Utnyttjande och skötsel av vattenresurserna

NTM-centralerna verkar för ett gott tillstånd i vattnen och för att vattnet ska vara i användbart skick. Vattenvården planeras i ett europeiskt perspektiv. Målet är ett gott tillstånd i alla vatten.

NTM-centralerna ger råd om iståndsättning av vatten och deltar i planeringen och genomförandet av iståndsättningsprojekten.

NTM-centralerna övervakar och styr regleringen av sjöar och vattendrag, så att vattenstånden och vattenföringen motsvarar de mål som satts för vattenanvändningen och miljön. De ser också till dammsäkerheten, översvämningsbekämpningen och översvämningsskyddet.

Kommunerna svarar för den allmänna utvecklingen och organiserandet av vattenförsörjningen.  NTM-centralerna övervakar vattenförsörjningen, styr planeringen av den och beviljar bidrag till vattenförsörjningen.

Bild: Kalervo Ojutkangas / Miljöförvaltningens bildbank

Regional information

Vesivarojen käyttö ja hoito - Pohjois-Pohjanmaa

Pohjois-Pohjanmaan vesihuollon kehittämisohjelma vuoteen 2035

Pohjois-Pohjanmaa on laaja maakunta, jonka eri osissa vesihuollon kehittämistarpeet ovat hyvin erilaisia. Oulun seudulla tulee varautua lisääntyvään talousveden tarpeeseen, vedenhankinnan varmistamiseen sekä tasokkaaseen jätevedenpuhdistukseen myös tulevaisuudessa. Väestöltään vähenevillä seuduilla tulee monin eri tavoin huolehtia siitä, että vesihuoltopalvelut säilyvät myös jatkossa totutun laadukkaina.

Kehittämisohjelman toimenpiteissä on listattu merkittävimmät vesihuollon kehittämiseen tähtäävät hankkeet painottuen erityisesti vedenhankinnan varmistamiseen.

Kehittämisohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden toteuttamisella saavutetaan kaikissa Pohjois-Pohjanmaan taajamissa vedenhankinnan osalta Oulua lukuun ottamatta täysi varmuus, eli päävesilähteen ollessa pois käytöstä, tarvittava talousvesi voidaan johtaa täysimääräisesti verkostoon toisesta vesilähteestä.

Vesihuollon kehittämisohjelma on laadittu Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelmassa 2014–2017 esitetyn tavoitteen mukaisesti. Vesihuollon strategisen kehittämisohjelman laatimista ohjaamaan perustettiin ohjausryhmä, johon koottiin edustus erityyppisistä vesilaitoksista sekä eri viranomaisista.

Merenhoidon toimenpideohjelmat valmisteilla

Suomessa tehdään ensimmäistä kertaa EU: n meristrategiadirektiivin mukaista merenhoidon suunnittelua. Suunnittelusta vastaa valtakunnallisesti ympäristöministeriö. Suunnitteluun osallistuvat Suomen ympäristökeskus, rannikon ELY-keskukset sekä suuri joukko muita viranomaisia ja tutkimuslaitoksia.

Toimenpideohjelman kuuleminen oli käynnissä 15.1. - 31.3.2015. Kaikilla oli mahdollisuus esittää mielipiteensä siitä, miten merenhoitoa edistetään.

Kuulemisaineisto on luettavissa ympäristöhallinnon verkkosivulla www.ymparisto.fi/vaikutavesiin.

 

Pohjois-Pohjanmaalla tehdään tulvariskien hallintaa

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on arvioinut vesistöjen ja merenpinnan noususta aiheutuvat tulvariskit Pohjois-Pohjanmaalla. Maa- ja metsätalousministeriö on ELY-keskuksen ehdotuksen mukaisesti nimennyt merkittäviksi tulvariskialueiksi Kalajoen Alavieskan ja Ylivieskan välillä sekä Iijoen Pudasjärven keskustan alueella. Tämän lisäksi on tunnistettu 15 muuta tulvariskialuetta.

Näille alueille on tehty ja tehdään tulvavaarakarttoja  ja kartoitetaan tulvariskejä kuntien kunkin alueen toimijoiden kanssa yhteistyönä. Tulvariskien ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi vesistöalueita tarkastellaan kokonaisvaltaisesti. Kalajoelle, Iijoelle, Siikajoelle, Pyhäjoelle ja Kiiminkijoelle on laadittu tulvariskien hallintasuunnitelmat, joiden mukaisia toimenpiteitä on alettu edistämän. Tämän varmistamiseksi vesistöalueilla toimii tulvaryhmät, joissa edustettuina ovat esimerkiksi maakunnan liitto, ELY-keskus, kunnat sekä pelastustoimi sekä asiantuntijoita.

Tämän arvioinnin lisäksi kunnat ovat arvioineet hulevesistä eli sade- ja sulamisvesistä aiheutuvat tulvariskit taajamissa. Kuntien arviointien perusteella Pohjois-Pohjanmaalla ei ole merkittäviä hulevesitulvariskialueita.

Tulvariskien hallintasuunnitelmat (ymparisto.fi):

 

Vesien tai ympäristön kunnostusaloite

Kunnostusaloitteen voi tehdä kuka tahansa. Aloitteita ovat tehneet kunnat, yhdistykset (mm. kyläseurat ja osakaskunnat) sekä yksityiset kansalaiset. Kunnostusaloitteen voi tehdä mm. vesien ja ympäristön tilaa, virkistyskäyttöä, suojeluarvoja sekä tulvasuojelua parantavista hankkeista. Myös kulttuuri- ja rakennushistoriallisesti sekä maisemallisesti tärkeiden kohteiden kunnostuksesta voi tehdä aloitteen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle.

Kunnan osallistuminen hankkeeseen on usein välttämätöntä, joten aloitetta tehtäessä on syytä selvittää kunnan tai muiden mahdollisten rahoittajien ja toimijoiden kantaa aloitteeseen. Hankkeen edistäessä esimerkiksi alueellisia tai valtakunnallisia tavoitteita, valtio voi osallistua suunnitteluun ja/tai hankkeen toteutukseen määrärahoista riippuen. Eri tahojen omaehtoista kunnostustoimintaa tuetaan kuitenkin aina antamalla vähintään asiantuntija-apua.

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukseen tulleet kunnostusaloitteet arvioidaan määräajoin eri alojen asiantuntijoista koostuvassa työryhmässä. Arviointi perustuu kunkin aloitekohteen luonto-, käyttö- ja kulttuuriarvoihin. Erilaisiin ohjelmiin, joita ELY-keskus on valmistelemassa, poimitaan myös tärkeimpiin arviointiluokkiin sijoittuneita kohteita. Aloitteen tekijälle voidaan ehdottaa myös eri rahoitusmahdollisuuksia ja tarvittavia yhteistyötahoja.

Arvioinnissa kohteet jaetaan kolmeen luokkaan:
- kansainvälisesti ja valtakunnallisesti merkittävät kohteet
- alueellisesti merkittävät kohteet
- paikallisesti merkittävät kohteet

Kunnostusaloite tehdään lomakkeella, johon kirjataan arvioinnin ja ohjeistuksen kannalta tarvittavat tiedot.

Lisätietoja

 


Uppdaterad
Skriv ut Skriv ut
Dela