Navigointivalikko
Tiedotteet 2018

Kaakkois-Suomen liikenneturvallisuusfoorumissa työmatka- ja ammattiliikenne keskiössä (Kaakkois-Suomi)

Kaakkois-Suomen vuosittainen liikenneturvallisuusfoorumi järjestettiin 9.5.2018 Lappeenrannassa teemalla "turvallinen työmatka- ja ammattiliikenne – kohti yhteistä etua ja sujuvampaa arkea". Foorumissa perehdyttiin useiden asiantuntijapuheenvuorojen saattelemana päivän teemaan huomioiden mm. liikenneturvallisuus, työntekijöiden hyvinvointi, ammattikuljettajien haasteet tienpäällä sekä tulevaisuudennäkymät. Liikkuminen palveluna on jo vahvasti tätä päivää, joten kannattaako omaa autoa hankkia tai voisiko sen jopa vuokrata?

Turvallisempi työmatka ja sujuvampi arki

Liikenneturvan yhteyspäällikkö Eini Karvonen käsitteli puheenvuorossaan työmatkaliikenteen riskejä ja tapaturmia. Työmatkoilla sattuu vuosittain Suomessa yli 20 000 tapaturmaa, joista valtaosa on liukastumisia tai kaatumisia. – Tilastojen valossa tyypillisin työmatkaturmaan joutunut on 50–59-vuotias nainen huonoilla jalkineilla liukkaassa talvikelissä, Karvonen kuvaili. Työmatkalla sattuneet tapaturmat voivat aiheuttaa pitkiäkin poissaoloja, mikä tuo aina omat haasteensa myös työyhteisölle.

Imatran kaupungin hyvinvointipalveluiden päällikkö Arja Kujalan esitys kaupungin työntekijöille suunnatun työmatkaturvallisuuskyselyn tuloksista kertoi samaa: Liukastumiset ovat pääsyynä työmatkaonnettomuuksissa ja ne tapahtuivat keski-ikäisille, päivätyössä oleville naisille. Imatralla on panostettu kestävään liikkumiseen ja kaupunkilaisia kannustetaan työmatkakävelyyn ja -pyöräilyyn, sekä myös joukkoliikenteen käyttöön. Työntekijöille järjestetään säännöllisesti eri teemaisia liikenneturvallisuustuokioita sekä kilpailuja. Kaupungilla on yhteiskäytössä myös sähköpyörä.

Viisas työmatkaliikkuminen ja liikkumispalvelut tulevaisuudessa

Työnantajakin hyötyy fiksusti liikkuvista työntekijöistä, totesi työmatkaliikenteen suunnitteluun erikoistuneen Mobinet Oy:n toimitusjohtaja Ville Voltti. – Tavoitteena on resurssiviisas työmatkaliikkuminen, mutta käytännössä olosuhteet ja käytännöt vaikuttavat valintoihin monenlaisissa tilanteissa, Voltti kertoi. Yritykset ja yhteisöt ovat pikku hiljaa lähteneet mukaan rakentamaan kaikkia osapuolia hyödyntävää tapaa liikkua työmatkat, mikä luo myös positiivista mielikuvaa turvallisesta, työntekijöidensä hyvinvointiin ja terveyteen panostavasta työnantajasta.

Valtiotiet. tri. ja Liikennesuunnittelun Seura ry:n puheenjohtaja Kalle Toiskallio haastoi seminaarin kuulijat pohtimaan työmatkan ekosyystemiä, työn ja liikkumisen muutosta sekä liikkumisen palvelullistumista. Liikkuminen ja työ ovat Toiskallion mukaan sidoksissa moneen asiaan eli muutos on hidasta. – Henkilöautoistumiseenkin kului Suomessa yli 50 vuotta, ja kulkutapajakaumassakaan ei ole juuri tapahtunut muutoksia viimeisten 20 vuoden aikana, hän kertoi. Yhä kehityksessä oleviin robottiautoihin Toiskallio suhtautuu maltillisesti, sillä kone ei pysty inhimilliseen pohdiskeluun. Toiskallion mukaan robottiautot toimivat parhaiten suljetuissa järjestelmissä tai apuvälineenä poistaen ihmisen tekemät virheet. 

Ammattiautoilijan arki tien päällä – kuljettaja keskiössä

Rahtarit ry:n puheenjohtaja Timo Kima toi mukaan ammattikuljettajien äänen päivän teemaan.
- Robottiautot ovat vielä kaukaa tulevaisuudessa, nyt on kuljettaja keskiössä, hän totesi. Kima kertoi ammattiautoilijan näkökulmasta, millaista on tehdä töitä tämän päivän liikennevirrassa. - Kaupunkien tiivistyvä rakenne ja kasvavat ajoneuvojen mitat ovat huono yhtälö. Myöskään henkilöautojen kuljettajat eivät aina ymmärrä yhdistelmäajoneuvojen tarvitsemaa tilan tarvetta, hän kertoi. Teiden kunto kirvoitti myös kritiikkiä tienpitäjälle. Huonokuntoiset päällysteet aiheuttavat harmia ammattilaisille, ja Kima esittikin Rahtarit ry:n kautta voimakkaan vaatimuksen yleisten teiden kunnon kohentamisesta.

Yrityksillä ja organisaatioilla suuri vastuu kuljetuksista

Neste Oyj:n kuljetusten turvallisuusneuvonantaja Juha Putkisto kertoi turvallisista säiliöautokuljetuksista: Säiliöautojen rajoittimet on Neste Oyj:llä asetettu 82 km/h, niissä on kuljettajien ajokäyttäytymistä valvova laite sekä sen seuranta, alkolukot, rengaspainevahti ja kuormansiirron tuplavarmistus sekä oma toiminnanohjausjärjestelmä. Kuljettajien kanssa käydään säännöllisesti turvallisuuskeskusteluja, ja Neste Oyj on mukana aktiivisesti lakivalmistelussa sekä yhteistyössä esimerkiksi Huoltovarmuuskeskuksen ja Puolustusvoimien kanssa.

Kuljetuksen toimialajohtaja kapteeni Markus Veijalainen Karjalan prikaatista kertoi Puolustusvoimien kuljettajaopetuksesta ja ammattipätevyyskoulutuksesta, sotaharjoitusten liikenteestä sekä varusmiesten loma- ja henkilökunnan työmatkaliikenteestä. Veijalainen kertoi, että lähialueille varusmiesten henkilökuljetukset toteutetaan joukkojen omilla ajoneuvoilla, mutta pidemmillä matkoilla käytetään linja-autoja mm. liikenneturvallisuussyistä. Sekä Vekaranjärven varuskunnan ammattiliikenteen, että työmatkaliikenteen tärkeimpiä alueellisia liikenneväyliä ovat mt 369, mt 3691 ja vt 15 Kouvolan suuntaan. Riskitekijäksi Veijalainen nosti maantien 3691 talvisaikaan tien kapeuden ja alhaisen kunnossapitoluokituksen takia.

Tulevaisuuden kulkumallit – yhteiskäyttöauto ja kaupungin auton vuokraaminen

OP Ryhmän liiketoimintajohtaja Timo Kemppainen kertoi OP:n yhteiskulkukäyttöautokokemuksista sekä liikkumiseen liittyvistä valinnoista. – Asiakaskäyttäytyminen muuttuu ja uudet teknologiat luovat mahdollisuuksia. Omistamisesta siirrytään palveluiden käyttöön, helppoutta arvostetaan ja halutaan saavuttaa liikkumisen vapaus ilman auton omistamista, Kemppainen totesi. OP Kulku yhteiskäyttöauton voi hankkia esim. yhteisöille, yrityksille ja kunnille. Palvelun käyttäjät varaavat ja maksavat sähköauton käytön mobiilisovelluksella. Kunta tai yritys voi näin profiloitua suunnannäyttäjänä kestävässä kehityksessä ja uusien palvelumallien lanseerauksessa, Kemppainen kertoi. Muita OP:n tarjoamia liikkumispalveluita ovat OP Kausiauto sekä DriveNow.

Strategiajohtaja Markus Lankinen Lappeenrannan kaupungilta kertoi kokemuksia kaupungin auton vuokraamisesta kansalaisille. Lappeenrannan tavoitteena on hiilidioksidipäästöjen vähentäminen, minkä vuoksi halutaan jatkossa hankkia kaasu- ja sähköautoja. Kaupungin kuljetustarpeita on arvioitu, ja liikkumista pyritään vähentämään kaavoituksen ja toimitilasuunnittelun kautta. Lappeenrannan kaupungin omistama ajoneuvokalusto on haluttu tehostettuun yhteiskäyttöön, Lankinen kertoi. Kokemukset ovat kannustavia, ja Lankinen on ylpeä kaupungista, joka lähti rohkeasti mukaan kokeiluun tehostamaan ajoneuvokaluston käyttöä.

Foorumin esitykset ja muut aineistot ovat nähtävissä Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen sivulta: http://www.ely-keskus.fi/web/ely/kaakkois-suomi-liikenneturvallisuusfoorumit

Lisätietoja:

Liikenneturvallisuusvastaava Sonja Lehtonen, p. 0295 029 385.


Alueellista tietoa