Elokuun vesitilannekatsaus: Sateet nostivat virtaamia vain hetkellisesti elokuun alussa (Pohjalaismaakunnat)

Pohjalaismaakunnissa järvien vedenpinnat ovat myös elokuussa olleet normaalia alempana ja jokien virtaamat ovat olleet heinä-elokuun vaihdetta lukuun ottamatta keskimääräistä pienempiä. Elokuun alun sateet nostivat hetkellisesti pohjalaisjokien virtaamia, mutta sateiden loputtua virtaamat kääntyivät laskuun.

Minimijuoksutuksista huolimatta järvien vedenpinnat alle keskimääräisen tason

Elokuun lopulla Perhonjoen (Lahnakoski) ja Lapuanjoen (Keppo) virtaamat olivat n. 4 m3/s. Kyrönjoella (Skatila) virtaama nousi sateiden seurauksena hetkellisesti elokuun alussa ja oli n. 40 m3/s, mutta pieneni kuivan jakson seurauksena ollen elokuun lopussa n. 6 m3/s. Närpiönjoen (Allmänningsforsen) virtaama elokuun lopussa oli n. 2 m3/s.  Ähtävänjoella virtaamat ovat olleet koko elokuun suhteellisen pieniä. Hattarin voimalaitoksella elokuun lopulla sattuneen automaatiolaitteiston rikkoutumisen ja veden vähyyden takia joen vedenpinta pääsi laskemaan hetkellisesti poikkeuksellisen alas. Esse Elektro-Kraft Ab aloitti laitteiston korjaustyöt heti vahingon havaittuaan.

Säännöstelyjen järvien ja tekojärvien vedenpinnat olivat elokuussa pääsääntöisesti noin 5–60 cm ajankohdan keskimääräisen tason alapuolella, vaikka niistä on toukokuusta lähtien juoksutettu vain säännöstelyluvan mukaisia minimivirtaamia. Elokuun lopussa Perhonjoen vesistöalueella Patanan tekojärvi on lähes 60 cm ja Venetjoen tekojärvi 10 cm ajankohdan keskiarvojen alapuolella. Ähtävänjoen vesistöalueella Alajärven vedenpinta nousi elokuussa jonkin verran ollen edelleen keskimääräisen alapuolella runsaat 5 cm.  Lappajärvi on edelleen 15 cm keskimääräistä alempana. Lapuanjoen vesistöalueella Hirvijärven tekojärvi on 55 cm ja Kuortaneenjärvi 12 cm sekä Kyrönjoen vesistöalueella Kalajärven tekojärvi 28 cm ja Kyrkösjärven tekojärvi 17 cm ajankohdan keskimääräistä alempana.  

Veden vähäinen määrä heikensi vedenlaatua

Jokien ja järvien vedet on olleet monin paikoin varsin heikkolaatuista. Ravinnepitoisuudet ovat olleet pääosin tyydyttävää-välttävää tilaa ilmentävällä tasolla. Vesi on ollut myös paikoin sameaa ja varsin tummaa. Veden vähyys, hidas virtaus, lämmin sää ja korkeat ravinnepitoisuudet näkyvät vesistöissä limoittumisena sekä levien ja kasvillisuuden lisääntymisenä. Esimerkiksi Evijärven vesi on ollut leväistä ja sameaa ja se on samentanut alapuolista Ähtävänjokea pitkällä matkalla.  Alivirtaamaolosuhteissa tyypillisesti korostuvat myös asutuksen ja teollisuuden jätevesien vaikutukset veden laatuun, toisaalta taas hetkelliset rankat sateet lisäävät hajakuormitusta.  Happamuustilanne jokivesissä vastaa tyypillisiä kesän olosuhteita pH: n ollessa pääosin 6-7 välillä.

Sinilevähavaintoja tehtiin jonkin verran elokuun aikana, runsaimmin kuun alkupuolella. Sisävesillä sinilevätilanne on ollut suhteellisen tavanomainen. Merenkurkun alueen havaintopisteillä levähavaintoja raportoitiin tänä kesänä keskimääräistä enemmän. Merenkurkussa leväkukintoja esiintyi pitkäkestoisemmin ja laajemmalla alueella kuin yleensä.

Pohjavesien pinnat laskusuunnassa

Kesälle tyypillisesti pohjaveden pinnankorkeudet ovat olleet laskussa koko elokuun ajan. Heinäkuun lopussa laskusuunta hetkellisesti tasaantui runsaiden sateiden ansiosta, mutta pohjavedenpinnat ovat paikoitellen yhä ajankohdan keskiarvoa alempana.

Lisätietoja verkosta:

Lisätietoja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta:

  • Johtava vesitalousasiantuntija Katja Haukilehto, puh. 0295 027 794 (säännöstely ja virtaamat)
  • Erikoistutkija Anssi Teppo, puh. 0295 027 948 (vedenlaatu)
  • Ylitarkastaja Krister Dalhem, puh. 0295 027 671 (pohjavedet)
  • Vesistöyksikön päällikkö Liisa Maria Rautio, puh. 0295 027 919

sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

 


Tiedotteet 2020 (23.9.2020 saakka)

Näytetään tulokset 1 - 20 / 1 022
Merkintöjä per sivu 20
of 52
Päivitetty