Tiedotteet 2018

Happamien sulfaattimaiden huuhtoumat uhkaavat edelleen vesistöjä, mutta haittojen torjuntaan on saatu uusia keinoja

Happamilta sulfaattimailta huuhtoutuva happamuus ja metallit aiheuttavat ongelmia sekä maaperälle että vesistöille.  Haittoja torjutaan vuonna 2011 hyväksytyn strategian mukaisesti. Tuoreessa väliraportissa arvioitiin, kuinka hyvin strategia on tähän mennessä saavuttanut tavoitteensa sekä ehdotetaan jatkotoimenpiteitä. Strategia pyrkii siihen, että myös happamilla sulfaattimailla sijaitsevissa vesistöissä saavutettaisiin hyvä ekologinen ja kemiallinen tila. Tavoite ei ole vielä toteutunut.

Suomessa on Euroopan suurimmat happamien sulfaattimaiden alueet. Kuormitus ja metallien liukeneminen on lisääntynyt maankuivatuksen, rakentamisen ja ruoppausten seurauksena. Haittoja aiheutuu erityisesti kaloille ja muille vesieliöille.

Strategian julkaisun jälkeen happamuushaittoja on torjuttu monella tavalla. Maiden kartoitus sekä useat tutkimus- ja selvityshankkeet ovat lisänneet tietoisuutta happamista sulfaattimaista. Vaikka kartoitus on edennyt, edelleen on kartoittamatta laajoja alueita esimerkiksi Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Satakunnassa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Tällä hetkellä kartoittamatta on noin neljäsosa mahdollisista ongelma-alueista.

Strategia on otettu huomioon valtakunnallisissa ja alueellisissa ohjelmissa sekä tukijärjestelmissä. Maaseudun kehittämisohjelma sisältää monia toimenpiteitä, jotka auttavat vähentämään happamuushaittoja. Näitä ovat esimerkiksi säätösalaojitus, säätökastelu, kuivatusvesien kierrätys ja ympäristönhoitonurmet. Myös neuvontaa maatiloille on lisätty. Suurten ojitushankkeiden haittoja pystytään myös entistä paremmin ehkäisemään ennalta, koska niistä on tehtävä etukäteen ilmoitus ELY-keskuksille.

Raportti suosittelee kehittämään nykyistä vaikuttavampia ja riskiperusteisempia ohjauskeinoja ja vaihtoehtoisia ratkaisuja. On myös tärkeää panostaa uusien menetelmien tutkimukseen sekä sellaisten hankkeiden suunnitteluun, jotka aiheuttavat maakerrosten hapettumista ongelma-alueilla. Väliarviointi laadittiin ministeriöiden, ELY-keskusten ja muiden toimijoiden laajassa yhteistyössä.  

Lisätietoja:

  • Vincent Westberg, erikoissuunnittelija, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, p. 0295 027 956,
  • Ville Keskisarja, vesihallintoneuvos, maa- ja metsätalousministeriö, p. 0295 162 2390
  • Antton Keto, neuvotteleva virkamies, ympäristöministeriö, p. 0295 250 148

Päivitetty