Tiedotteet 2019

Kesäkuussa vain yhdellä Hämeen leväseurantapaikalla havaittu sinilevää (Kanta-Häme ja Päijät-Häme)

Hämeen leväseurantapaikat

Valtakunnallinen leväseuranta aloitettiin viikolla 23 ja se jatkuu syyskuun loppuun. Hämeessä on tänä vuonna yhteensä 13 seurantapaikkaa, jotka ovat samat kuin viime vuonna. Viikoittaiset levähavainnot tehdään ja tallennetaan Järviwiki -verkkopalveluun tiistaisin tai keskiviikkoisin.

Muutamia sinilevähavaintoja Päijänteen Majutveden havaintopaikalla

Kesäkuussa vain Päijänteen Majutveden havaintopaikalla on havaittu viikoittain vähäinen määrä sinilevää.  Havainnot kuvaavat kyseisen rannan senhetkistä tilannetta. Levätilanne voi muuttua nopeasti tuuliolosuhteiden mukaan.

Mistä levät tulevat?

Sinileviä on kesäisin järvivesissä aina, vaikka yleensä niitä nähdään veden pinnalla vasta keski- ja loppukesällä. Monet sinilevät kykenevät kaasurakkuloidensa avulla säätelemään syvyyttä, jossa ovat ja pysyttelemään kasvamisen kannalta ihanteellisella syvyydellä. Alkukesällä järvien pinnalla on sinilevien kasvun kannalta liian voimakas valaistus. Sen vuoksi ne ovat syvemmällä, eikä niitä havaita paljain silmin järven pinnalla.

Kun sinilevä vanhenee, sen kaasurakkulat lakkaavat toimimasta ja se menettää kykynsä säädellä syvyyttään.  Tuulen tyyntyessä vanhentunut sinilevä nousee kohti veden pintaa. Tuuli ja virtaukset voivat kerätä pintaan noussutta sinilevää laajoilta alueilta yhteen ja kuljettaa syntyneen levämassan rantaan. Tämä nähdään sinilevien massaesiintymisenä. Tuulisella säällä sinilevä sekoittuu vesimassaan, eikä nouse pintaan. Silloin levää ei yleensä huomata.

Runsaisiin sinileväesiintymiin tulee suhtautua varauksella

Vähäisemmän sinileväesiintymän tunnistaa vedessä olevista pienistä vihertävistä hiutaleista sekä tikkumaisista, kapeista leväjuovista. Runsaamman esiintymän tunnistaa rannalla olevasta vihreästä raidasta, tai leväkasautumista. Erittäin runsaassa esiintymässä rantaan voi keräytyä suurempi sinilevälautta.

Sinilevätilanne voi vaihdella suurestikin saman järven eri osissa ja tilanne voi muuttua nopeasti sääolosuhteiden, etenkin tuulen vaikutuksesta. Tuulille alttiilla selkävesillä tilanne voi vaihtua nopeasti, jos tuuli kuljettaa levää rannalta toiselle tai sekoittaa tyynellä säällä pinnalla olleen levän syvemmälle vesimassaan. Jos levän runsaus arvioidaan tänä ajankohtana, voi näyttää siltä, ettei levää ole, vaikka sitä olisi vähän aikaisemmin ollut runsaasti pinnalla. Jos tuuli käy pitkään samalta suunnalta, voi tuulen alapuoliselle rannalle kertyä paljon levää, vaikka vastarannalla sitä ei olisi lainkaan näkyvillä. Näin levien esiintymisessä saattaa olla suuria ajallisia ja paikallisia eroja. Sen vuoksi tiedotteen sisältämä informaatio voi olla jo vanhentunutta, kun tiedote julkaistaan.

Kaikki sinilevät eivät ole myrkyllisiä ja mahdollinen myrkyllisyys voidaan varmentaa vain laboratoriotesteillä. Sinileväesiintymiin tuleekin suhtautua varauksella. Jos vedessä on runsaasti sinilevää, sitä ei pidä käyttää löyly-, pesu-, kastelu- tai talousvetenä. Runsaan esiintymän aikana tulisi myös välttää vedessä uimista ja pitää lapset sekä kotieläimet poissa rantavedestä. Sinilevät voivat aiheuttaa iho-oireita, silmien kirvelyä, nuhaista oloa, lihaskipua tai pahoinvointia. Herkkäihoiset voivat saada iho-oireita jo vähäisestä levämäärästä.

Levänäytteitä tutkitaan ELY-keskuksessa

Hämeen ELY-keskus ottaa vastaan näytteitä ja ilmoituksia muidenkin alueensa järvien haitallisista leväesiintymistä. Levämassasta otetaan näyte puhtaaseen lasi tai muovipulloon. Näytteen määräksi riittää 1 dl, jos esiintymä on runsas. Suuresta vesimäärästä on vain haittaa näytettä tutkittaessa. Näytepullon korkki on suljettava tiiviisti. Näyte on säilytettävä viileässä ja lähetettävä mahdollisimman nopeasti tutkittavaksi.

Näytteen mukaan on laitettava myös näytteenottajan nimi, näytteenottoaika sekä kartta, johon näytteenottopaikka on merkitty. Myös kuvia leväesiintymästä voi liittää mukaan.  Myös näytteenottajan yhteystiedot ovat tarpeen, jotta tälle voidaan ilmoittaa tutkimustulokset.

Omia levähavaintoja voi ilmoittaa myös Järviwiki-sivuston havaintolähetti-palvelun avulla.

 

Näytteitä voi lähettää osoitteeseen:

Hämeen ELY-keskus, PL 29, 15141 LAHTI

TAI

toimittaa käyntiosoitteeseen:

Kirkkokatu 12, 15140 LAHTI

 

Lisätietoja

Petri Horppila, Hämeen ELY-keskus, puh.0295 025 182, petri.horppila(at)ely-keskus.fi

Järviwiki

Havaintolähetti

 

Tiedotus:

Miira Pakkala, Hämeen ELY-keskus, puh. 0295 025 176


Päivitetty