joessa nikkeliä on 1-2 µg/l.

12.7.2014 alkaen tehtiin havaintoja runsaista simpukkakuolemista. Simpukoita koskevan selvitysraportin mukaan kaikkien simpukoiden kuolleisuus päästön jälkeen oli Harjavallan padon alapuolella merkittävä. Selvitys tehtiin 35 kilometrin matkalla sukeltamalla ja laskemalla simpukat 57 linjalta (padon yläpuoli 8, patoallas 2 ja padon alapuoli 47 tutkimuslinjaa).

Suurin kuolleisuus, 62 - 64 % oli pikkujärvisimpukoilla (1,1 - 1,2 miljoonaa yksilöä) ja pienin sysijokisimpukoilla, 8 - 10,0 % (270.00 - 340.000 yksilöä). Soukkojokisimpukoita kuoli lukumääräisesti eniten, 1,9 - 2,0 miljoonaa (36 % kannasta) Kuolleita vuollejokisimpukoita arvioidaan olleen yhteensä 1,0 - 1,1 miljoonaa (15 -17 % kannasta). Kaikkiaan eri lajin simpukoita kuoli yhteensä arviolta 4,3 - 4,6 miljoonaa.

Vuollejokisimpukoiden kuolleisuus laski etäisyyden kasvaessa padolta, mutta kohosi jälleen Porin kaupungin kohdalta merelle päin. Tämän voidaan olettaa johtuvan virtauksen hidastumisesta ja myrkyllisten aineiden pitkittyneestä viipymisestä alueella. Elokuussa saadun asiantuntija-arvion mukaan simpukoiden kuolinsyy oli nikkeli, joka sekoitti niiden kalsiumaineenvaihdunnan. Tätä tukee mm. se, että simpukoiden kuoret olivat auki, vaikkei joessa esiintynyt happivajausta.

Vuollejokisimpukka on EU:n luontodirektiivin liitteen IVa laji. Sen lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulain 49 §:n nojalla kielletty ja laji on luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu. Se on luokiteltu myös vaarantuneeksi uhanalaiseksi lajiksi.

ELY-keskus arvioi seuraavaksi yhteistyössä ympäristöministeriön kanssa, onko kyseessä EU:n ympäristövastuudirektiivin mukainen merkittävä vahinko ympäristölle, ja harkitsee sen jälkeen tarvittavat jatkotoimet.

Nikkelipäästön ympäristövaikutuksia seurataan ELY-keskuksen 23.9.2014 antaman päätöksen mukaisesti. Muista vesistövaikutusten ja kalaston tarkkailuista tiedotetaan myöhemmin erikseen.

Simpukat hankkivat ravintonsa suodattamalla vettä

Kokemäenjoen Harjavallan padon alapuolen simpukat suodattavat vettä satoja miljoonia litroja vuorokaudessa. Simpukoiden suodattama vesi puhdistuu ja simpukoiden jätökset tarjoavat ravintoa muille pohjan eliöille, jotka ovat mm. tärkeitä kalojen ravintona. Samalla ne pidättävät ravinteita ja partikkeleita, jotka muuten kulkeutuisivat mereen.

Päästöjen rajoittaminen, tarkkailu ja valvonta turvaavat ympäristön hyvää laatua 

Vesiin joutuvan päästön vaikutukset voivat olla merkittäviä ja vesiekosysteemi herkästi haavoittuva, kuten simpukkakuolemat Kokemäenjoessa osoittavat. Lounais-Suomen teollisuus käyttää lukuisia ympäristölle haitallisia ja vaarallisia aineita. Ympäristönsuojelulain mukaisilla luvilla asetetaan laitoskohtaisia vaatimuksia sallituille päästötasoille ja niiden tarkkailulle sekä annetaan määräyksiä laitosten ympäristövaikutusten ja -riskien rajoittamiseksi.  

ELY-keskus valvoo lupien noudattamista ja seuraa toiminnan aiheuttamia ympäristövaikutuksia. Valvonnanalaisten laitosten on raportoitava määräajoin päästöistä ja toiminnasta. Erilaisista häiriöistä ne on velvoitettu raportoimaan välittömästi. Valvontaa toteutetaan valvontasuunnitelman mukaisesti. Toiminnanharjoittajien ja valvontaviranomaisen yhteistyöllä on keskeinen merkitys päästöjen hallinnassa ja riskien pienentämisessä. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen valvonnan piiriin kuuluu yli 900 laitosta. Kaikki laitokset tarkastetaan määräajoin ja tarkastuskäyntejä tehdään 200 - 300 kpl vuodessa.

Parhaillaan kuultavana olevassa Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitosuunnitelmassa 2016 - 2021 on esitetty teollisuuden toimenpiteiksi erityisesti häiriöiden ja onnettomuuksien estäminen ja hallinta sekä haitallisten aineiden hallinta.


Lisätietoja:

simpukat: Harri Helminen p. 0295 022 865

laitoksen valvonta: Eljas Hietamäki p. 0295 022 866, sekä Anna Laiho, p. 0295 022 889

www.ely-keskus.fi/varsinais-suomi > Kokemäenjoen nikkelipäästö

www.ymparisto.fi/vaikutavesiin

www.ymparisto.fi > Kulutus ja tuotanto > Vastuu ympäristövahingoista > Ympäristövahinkojen korjaaminen


Päivitetty