Tiedotteet 2020

Järvisätkimen massaesiintymistä tehty havaintoja Längelmäveden reitillä (Pirkanmaa)

Pirkanmaan ELY-keskukseen on tullut kesäkuun aikana useita havaintoja järvisätkimen (Ranunculus schmaulhausenii) poikkeuksellisen runsaista kukinnoista Längelmäveden reitin suurilla järvillä. Tähän mennessä havaintoja on tehty Längelmäveden, Vesijärven, Roineen ja Mallasveden sekä Vanajaveden alueilla. Järvisätkin vaikuttaa viihtyvän erityisen hyvin vähähumuksisten vesistöjen lahtialueilla. Tarkkaa syytä yleistyneille havainnoille ei tiedetä.

- On mahdollista, että aikaisesta jäidenlähdöstä johtuvat hyvät valaistusolosuhteet sekä lämmin alkukesä ovat luoneet järvisätkimelle otolliset olosuhteet. Muita mahdollisia syitä ovat viime vuoden matalat vedenkorkeudet sekä poikkeuksellisen lauha ja sateinen talvi, toteaa vesienhoidon asiantuntija Salla Taskinen Pirkanmaan ELY-keskuksesta.

Järvisätkinkasvustoa Vanajaveden Annilanlahdella. Kuva: Ville Lehmuskoski / Pekka Lehmuskoski.

Järvisätkin viihtyy kirkkaissa vesissä

Järvisätkin, kuten myös vesileinikki, on kirkasvetisten järvien kasvi. Siinä mielessä järvisätkimen esiintyminen on hyvä asia: se viestii siitä, että järvi ei kärsi rehevöitymisestä. Järvisätkin on uposkasvi, jonka kukinnot nousevat suotuisissa oloissa pinnalle.

- Voi olla, että nyt ilmoitetuilla paikoilla on järvisätkintä kasvanut ennenkin, mutta kukinnot eivät ole nousseet pintaan ja kasvia ei sen vuoksi ole aiemmin havaittu, pohtii ylitarkastaja Anu Peltonen Pirkanmaan ELY-keskuksesta.

Järvisätkin on myrkyllinen syötynä, mutta kasvin koskettaminen ei aiheuta iho-oireita. Järvisätkimen valtaaman alueen vettä voi yhä huoletta käyttää sauna- ja pesuvetenä sekä uimavetenä, ja järvestä pyydettyä kalaa on turvallista syödä. Runsaatkaan esiintymät eivät ole vaarallisia, mutta voivat aiheuttaa haittaa virkistyskäytölle

Poista tarvittaessa käyttörannoilta, muutoin odota kukinnan hiipumista

Järvisätkintä voi poistaa omasta rannasta tai muilta virkistyskäytön kannalta oleellisilta pieniltä alueilta, mutta laajojen alueiden puhdistamista ei suositella. Vesikasvit sitovat vedestä ravinteita ja rajoittavat levien kasvua, joten niillä on tärkeä sija vesiekosysteemissä. Aiempina vuosina muilla alueilla havaitut järvisätkimen massaesiintymät ovat hiipuneet itsekseen kesän edetessä, joten nyt kannattaa vain odottaa tilanteen rauhoittumista.

Vesikasvien koneellisesta niitosta tai harauksesta sekä rannan ruoppauksesta on tehtävä ilmoitus ELY-keskukseen sekä vesialueen omistajalle vähintään 30 vuorokautta ennen töiden aloittamista. Yleishyödyllisiin vesistökunnostushankkeisiin voi hakea valtion harkinnanvaraista avustusta ELY-keskuksesta.

Lisätietoja:

Vesienhoidon asiantuntija Salla Taskinen, p. 0295 036 150, salla.taskinen(at)ely-keskus.fi

Ylitarkastaja Anu Peltonen, p. 0295 036 367, anu.peltonen(at)ely-keskus.fi


Päivitetty