Tiedotteet 2019

ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin alkuvuoden aikana reilut 59 miljoonaa euroa (Kanta-Häme ja Päijät-Häme)

Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan, maaseudun ja ympäristön kehittämistä rahoitettiin tammi-kesäkuussa 2019 kaikkiaan 59,3 miljoonalla eurolla. Eniten kokonaisuudesta suunnattiin työllisyyden edistämiseen ja maatilojen kehittämiseen. Alueen yrityksiä tuettiin erilaisin rahoitustoimenpitein 17,4 miljoonalla eurolla.

-  Hämeessä rahoitus kehittyi myönteiseen suuntaan verrattuna edellisen vuoden alkupuoliskoon. Kasvua suunnattiin maaseudun kehittämiseen. Samoin maatilojen kehittämiseen suunnattiin edellisvuotta enemmän rahoitusta etenkin nuorten tilanhoidon aloittamiseen. Yritysrahoitusta käytettiin edellisvuotta enemmän vientihankkeiden tukemiseen niin Kanta- kuin Päijät-Hämeessä, Hämeen ELY-keskuksen Elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualueen johtaja Jarmo Paukku kertoo.

 

TäsmäKoulutusta yritysten muutostilanteisiin

Uusia avoimia työpaikkoja on hyvin tarjolla, vaikka rekrytointitarve on jonkin verran aikaisemmasta vähentynyt ja lomautusten määrä kasvussa. Samanaikaisesti ongelmat työvoiman saatavuudessa eivät ole helpottaneet. Työvoiman saatavuuden ja kohtaannon ongelmia on osittain ratkaistu yritysten kanssa yhdessä suunnitelluilla ja hankituilla koulutuksilla. Yhteishankintakoulutuksella (RekryKoulutus, TäsmäKoulutus ja MuutosKoulutus) yritys voi hankkia ammattitaitoisia työntekijöitä, räätälöidä henkilöstölleen lisäkoulutusta sekä auttaa taloudellisista tai tuotannollisista syistä irtisanottuja työntekijöitä kouluttautumaan uuteen työhön.

- TäsmäKoulutuksella voidaan päivittää työntekijöiden osaaminen ja ammattitaito vastaamaan uusia vaatimuksia ja muuttuvia työtehtäviä tilanteissa, jossa yrityksen toiminta tai teknologia muuttuu. Koulutusta voidaan hyödyntää myös tilanteissa, jossa henkilöstöä siirtyy uusiin työtehtäviin, joihin yritys ei ole löytänyt sopivia ammattitaitoisia tekijöitä. Siirtyvien henkilöiden tilalle voidaan tehdä suoraan uusi rekrytointi tai tehtävään kouluttaa tekijä RekryKoulutuksen avulla. Muutostilanteissa TäsmäKoulutuksella voidaan estää lomautuksia tai irtisanomisia tai käyttää sitä joko lomautuksen aikana tai tilalla, Hämeen ELY-keskuksen koulutusasiantuntija Tuula Kinnunen kertoo.

Kaikkiaan työvoimakoulutuksia eli yhteishankintakoulutuksia, ammatillisia työvoimakoulutuksia sekä maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksia on alkuvuonna hankittu noin 4,9 miljoonalla eurolla. Kotoutumiskoulutusten osuus hankinnoista on 3,3 miljoonaa.

Starttirahaan aloittavalle yrittäjälle käytettiin 1,58 miljoonaa euroa. Palkkatukea yksityiselle sektorille maksettiin 11,14 miljoonaa euroa, kunnille ja kuntayhtymille 4,72 miljoonaa ja palkkauksiin valtion hallintoon työllistämiseen 0,82 miljoonaa. Työllisyyspoliittisiin avustuksiin kolmannelle sektorille kohdistettiin 2,07 miljoonaa euroa.

Kotoutumislain mukaisia korvauksia maksettiin 5,6 miljoonalla eurolla

Alkuvuoden aikana Kanta- ja Päijät-Hämeen kunnat saivat valtiolta 2,54 miljoonaa euroa Kotoutumislain (1386/2010) mukaisia laskennallisia korvauksia pakolaisten kotoutumisen edistämiseen. Korvauksia maksetaan kunnille, jotka ovat tehneet ELY-keskuksen kanssa sopimuksen pakolaisten vastaanotosta ja kotoutumisen edistämisestä ja joilla on lisäksi voimassa oleva kotouttamisohjelma. Korvaukset on tarkoitettu kunnassa käytettäviksi pakolaisten ohjaukseen ja neuvontaan sekä muuhun kotoutumista tukevaan toimintaan. Laskennallisten korvauksien lisäksi kunnille maksettiin kotoutumiseen liittyviä menoja 3,08 miljoonalla eurolla.

ELYn rahoitusta edellisvuotta enemmän vientihankkeiden tukemiseen

ELY-keskus myönsi alkuvuoden aikana yrityksen kehittämisavustusta 41 hankkeelle yhteensä 2,22 miljoonaa euroa. Myönnetyn rahoituksen määrä kasvoi edellisvuodesta. Rahoitusta käytettiin edellistä vuotta enemmän vientihankkeiden tukemiseen niin Kanta- kuin Päijät-Hämeessä.

- Tarkastelujaksolla Kanta- ja Päijät-Hämeen yritystoiminta näyttäytyy hyvin erilaisena. Kanta-Hämeessä tukea on myönnetty ennen muuta pk-yritysten omistamien tuotantolaitteiden investointeihin. Päijät-Hämeessä useimmissa tapauksissa tuki on myönnetty pääasiassa ohjelmisto -liiketoimintaan, jolloin yritykset ovat kehittämässä palveluita, joita tarjotaan netin välityksellä, kertoo rahoitusyksikön päällikkö Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskuksesta.

ELY-keskus on osa Team Finland-verkostoa ja Team Finland -koordinaattorit auttavat alueen yrityksiä kansainvälistymisessä julkisen neuvonnan ja rahoituksen suhteen.

Kanta-Hämeessä suurimmat kehittämisavustukset myönnettiin Forssan Metallityöt Oy:lle ja Etelä-Hämeen Metalli Oy:lle. Forssan Metallityöt Oy sai tukea karmin ja ovilevyn tuotantolinjaston hankkimiseen. Etelä-Hämeen Metalli Oy sai avustusta innovatiiviseen laserleikkausinvestointiin. Päijät-Hämeessä suurimpien kehittämisavustusten saajat alkuvuoden aikana olivat Lahden rakennustarvike Oy ja Kera Group Oy. Lahden Rakennustarvike Oy sai tukea kiintokalusteiden valmistamiseen tarkoitettujen koneiden hankintaan ja Kera-Group Oy tukea liiketoiminnan laajentamiseen Ruotsissa ja Norjassa.

Yritysten toimintaympäristöavustusta myönnettiin kahdelle hankkeelle noin 0,23 miljoonaa euroa. Molemmat hankkeet ovat Päijät-Hämeestä.

Yritykset käyttivät aktiivisesti myös ELY-keskuksen tarjoamia yritysten kehittämispalveluita, joiden avulla haettiin ulkopuolisen asiantuntijan sparrausta yrityksen kehittämiseen ja kasvuun. Analyyseja ja konsultointeja myönnettiin yhteensä noin 0,38 miljoonalla.

ESR-hankkeita rahoitettiin 22

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) hankerahoitusta myönnettiin alkuvuoden aikana 4,83 miljoonaa euroa 22 hankkeelle. Kanta-Hämeessä rahoitukseltaan suurin hanke oli Riihimäen kaupungin, Hämeen ammattikorkeakoulun ja Hyria Koulutus Oy:n yhteishanke Robo oppii. Hankkeessa suunnitellaan ja toteutetaan toimijoiden yhteistoteutuksena robotiikan koulutuskokonaisuus, jonka tavoitteena on edesauttaa ja nopeuttaa uusien tekniikoiden käyttöönottoa Riihimäen alueella. Päijät-Hämeessä rahoitukseltaan suurin hanke oli Helsingin Diakonissalaitoksen säätiön Vamos Lab Lahti -hanke, jossa kehitetään valmennus- ja palveluprosessia työn tai koulutuksen ulkopuolella oleville nuorille.

Maaseudun kehittämiseen edellisvuotta enemmän rahoitusta

Maaseudun kehittämiseen käytettiin alkuvuodesta 2019 merkittävästi enemmän rahoitusta kuin vastaavana ajankohtana edellisenä vuonna.

- Kehittämishankkeiden rahoituksen kysyntä ELY-keskuksesta oli odotuksia suurempaa. Myös yritysrahoituksen kysyntä oli hyvällä tasolla. Uusia kehittämishankkeita ja yritystukia rahoitettiin alkuvuodesta niin paljon, että vuoden viimeisten hakujaksojen rahoitusmahdollisuudet ovat rajalliset, Hämeen ELY-keskuksen kehittämispäällikkö Timo Kukkonen kertoo.

Maaseudun yritystukia myönnettiin alkuvuoden aikana yhteensä 1,32 miljoonaa euroa, 17 hankkeelle. Kanta-Hämeessä suurin tuen saaja oli Normipinta Oy, jolle myönnettiin tukea jauhemaalaamon perustamiseen. Hemiva Installation Oy sai tukea tuotanto- ja varastotilan laajennukseen ja Ilosen Puutyö Ky tukea laserleikkauskoneen ja värisprintterin hankintaan uusiin sovelluksiin. Päijät-Hämeessä suurin tuen saaja oli VVR Wood Oy, joka sai tukea puukerrostalotehtaan rakentamiseen. Viipurilainen Kotileipomo Oy:lle myönnettiin tukea leipomotilojen laajennukseen sekä kone- ja laitehankintoihin. LaiPro Oy sai tukea tuotantohankkeeseen.

LEADER-yritystukia myönnettiin alkuvuoden aikana yhteensä 0,14 miljoonaa euroa, 9 hankkeelle. Kaikki hankkeet olivat Kanta-Hämeessä. Suurin tuen saaja oli Arctic Milk Oy, joka sai tukea laiteinvestointeihin.

Maaseudun kehittämishankkeita rahoitettiin alkuvuodesta 2,97 miljoonalla eurolla, 18 hanketta. Kokonaisrahoitukseltaan suurin oli Metsähallituksen hanke Kanta- ja Päijät-Hämeen luontokohteiden ja reitistöjen kehittämiseen.

Leader-ryhmien hanketukia myönnettiin 0,93 miljoonalla eurolla, 49 hankkeelle. Suurin hanketuki myönnettiin Heinolan kaupungille Heinolan lintutarhan uuden vesilintutalon viher- ja ympäristörakentamiseen ja informaatiojärjestelmään.

Maatalouden investointiaktiivisuus parantunut Hämeessä

Maatilojen investointitukea myönnettiin alkuvuonna 2019 kaikkiaan 10 miljoonaa euroa. Suurimmat tukikohteet olivat lypsykarjanavetan rakentaminen (5,65 milj. euroa) ja lihakarjatalousinvestoinnit (1,93 milj. euroa). Nuoren viljelijän aloittamisavustuksia myönnettiin kaikkiaan 2,07 miljoonaa.

- Investointiaktiivisuus on parantunut Hämeessä merkittävästi vuodesta 2018 erityisesti lypsykarja- ja lihakarjataloudessa. Investointiaktiivisuuden taustalla on osittain patoutunutta investointitarvetta. Myös EU:n ohjelmakausien taitteessa investointitukihakemusten määrät ovat yleensä kasvaneet. Kehitys on ilahduttavaa, sillä myös Etelä-Suomessa tarvitaan tulevaisuudessakin vahvaa kotieläintaloutta. Myös peltojen hiilensidonnan lisäämisessä nurmiviljely on avainasemassa. Investoivat ja toimintaansa kehittävät maatilat on otettu huomioon myös monissa uuden hallitusohjelman tavoitteissa, maaseutuyksikön päällikkö Kari Kivikko Hämeen ELY-keskuksesta kertoo.

Kiinnostus vapaaehtoiseen metsiensuojeluohjelmaan kasvussa

Vapaaehtoisen metsiensuojeluohjelman (METSO) rahalla maksettiin tammi-kesäkuussa maanomistajille korvauksia yksityisten luonnonsuojelualueiden perustamisesta sekä kauppahintoja luonnonsuojelutarkoituksiin tehdyistä maakaupoista kaikkiaan 1,45 miljoonaa euroa. METSO-ohjelmaan käytetty rahamäärä nousi molemmissa maakunnissa verrattuna vastaavaan aikaan vuonna 2018. Nousua selittää hyvänä jatkunut kiinnostus METSO-ohjelmaa kohtaan, pari suurempaa yksittäistä kohdetta sekä kohonneet puun kantohinnat. METSO-ohjelman rahoituksen ja kohdetarjonnan odotetaan pysyvän hyvällä tasolla myös loppuvuoden aikana.

Ympäristöhankkeiden toteuttamiseen käytettiin Hämeessä alkuvuoden aikana noin 0,21 miljoonaa euroa. Avustuksia myönnettiin vesien- ja merenhoidon toteutusta palveleviin hankkeisiin. Avustettavilla hankkeilla parannetaan yhteensä 21 järven ja joen tilaa sekä tehdään toimia 45 pohjavesialueella. Avustusten pääpaino on vesienhoitosuunnitelmien toimeenpanoa edistävissä pintavesien kunnostushankkeissa. Avustusta on myönnetty ensisijaisesti hyvää huonommassa tilassa olevien vesien tilan parantamiseen. Lisäksi on edistetty neljän hy­vässä ekologisessa tilassa olevan vesistön tilan säilymistä sekä kolmen luonnonsuojelullisesti arvokkaan vesistön monimuotoisuuden säilymistä.

Rakennusperinnön hoitoavustuksia jaettiin rakennusten kulttuurihistoriallisten arvojen säilyttämistä edistäviin korjauksiin alkuvuoden aikana yhteensä 38 000 euroa.
 

Lisätietoja:

Hämeen ELY-keskus:

Ylijohtaja Tommi Muilu, Hämeen ELY-keskus, puh. 0295 025 206
Johtaja, Elinkeino, työvoima ja osaaminen, Jarmo Paukku, puh. 0295 025 083
Rahoitus työllisyyden edistämiseen: Yksikön päällikkö Kari Sartamo, puh. 0295 025 098
Työvoimakoulutus/Yhteishankinnat: Koulutusasiantuntija Tuula Kinnunen, puh. 0295 028 163
Kotoutumislain mukaiset korvaukset kunnille: Työvoimapalveluasiantuntija Anita Salonen puh. 0295 025 097 ja maahanmuuttoasioiden suunnittelija Kristiina Santos 0295 025 141
Yritysrahoitus ja hankerahoitus ESR: Yksikön päällikkö Sinikka Kauranen, puh. 0295 025 151
Maatilojen kehittäminen: Yksikön päällikkö Kari Kivikko, puh. 0295 025 060
Maaseudun kehittäminen: Kehittämispäällikkö Timo Kukkonen, puh. 0295 025 065
Maaseudun kehittäminen, yritysrahoitus: Rahoitusasiantuntija Kari Palvaila puh. 0295 025 082
Ympäristö: Johtava vesitalousasiantuntija Timo Virola, puh. 0295 025 245

Tiedotus: Erikoissuunnittelija Sanna Paakkunainen, Hämeen ELY-keskus, puh. 0295 025 159
 

Liitteet:

 


Päivitetty