Tiedotteet 2018

Koitajoki ympäristön muutosten ja historian pyörteissä (Pohjois-Karjala)

Tutkimuksessa selvitettiin vesistön tilaan liittyvän kulttuurisen ja paikallisen tiedon tulkintoja ympäristönmuutoksista.

Koitajoki on kokonaisuudessaan noin 200 kilometrin pituinen erämainen joki, joka sijaitsee Suomen osuuksiltaan pääasiassa Ilomantsin kunnassa. Koitajoen valuma-alueesta lähes puolet on Venäjän puolella. Alue pitää sisällään useita erilaisia erämaatalouksien, savokarjalaisen ja karjalaisen kulttuurin vyöhykkeitä. Koitajoki on Ilomantsin ja Suomen puolen Karjalan valtavirta. Sitä pitkin ovat vuosisatoja kulkeneet ajatukset, aatteet, kauppa, puut, kalat, erämiehet, tutkijat, runonlaulajat.

Sadan viime vuoden muutokset valuma-alueella ja itse joen vedenlaadussa ovat kuitenkin olleet suuria. Toisen maailmansodan jälkeinen ajanjakso muutti oleellisesti Koitajoen ominaispiirteitä. Vesivoimarakentaminen, laajamittaiset avohakkuut, ojitukset, sekä 1970-luvulla lisääntynyt energiaturpeen käyttö vaikuttivat merkittävästi vesistön ominaispiirteisiin.

Tutkimusmenetelmänä käytetty paikallisen perinnetiedon yhdistäminen luonnontieteeseen nosti esiin uhanalaisen planktonsiian esimerkiksi (kulttuurinen indikaattori) siitä, miten vesistöissä tapahtuvia muutoksia voidaan ymmärtää. Näihin päiviin jatkunut jokinuottaus on esimerkki kotoperäisestä elinympäristöjen ylläpidosta ja ennallistamisesta, jolla on merkittävä kulttuuriperinnöllinen arvo.

On vasta nyt selviämässä, että metsä, joki, suot ja siika muodostavat herkän, toisistaan riippuvaisen kokonaisuuden. Planktonsiika voidaan vielä pelastaa, vaikka sitä uhkaavat veden laadun heikennysten lisäksi myös muiden, istutettujen siikakantojen aiheuttamat geneettiset risteymät. Koitajoen siian kohtaloon vaikuttavat toimet, joilla vedenlaatua saadaan paremmaksi. Valuma-alueen päästöt tulee saada kuriin yhteistyössä alueen eri toimijoiden kanssa.

Vaikka Koitajoki on kohdannut mittavia vaurioita ja se on pääasiassa muunneltu vesistö, piilee joen ennallistamisessa ja kulttuuriperinnön uudelleentulkinnoissa mahdollisuus vahvistaa ja palauttaa sekä luonnon että karjalaisen kulttuurin ominaispiirteitä valuma-alueelle esimerkiksi UNESCO:n kulttuuriperintötyöskentelyn avulla.

Tutkimuksessa paikalliset kyläläiset toimivat kanssatutkijoina. Kalastukseen ja kalastusperinteeseen liittyvien tietojen ohella saatiin paljon tietoa Koitajoen ympäristön tilasta ja sen muutoksista eri vuosikymmeninä.

Kokonaisuutena selvitys oli luonteeltaan monitieteinen yhdistäen paikallisten asukkaiden tietoa, limnologisten ja biologisten aineistojen tulkintaa, ekologiaa, maantiedettä, perinteen tutkimusta sekä historiallista tarkastelua.

Koitajoen erämaataloudet muuttuvassa ympäristössä –hankkeen toteutti OSK Lumimuutos ja hankkeen rahoittivat planktonsiian ja kalastuksen osalta FRESHABIT LIFE IP (LIFE14 IPE/FI/023) -hanke ja muun ympäristön muutoksiin liittyvän tiedon osalta ympäristöministeriö sekä Itä-Suomen yliopiston SOVIKO-hanke (Sovittelu ja yhteishallinta ympäristöpäätöksenteossa – kokeilu- ja kehittämishanke luonnonvarojen käytön yhteensovittamisessa).

Työn tilaajana ja ohjaajana toimi Pohjois-Karjalan ELY-keskus sekä planktonsiian osalta Pohjois-Savon ELY-keskus.

Lisätietoja

Tero Mustonen, OSK Lumimuutos, puh. 040 7372424, tero(at)lumi.fi  
Timo Turunen, Pohjois-Savon ELY-keskus, puh. 0295 026 112, timo.turunen(at)ely-keskus.fi
Hannu Luotonen, Pohjois-Karjalan ELY-keskus, puh. 0295 026 200, hannu.luotonen(at)ely-keskus.fi


Päivitetty