Tiedotteet 2018

Etelä-Savon pinta- ja pohjavesiä hoidetaan ja kunnostetaan aktiivisesti (Etelä-Savo)

Vesienhoidon tavoitteena on pinta- ja pohjavesien vähintään hyvä tila. Etelä-Savossa vesien tilaa kohennettiin vuonna 2017 monin eri tavoin. Useissa järvissä on tehty vähempiarvoisen särkikalan hoitokalastusta. Viime vuoden kokonaissaalis maakunnassa oli 165 tonnia.

Maa- ja metsätalouden aiheuttamaan hajakuormituksen hallintaan pyritään pureutumaan muun muassa koulutus- ja neuvontahankkeilla maakunnan vesiensuojelun painopistealueilla sekä maatalouden ympäristökorvausjärjestelmän tila- ja lohkotasolla toteutettavilla toimenpiteillä ja ympäristösopimuksilla.

Pohjavesien suojelusuunnitelmien toteutusta on jatkettu eri puolilla maakuntaa. Pohjavesien ja pilaantuneiden maiden puhdistamista on monin paikoin jatkettu riskinalaisilla pohjavesialueilla. Lisäksi haitta-ainepitoisuuksien kulkeutumista pohjavesissä on jatkettu seurannoilla.

Pintavesien kunnostuksia

Savonlinnan Puruvedellä käynnissä oleva EU:n Freshabit Life –hanke on merkittävin hankekokonaisuus Etelä-Savossa. Siinä vesistökunnostusten, kuten hoitokalastusten ja niittojen, lisäksi toteutetaan kuormittavimmilla valuma-alueilla muun muassa kosteikkoja sekä metsätalouden vesiensuojelurakenteita. Viime vuonna aloitettiin Kerimäellä Jouhenjoen-Kirkkorannan kosteikon ja pohjapadon rakentaminen. Kosteikon rakentamisen yhteydessä aloitettiin myös Kirkkorannan ruoppaustyöt. Matinniemen alueella on puolestaan jatkettu vesikasvien niittoa sekä Ristilahden-Haudanlahden alueella hoitokalastusta. Hankkeen toinen hoitokalastuskohde vuosille 2018-2020 sijoittuu Savonlahden-Kuonanjärven alueelle.

Mikkelin alapuolisella Saimaalla keskeisin vesiensuojelutoimenpide on Mikkelin kaupungin rakenteilla oleva uusi jätevedenpuhdistamo. Laitoksen valmistuessa vuonna 2020 puhdistettujen jätevesien aiheuttama kuormitus vesialueella tulee vähenemään. Viime vuonna vesialueella päättyi kolmivuotinen hoitokalastushanke, jonka tavoitteet täyttyivät saaliin ollessa yhteensä 158 tonnia. Vesialueella on edelleen tarvetta särkikalapyynnille.

Puulaan laskevien virtavesien kalataloudellisen kunnostushankkeen lupahakemus on tällä hetkellä vireillä Itä-Suomen aluehallintovirastossa. Suunnitelmissa on myös Kangasniemen Vuojakosken kalatien rakentaminen, jolla mahdollistettaisiin kalan kulku Vuojakosken yläpuolisiin järviin.

Pieksämäen Pieksänjärvellä ja Naarajärvellä tehtiin viime vuonna hoitokalastusta. Pieksänjärveen laskevien Vehka- ja Uuhilampien vesienhoidon suunnittelutyö jatkuu vuonna 2018 tehtävällä luontoselvityksellä.

Kyyveteen laskevien jokien kuormituksen selvittämiseksi tilataan raportti kuluvana vuonna. Kyyveden kalastusalueen uuden käyttö- ja hoitosuunnitelman valmistelu on alkamassa. Valuma-alueella ja vesistöissä tehtävät vesienhoitotoimet tulevat pohjautumaan käyttö- ja hoitosuunnitelmaan. Uuden kalastuslain mukainen kalatalousalue kattaa vuodesta 2019 lähtien Kyyveden lisäksi myös Pieksänjärven lähivesistöineen. Viime syksynä Kyyveden pohjoisosissa suoritettiin poistokalastus: nuottauksilla saatiin parissa viikossa saaliiksi noin 35 tonnia kalaa. Rauhanjärvellä saalismäärä oli reilut seitsemän tonnia.

Joroisselän ja lähivesien kalastushankkeessa 2014-2016 poistettiin runsaasti särkikalaa ja koe-/hoitokalastusta alueella on jatkettu. Joroisten Valvatukselle on tavoitteena laatia tarkempi vesienhoidon suunnitelma. Joroisissa Liunan voimalapadon alapuoliset kosket on kunnostettu vuonna 2015 ja Liunan kalatien osalta on käynnistetty selvittelyhanke, jossa selvitetään kalatien rakentamisen parasta ratkaisua. Suihkolanjoen sekä Enojoen-Kolkonjoen valuma-alueella koskikunnostussuunnitelma viimeistellään vuonna 2018. Uudet kalatalousalueet aloittavat toimintansa vuonna 2019, jolloin hankkeessa päästään lupahakemusvaiheeseen.

Rantasalmella on vuosina 2015-2018 käynnissä poistokalastushanke Pienellä ja Suurella Raudanvedellä. Viime vuoden saalis oli 42 tonnia. Alueella on meneillään myös Kosulanlammen ja Raudanvesien valuma-alueen kuormitusselvitys. Viljelyvaltaisella Joroisten ja Rantasalmen alueella maatalouden vesiensuojelu on tärkeää. Muun muassa uusia kosteikkosuunnitelmia ja -hankkeita on ollut vireillä, joista muutama on tähän mennessä toteutettu.

Pohjavesien kunnostuksia

Mikkelissä pohjavesien puhdistamista ongelmallisimmilla pilaantuneilla maa-alueilla on jatkettu. Taajama-alueen pohjavesialueilta on laadittu yhdistetty rakenneselvitys ja virtausmalli. Pilaantuneita kohteita tullaan tarkastelemaan kokonaisvaltaisesti riskienhallinnan näkökulmasta. Lisäksi Etelä-Savon ELY-keskus on priorisoinut valtakunnalliseen pilaantuneiden alueiden kunnostusohjelmaan tulevat pohjaveden suojelun kannalta kiireellisimmät kunnostuskohteet.

Tervaruukinsalon pohjavesialueelta (Joroinen, Pieksämäki) valmistui vuonna 2017 selvitys entisten öljysora- ja asfalttiasemien pohjavedelle mahdollisesti aiheutuvista riskeistä. Lopullinen ratkaisu kunnostustarpeesta tehdään kevään 2018 aikana.

Jäppilässä Hiidenlammen pohjavesialueen rakenneselvitys ja -malli sekä virtausmalli valmistuivat vuonna 2017. Alueella toimii Pieksämäen Matoniemen päävedenottamo.

Rantasalmella Ruutananharjun pohjavesialueen vedenottamolla nitraattipitoisuudet ovat edelleen koholla ja hanketoimintaa käynnistetään tänä vuonna muun muassa pohjavesien mittaustekniikan kehittämiseen.

Ympäristökorvausjärjestelmällä edistetään maatalouden vesiensuojelua

Maatalouden vesiensuojelun edistämisessä keskeisellä sijalla on maatalouden ympäristökorvausjärjestelmä, ja siinä tilatasolla ja lohkotasolla toteutettavat toimenpiteet sekä ympäristösopimukset. Ympäristökorvauksen tilatason toimenpiteitä toteutetaan Etelä-Savossa noin 90 % käytössä olevasta maatalousmaasta kun valtakunnallinen sitoumustavoite on ollut 83 %. Myönteistä kehitystä on tapahtunut etenkin suojavyöhykealassa, joka oli viime vuonna lähes 1000 hehtaaria. Talviaikainen kasvipeitteisyysala oli viime talvena noin 48 000 hehtaaria eli 86 % peltoalasta. Myös ravinteiden ja orgaanisten aineiden kierrättämistä ja lietelannan sijoittamista koskevin lohkokohtaisin toimenpitein edistetään vesiensuojelun toteutumista. Tätä toimenpidettä toteutettiin 6 775 hehtaarin alalla ja ravinteiden kierrättämistä 274 hehtaarin alalla. Maatalouden kosteikkojen perustamiseen on ollut jatkuvaa kiinnostusta. Uusien kosteikkojen perustamiseksi ei maaseuturahastossa ole kuitenkaan enää kuluvalla ohjelmakaudella jäljellä avustusmäärärahaa. Kosteikkojen hoitosopimuksia voidaan jatkossakin tehdä käytettävissä olevien varojen puitteissa.

Hajakuormitusta hallitaan koulutus- ja neuvontahankkeilla

Maa- ja metsätalouden aiheuttamaan hajakuormituksen hallintaan pyritään pureutumaan muun muassa koulutus- ja neuvontahankkeilla maakunnan vesiensuojelun painopistealueilla. Maaseuturahastosta osarahoitettuja vesiensuojelun edistämishankkeita ovat tällä hetkellä muun muassa vesialueen omistajien eli osakaskuntien yhdistämiseen tähtäävä Vetovoimaa maaseudulle yhteistoiminnalla ja verkostoitumalla -hanke, joka on otettu innostuneesti vastaan.  Suomen metsäkeskuksen Kuormitus kuriin –infohanke keskittyy puolestaan metsätalouden vesiensuojelun tehostamiseen ja vesistökuormituksen vähentämiseen erityisesti metsätalouden vesiensuojelun painopistealueilla Etelä-Savossa. Maatalouden osalta hankkeita ovat Envitecpolis Oy:n Resurssitehokas Maanosaaja –tiedonvälityshanke, ProAgria Etelä-Savon hallinnoima (osatoteuttaja Luonnonvarakeskus) Ravinnepiika -hanke sekä Luonnonvarakeskuksen Peltohavainto -hanke. Hankkeet keskittyvät tiedonvälitykseen ja eri tahojen yhteistyöhön ja niissä on keskeistä myös ravinteiden kierrätyksen tehostaminen ja vesiensuojeluratkaisujen edistäminen maatiloilla.

Kuuleminen vesienhoidosta meneillään

Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä säätelee vesienhoidon toteuttamista Suomessa. Toteutustyön pohjaksi laaditaan vesienhoitosuunnitelmat ja näitä yksityiskohtaisemmat toimenpideohjelmat. Tällä hetkellä toteutetaan toisen vesienhoitokauden (2016-2021) suunnitelmia. Toimenpiteitä keskitetään Etelä-Savossa vesiensuojelun painopistealueille, jotka ovat erityisesti rehevöitymisestä kärsivät pintavedet sekä riskinalaiset pohjavesialueet.

Suunnittelu kolmannelle jaksolle (2022-2027) on aloitettu kuulemisella vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä. Kuuleminen jatkuu 9.7.2018 saakka. Lisätietoa kuulemisesta ja palautteen antamisesta löydät osoitteesta www.ymparisto.fi/vaikutavesiin

Linkki:

Lisätietoja:

Vesienhoidon asiantuntija Juho Kotanen, Etelä-Savon ELY-keskus, p. 0295 024 192
Johtava asiantuntija Pertti Manninen, Etelä-Savon ELY-keskus, p. 0 295 024 209
Pohjavesiasiantuntija Panu Ranta, Etelä-Savon ELY-keskus, p. 0 295 026 220

 


Päivitetty