Tiedotteet 2019

Kelirikkokausi on alkamassa (Keski-Suomi, Itä-Suomi)

Kelirikkokausi on alkamassa Keski- sekä Itä-Suomessa ja kelirikosta varoittavia liikennemerkkejä pystytetään sorateiden varsille. Vähä sateisen kesän ja syksyn vuoksi kelirikkokauden ennakoidaan olevan normaalin. Kevään sää ja paikalliset olosuhteet vaikuttavat kuitenkin kelirikon kestoon ja siihen, kuinka vaikea kelirikosta tulee.

Yleistä

Kevään kelirikkoennuste on laadittu syksyn ja talven sääolosuhteiden perusteella. Vähäsateisen syksyn ja alkutalven jälkeen kovimmat pakkaset ajoittuivat tammikuulle ja maantiet ovat routaantuneet normaalisti.

Kevään säällä on aina suuri merkitys kelirikon esiintymiselle. Mikäli säät ovat roudan sulamisaikana pilviset ja sateiset, sulaa routa nopeasti ja varsinkin tien pintakerros voi nopeasti liejuuntua. Tästä syystä sorateillä esiintyy alkuvaiheessa paikoin pintakelirikkoa ennen varsinaisen runkokelirikon syntymistä. Tierungot eivät sula aurinkoisilla ja varjoisilla tieosuuksilla samaan tahtiin. Kuiva ja aurinkoinen sää sekä yöpakkaset puolestaan pitävät kelirikon kurissa.

─ Keski- sekä Itä-Suomessa maaperä ja maasto-olosuhteet ovat monin paikoin kelirikon syntymiselle otollisia ja sorateitä on myös paljon. Alueen tiestöllä kelirikkoa on yleensä esiintynyt eniten Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa, sanoo kunnossapitoyksikön päällikkö Vesa Partanen. Viime keväänä kelirikko piinasi poikkeuksellisesti kuitenkin eniten Etelä-Savoa ja Keski-Suomen sekä Pohjois-Savon eteläosia.

Kelirikkokauden alkaminen näkyykin jo lähes koko alueella liikennemerkkien ilmestymisenä varoittamaan routavaurioista ja pehmenevistä teiden pinnoista.   

─ ELY-keskus toivoo, että kelirikolle alttiilla maanteillä tiedossa olevia raskaita kuljetuksia ajoitettaisiin ennen varsinaisen kelirikon alkamista ja hyödynnettäisiin yöpakkasia. Usein tämä tarkoittaa aikaista aamua, jolloin teiden kantavuus on suurimmillaan, toteaa Partanen.

Lauha kevättalvi on vaurioittanut päällysteitä

Kevättalvi on jälleen runnellut tieverkon päällysteitä. Varsinkin alemman tieverkon lähtökohtaisesti jo monin paikoin huonokuntoiset ja ikääntyneet päällysteet ovat kärsineet kevään vaihtelevista keleistä ja tämä näkyy halkeamina ja reikiintymisenä.

Liikenteen rajoittaminen kelirikkoisilla teillä

─ Jos kelirikkotilanne kehittyy sellaiseksi, että tien vaurioituminen on odotettavissa, liikennettä ryhdytään rajoittamaan asettamalla tielle suurinta sallittua ajoneuvon tai ajoneuvoyhdistelmän painoa osoittavat merkit. Yleisimmin käytetty painorajoitus on 12 tonnia, kertoo kunnossapitovastaava Marja Bäck.

Kelirikkoisten teiden liikenteen rajoittamisen tarkoituksena on estää teiden vaurioituminen raskaan liikenteen vaikutuksesta ja turvata elintärkeiksi katsottavat kuljetukset ainakin minimitasolla. Tiet tulisi saada pidettyä sellaisessa kunnossa, että jokaiseen talouteen voidaan kulkea vähintään henkilöautolla.

Asetetut painorajoitukset eivät koske elintärkeitä kuljetuksia. Elintärkeiksi luokitelluista kuljetuksista lisätietoa: https://vayla.fi/tieverkko/kunnossapito/painorajoitukset#.XJNlCSgzY2w

Myös elintärkeissä kuljetuksissa on pyrittävä pienempään kalustoon ja pienempiin kuormiin esimerkiksi kuljetusten reittien suunnittelulla. Sen sijaan esimerkiksi puutavara-, maa-aines- ja rakennustarvikekuljetuksia ei katsota elintärkeiksi kuljetuksiksi. Näitä varten ELY-keskus voi myöntää tilapäisiä maksullisia kuljetuslupia painorajoitetuille teille. Lupaa ei saa kuitenkaan automaattisesti, vaan jokaisen tapauksen käsittelyssä otetaan huomioon kuljetuksen tarpeellisuus, kuljetuksen massa ja tien sen hetkinen kunto. Lupia myöntävät aluevastaavat virka-aikana (Yhteydenotot Liikenteen asiakaspalvelun 0295 020 600 kautta).


Sorateiden painorajoituksia on yleensä eniten Itä-Suomessa

Valtion ylläpitämiä sorateitä Pohjois-Savon ELY-keskuksen alueella (Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Pohjois-Karjala) on yhteensä noin 7 350 km ja Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella yhteensä noin 2 430 km.

Viime kevään osalta kelirikkokausi muodostui erittäin hankalaksi ja alueen tiestölle jouduttiin asettamaan painorajoituksia ennätyksellisesti noin 2 300 km. Painorajoitettuja teitä oli Keski-Suomen alueella noin 920 km, Etelä-Savossa noin 320 km, Pohjois-Savossa 700 km ja Pohjois-Karjalassa noin 360 km. Painorajoituksia on jouduttu viime vuosina asettamaan myös syksyisin ja syksyllä 2018 painorajoituksia jouduttiin asettamaan yhteensä noin 35 km matkalle, toteaa Bäck.

Miten painorajoituksista päätetään?

ELY-keskus tekee päätökset ottamalla huomioon paikalliset olosuhteet ja kunnossapidon alueurakoitsijan esitykset. Myös muille kuin kelirikon uhanalaisille teille voidaan tarvittaessa asentaa painorajoitus, esim. maa-aines- ja puutavarakuljetusten tai poikkeuksellisen vaikean kevään sään vuoksi. Rajoituksista voidaan myös luopua kokonaan, jos kevään sää on suotuisa ts. vähäsateinen, tuulinen ja aurinkoinen.

Painorajoitukset pyritään asettamaan mahdollisimman lyhyeksi aikaa. Rajoitukset poistetaan, kun roudan sulaminen on edennyt tarpeeksi syvälle ja tie on saavuttanut riittävän kantavuuden.     

Malttia ja tarkkaavaisuutta tienkäyttäjiltä

Kelirikko ilmenee tien pintaosan pehmenemisenä ja tien rungon kantavuuden heikkenemisenä. Tienpitäjä varoittaa kelirikkoisista teistä teiden alkuun asetettavilla kelirikosta varoittavilla liikennemerkeillä. Tällaisilla teillä tulisi raskasta liikennettä aina välttää. Jos jokin kuljetus on välttämätön, tulisi se tehdä yöpakkasten aikana tienpinnan ollessa jäässä ja ennen kuin kantavuuden heikkenemistä alkaa tapahtua. On toivottavaa, että tienkäyttäjät merkitsisivät teille syntyneet liikennettä vaarantavat reiät esimerkiksi risulla tai havulla ja ilmoittaisivat liikennettä vaarantavista vaurioista Tienkäyttäjän linjalle 0200-2100.
 
Lisätietoja:

ELY-keskus
Kunnossapitovastaava Marja Bäck, puh. 0295 026 703

Yksikön päällikkö Vesa Partanen, puh. 0295 026 750

Painorajoitukset (Traffic Management Finland)

https://liikennetilanne.tmfg.fi/


Painorajoituksista saa lisäksi tietoa puhelimitse Tienkäyttäjän linjalta 0200-2100 ja ELY-keskuksen aluevastaavilta (Liikenteen asiakaspalvelu, 0295 020 600).

Linkki:  Väyläviraston kelirikkotiedote 20.3.2019

 


Päivitetty