Tiedotteet 2017

Kokemäenjoen kesän 2014 nikkelipäästö aiheutti korjattavaksi määrätyn merkittävän vesistö- ja luontovahingon (Varsinais-Suomi ja Satakunta)

Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n nikkelituotannossa Harjavallassa tapahtui poikkeuksellinen päästö vesistöön 4.– 6.7.2014. Päästössä Kokemäenjokeen joutui nikkelisulfaattiliuosta, joka sisälsi yhteensä noin 66 tonnia nikkeliä ja 1,3 tonnia kobolttia sekä muita haitta-aineita kuten sulfaattia. Päästö aiheutti merkittäviä ympäristövaikutuksia Kokemäenjoessa sekä merialueella ja aiheutti laajat simpukkakuolemat.

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen laatimien alustavien vahingon merkittävyysarvioiden pohjalta käynnistettiin vesistö- ja luontovahingon korjaamiseen tähtäävä prosessi keväällä 2015. Prosessiin liittyen Norilsk Nickel Harjavalta Oy toimitti ehdotuksensa vahinkojen korjaamisesta ELY-keskukselle, joka kuuli asiasta laajalti asianosaisia sekä asiantuntijatahoja keväällä 2016. Varsinais-Suomen ELY-keskus on 21.6.2017 antanut päätöksen, jolla aiheutunut luontovahinko ja vesistövahinko on arvioitu merkittäviksi ja määrätty korjattavaksi.

Päätöksessä nikkelipäästön vahinkojen ensisijaiseksi korjaamistoimenpiteeksi on määrätty luontainen palautuminen, jonka on arvioitu parhaiten soveltuvan ensisijaiseksi korjaavaksi toimenpiteeksi. Tutkimustulosten perusteella simpukkakannan luontainen palautuminen on mahdollista, mutta se vaatii edelleen laajaa seurantaa simpukkapopulaation kehityksestä. Myös vedenlaatua ja sedimenttiä seurataan. Seuranta tulee toteuttaa samoin menetelmin kuin vahingon arvioimiseksi aiemmin on käytetty. Simpukkakannan luontaisen palautumisen kestoksi on arvioitu noin kymmenen vuotta. Väliaikaisten menetysten osalta toiminnanharjoittaja on määrätty lisäksi toteuttamaan ja selvittämään simpukkasiirtoja sukeltamalla. Simpukkasiirrot on mahdollista toteuttaa Kokemäenjoen tulvasuojeluruoppausalueelta.

Merkittävien ympäristövahinkojen korjaamisesta vähän kokemuksia

Korjaaminen perustuu EU:n ympäristövastuudirektiiviin, joka on Suomessa pantu täytäntöön lailla eräiden ympäristölle aiheutuneiden vahinkojen korjaamisesta (383/2009). Lain soveltaminen rajoittuu vain merkittäviin vahinkoihin ja sitä onkin sovellettu Suomessa ainoastaan muutamia kertoja. Korjaamisella tavoitellaan vahingoittuneen luonnonvaran palauttamista ennen päästöä olleeseen perustilaan. Korjaamismenettely koskee vain lain tarkoittamia merkittäviä  vahinkoja eikä sen yhteydessä käsitellä esimerkiksi vahingonkorvauksia tai rikosoikeudellisia asioita. Pienempiin ympäristövahinkoihin sovelletaan eri menettelyä.

Luontovahingolla tarkoitetaan tässä yhteydessä suotuisan suojelutason saavuttamisen tai säilyttämisen kannalta merkittävää haitallista vaikutusta luontodirektiivin liitteessä IV luetelluille lajeille tai liitteessä IV (a) tarkoitettuihin eläinlajeihin kuuluvan yksilön lisääntymis- ja levähdyspaikoille. Nikkelipäästö aiheutti tutkimusten mukaan yli miljoonan vuollejokisimpukan kuoleman. Vuollejokisimpukka on rauhoitettu ja luokiteltu uhanalaiseksi. Se sisältyy myös luontodirektiivin liitteen II ja IV(a) lajeihin. Tutkimusten perusteella havaittiin, että Kokemäenjoki on Suomen merkittävin vuollejokisimpukkajoki populaation yksilömäärällä arvioituna ja pohjoisin joki, jossa tunnetaan merkittävä kanta. Päästön haitallinen vaikutus on ollut merkittävä lajin suotuisan suojelun tason säilyttämisen kannalta.

Vesistövahingon merkittävyyden arvioinnissa huomioidaan muutoksen tai vaikutuksen suuruus, kesto ja laajuus. Päästön vaikutukset haitallisen aineen pitoisuuteen vesistössä olivat merkittävät, mikä aiheutti laajat simpukkakuolemat. Suurin mitattu nikkelin pitoisuus Kokemäenjoessa oli 8800 µg/l (mikrogrammaa litrassa), joka ylitti päästöhetkellä voimassa olleen, vuosikeskiarvona annetun nikkelin ympäristönlaatunormin (20 µg/l) yli 400-kertaisesti. Vaikutukset ulottuivat koko Harjavallan patoaltaan alapuoliseen Kokemäenjokeen noin 35 km matkalla sekä jokisuistoon ja merialueelle Merikarvialle asti. Biomassana simpukoita kuoli yhteensä runsaat 100 000 kg. Simpukkapopulaatiosta tuhoutui päästössä merkittävä osa; päästössä kuoli 1 - 1,1 miljoonan vuollejokisimpukan lisäksi 1,1 - 1,2 miljoonaa pikkujärvisimpukkaa, 1,9 - 2 miljoonaa soukkojokisimpukkaa ja 270 000–340 000 sysijokisimpukkaa, joiden tarjoama luonnonvarapalvelu on heikentynyt päästön johdosta. Ne suodattavat vedestä planktonia, pohjalevää ja muuta eloperäistä aineista toimien osana joen ekosysteemiä.
 

Lisätietoja ja asiakirjat:

Kokemäenjoen nikkelipäästö (ely-keskus.fi/varsinais-suomi)

Ympäristövahinkojen korjaaminen (ymparisto.fi)

Ylitarkastaja Anna Laiho p. 0295 022 889
(etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi)


Päivitetty